Atuagagdliutit - 03.01.1986, Blaðsíða 2

2
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. I 1986
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
Naqiterisitsisoq Udgiver Aaqqissuisoqarfik/Redaktion Nuuk-llulissat Pisartagaqarneq annoncillu Abonnement og annoncer Danmarkimi immikkoortoqarfik Danmark afdelingen Tusagassiortut Korrespondenter Naqiterneqarfia Tryk
Suliffeqarfik imminut pigisoq: Den selvejende institution Atuagagdliutit/ Grømandsposten. Sdr. Herrnhutvej 22, Postbox 39. 3900 Nuuk, telefon 2 10 83, Telex 90631 agaSag gd Nuuk: Jørgen Fleischer (ansvars- havende), Elisabeth Lyberth, Peder Munk Pedersen, Louise Inger Lyberth (fotograf), Maannguaq Berthelsen (tolk), ilulissat: Svend Møller (telefon 4 38 62, Postbox 286, 3952 Ilulissat) Forretningsfører Paula Krohn, assistent Rasmus Brandt. Tunniussivissaq/lndleveringsfrist: Saqqummerfissaq sap. ak. sioqqullugu sisamanngornermi nal. 12.00 /Torsdag kl. 12.00 før udgivelse. Redaktion: Torben Lodberg, Folketinget - Christiansborg 1240 København K. Telf. 0f 15 95 91, telex 15 805. Annoncer: Harlang & Toksvig, Bladforlag A/S. Dr, Tværgade 30,2. sal, 1302 København K, Telf. 01 13 86 66, telex 15 805. Pia Rosing Heilmann, 3940 Paamiut, telf.: 1 72 15. HenrySørensen, 3911 Sisimiut, telf. 1 46 66. Amerlassusii/Ugentlig oplag: 6.050 Kujataata naqiterivia/ Sydgrønlands Bogtrykkeri
Jørgen CF. Olsen
Jørgen C.F. Olsen.
Asasara Ateeq!
Quarsaartippatsigut tassan-
ngaannaq peerukkavit juulleralut-
tualersorlu. Takorluuallappatsigit,
ilami ilinnit eqqaamasassaqaqigat-
ta.
Meeraagavit atugarissaarsi-
manngeqaatit illuinnannguami na-
termi sinngumallutit, uffa qipiit
iikkamut sermiulluni nipputtartoq,
angigeqisannillu kameqarlutit atu-
ariartortarsimavutit. Massalu
meeqqat atuarfianni ilinniakkatit
sullunaraluaqisut nalinni nunanni
nuimanerpaat ilagilerpatit qarasa-
rissuugavit uteriitsuullutillu aam-
mami piumassuseqqortugavit.
Inuusukkavit pissatserutoravillu
sulisimaqaatit, ilinnullumi asat-
tuussimanngisaannarputit. Sor-
sunnerup nalaani kisivit Sisimiuni
radiuulerisuullutit sulisimaqaatit
unnuaqarnak allaat, amerikka-
miummi toqqammavigimmatsit.
Taamaakkaluartoq nukissaqarsi-
mavutit maani aviiseeqqat pisoqaa-
nerit ilaat »Paortoq« aallarnissal-
lugu ingerlatiinnarnaguli aamma
nammineerlutit illunut agguaattas-
sallugu. Taamani Andrealu kater-
naajullusi illuliornialerassi atortus-
sassinnik sissamit assartuisimavusi
cementimik sioqqanillu qisuillu er-
sullugit majussuillusi.
Ilami ikioqatigilluarsimaqaasi.
Meerarpassuit qitorngavissut asal-
lugit perortippasi, takusimavaralu
angerlarsimaffissinni qanoq inoo-
qatigilluartigisusi. Imaannaanngit-
suugavilli nalunanngilaq inooqati-
giniarnerit ilaanni oqitsuinnaa-
sanngitsoq. Ilaquttatit qimakattor-
tarsimaqaatit inuiaqatitit sulissul-
lugit angalasarnerpassuanni, tul-
luuttarpugullu erinannguaq nuan-
nersoq Andreamut inuulluaqussu-
tigigaangakku angalaaqatigiittillu-
ta.
Qangatut timikkut nakuutigiun-
naaravit Andreap ikiorluaqaatit,
ikinngutaasugullu qujaniarnerput
maanna tassunga tutsipparput.
Ukiorpassuit nalinni siuartuullu-
tit inuusimavutit taamaattumillu
paasinerlugaasarlutit akaarineqar-
tarnatillu. Eqqaamavara 1959-imi
Landsrådip ataatsimiittarfiani
saassutaarneqallaravit utoqqatseq-
quneqarlutit allaat. Tassa taamani
Danmarkimi aviisit ilaannut oqaa-
seqarsimagavit namminersorneru-
lernissaq kissaatigalugu, ilaasorta-
qatitillu pisoqasaat qunutunerarsi-
magakkit Landsrådip nammineri-
samik siulittaasoqalernissaanik si-
unnersuutit itigartissimammassuk.
Isertuaarnammi oqariataartar-
nerit uummarissaataasaqaaq
Landsrådip ataatsimiittarfiani.
Qasseriarlungamitaavami ataatsi-
miittusi tusagassioraangama a-
vaanngusuttarsimassanngikkalu-
arnerpunga illit qaammaqqutitul-
lusooq issimanngikkaluaruit.
Aasianni suliffiutillit
raaj aleriffili ornermi
peqataarusulluinnarput
Naatsorsuutigineqarporlumi suliassap annersaa Aasianni najugaqartunit
ingerlanneqassasoq. — Sanatitsisut kissaatigisaat sapinngisarput tamaat
naammassiniarniarpavut, suliffiutillit siulittaasuat oqarpoq
Proeks-ip Aasianni aalisakkanik
suliffissuartaassaata suliassartai si-
ulliit qaammatini makkunani i-
ngerlanneqaleruttorput. Aqqusi-
neq meterit 1000-it missaannik ta-
kissuseqartussaq meterinillu talli-
manik silissuseqartussaq suliarine-
qaleruttorpoq Tipituumilu Kangil-
lermi suliffissualiorfissaq qaartiter-
neqalerluni. Suliffissuassaq atorne-
qariaannanngorluni piariissaaq
maajimi 1987-imi.
Suliat siulliit taakku Aasianni su-
liffiutilinnit namminersortunit isu-
magineqarput, aammalumi sulias-
sap suut tamaasa ilanngukkaanni
koruunit 120 millionit 140 millio-
nillu akornanni akeqassangatinne-
qartup annerpaartaa namminneq
isumagerusuppaat.
Sanaartugassat tamarmiusut a-
qunneqarnerannut GTO akisussaa-
voq. Taamalu borgmester Edvard
Møller, kommunaldirektør Poul
Jensen nunatsinnilu suliffiutillit pe-
qatigiiffiata Aasianni immikkoor-
tortaata siulittaasua Lars Vinther
decemberip aallartilaarnerani nu-
natsinnut ministereqarfimmut a-
taatsimiigiarsimapput suliariu-
mannittussarsiuussinissani Aasian-
ni suliffiutillit peqataatinneqarnis-
saat qulakkeerumallugu.
»Atuagaq qaqortoq«
— Iluatsitsilerunarpugut, Lars Vin-
ther AG-mut oqarpoq. — Isuma-
qartuarsimavugummi ukioq man-
na 1986-imi eqqortuusinnaanngit-
soq suliffiutillit tikisitat 11 O-nik
sulisoqarlutik Aasiannukassappata
suliffissuassaq sanajartorlugu.
— Aasianni suliffiuteqartuusu-
gut iliuuseqarsimavugut siornati-
gut Kalaallit Nunaanni iliuuserine-
qarsimanngisaannartumik. Tassa
aallarniutigalugu allak kioratta
»atukkamik qaqortumik« pisa-
gaannik, tassani uppernarsarlugu
suliffissuup taassuma sananissaa-
nut pisinnaallutalu piumasugut.
Atuagaq kommunalbestyrelsemi
ilassilluarneqarpoq kaammattuuti-
gineqarlunilu. Atuakkap nakooqu-
taa uaniippoq, erseqqissumik im-
mikkoortikkatsigit sapinngisavut
sapikkavullu. Assersuutigalugit sis-
siugaliornissaq maskiinanillu ator-
torissaarutinik tamalaanik ivertis-
suinissat isumagisinnaassanngila-
vut. Isumaqarpugulli sinneri sapis-
sanngikkivut aningaasatigut aqut-
sinerup suliassanullu ilisimasaqas-
sutsip tungaasigut.
— Tamanna pisortat assigiin-
ngitsut tungaannit paasineqartoq
malunnarpoq. Tassalu qularnarun-
naariartorpoq Kalaallit Nunaata
oqaluttuarisaanerani pernaammik
suliassap taamaattup ilaa aatsaat
taama annertutigisoq suliffiutilin-
nit maani najugaqavissunit isuma-
gineqarumaartoq, Lars Vinther o-
qarpoq.
Akissarsiassat 50 mill. kr.
Aammali Lars Vintherip oqaatigaa
Aasianni suliffiutillit nalunngik-
kaat illoqarfinni allani suliffiutillit
suliassanut neqerooruteqartinne-
qarumaartut. — Ajorinngilarpulli
taamatut unammilleqatigiinnissaq,
tamannami naleqquttunik akeqar-
titsiniarnermut iluaqutaasarmat.
GTO-mi sanaartornermut inge-
niøriusoq Niels Borten, Aasiaat,
AG-mut oqarpoq suliariumannit-
tussarsiuussinerit marsip aallartisi-
malernerani naammassineqaru-
maarnissaatilimagalugu. Taavasu-
liffissualiornissaq aprilip naajartu-
lernerani aallartissinnaassaaq.
Naatsorsuutigineqarpoq ataatsi-
mut inuit 125 tikillugit sanaartor-
nermi sulisorineqarumaartut, tassa
Aasianni suliffiutillit sulisui ilan-
ngullugit. Amerlanerpaassapput
aasaru juulimi.
Aasianni suliffiutillit naatsorsu-
kannertissimavaat ukiut sanaartor-
fiusut marlussuit ingerlaneranni su-
lisut ataatsimut qanoq akissarsia-
qartigissanersut — tassa koruunit
50 millionit missaannik. Tassalu
Aasianni suliffiutillit suliassat
amerlanersaannik pissarseriarpata
tamanna kommunep akileraarutiti-
gut isertittagaanut immikkut ma-
lunnaateqanngitsoortussaassan-
ngilaq.
»Berlinimi qarmaq«
— Sanatitsisut kissaatigisaat sa-
pinngisarput tamaat naammassini-
arniarpavut, Lars Vinther nangip-
poq. — Oqaatigiuarsimavarput su-
liffiutilinnut tikisitanut unammil-
lersinnaassagutta pikkorissaarluta
sulisariaqartugut. Paasinarluarpoq
GTO-p pingaartimmagu suliassat
pitsaalluartumik siulersorneqarnis-
saat. Maannakkullu periaasissarsi-
orpugut suliassanik siulersuineq
Landsrådimut siulittaasuusimas-
saluarputit ilumulli naalakkersoru-
minaappallaarsimanngikkaluaruit.
Kisiannili qinikkanit siullersaallutit
Landsrådip ataatsimiinnera am-
marpat, pisarnertulluaasit asat-
tuussinak oqaaseqarlutit. Taamani
perruumaataarteqaarma, qum-
mummi isigisarigakkit.
Eqqumiikajaaqutivit ilagaat qa-
mutilinnik nuannarisaliugavit,
imaanngitsoq sakkussatut, kisian-
nili ilassinnilluni qannguluttaatis-
satut. Eqqaamavara qanga kun-
ngip inuuviani illussinni marluin-
naatilluta qeqqarissariarlutit ilu-
moorsaavillutit sakkutuujusaara-
vit, eqqannguassinni qattunin-
nguup qaani qamutilittartoqartillu-
gu.
Biibilimik ilisimasalissuuvutit,
oqaatsillu kimittuut nungullas-
sanngitsut issuaqattaaleraangakkit
nuannarisarparput. Tusaratsigulu
»nunami maani aserortussaasumi«
ullormi inuuffigisanni kingullermi
soqutigisatit tamakku piorsimasi-
manngikkitinaasit, tamanna ikin-
nguppullu Juuntaaq tuppalliuti-
gaarput.
Inuulluarit Jørgen C.F. Olsen.
Nunavit, inuiaqativit uagullu
ikinngutaasugut qutsavissaraatsi-
git tamatsinnut takutitsinerit qa-
noq pissuseqarnerillu pillugu. Ma-
qaasissavatsigit. Ataaserli qularis-
sanngilat: Aqqit akornatsinni uu-
massavoq qaqugorsuarmut.
Atiinnguit
Jørgen Fleischer.
tutsuiginarluartoq qulakkeerumal-
lugu.
— Lars Emil Johansen oqareer-
poq suliffissuaq tunisassiornissa-
mut piariissasoq maajip aallaqqaa-
taani 1987-imi. Tamanna uagut su-
liffiutillit taajumavarput »Berlini-
mi qarmamik« — ima isumaqartil-
lugu piffissaq tamanna ataqqine-
qassasoq, pineqarmammi suliassaq
maani inuutissarsiornermut assut
pingaaruteqartussaq ukiuni agger-
suni, Lars Vinther naggasiivoq.
Lars Vinther, Aasianni suliffiutillit
peqatigiiffiata siulittaasua.
Lars Vinther, formand for arbejds-
giverforeningens afdeling i Aa-
siaat.