Tímarit.is
Search | Titles | Articles | About | FAQ |
login | Íslenska | Føroyskt | Kalaallisut | Dansk | English |

Atuagagdliutit

PDF  | HQ_PDF  | JPG  | TXT  |
Open in new window:
PDF  | HQ_PDF  | JPG  | TXT  |


Vertical fit


Your browser does not support PDF files
Click here to view the page as JPG
Atuagagdliutit

						ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR.   I   1986
ATUAGAG DLIUTIT/G RØN LAN DSPOSTEN
Naqiterisitsisoq
Udgiver
Aaqqissuisoqarfi k/Redaktion
Nuuk-Ilulissat
Pisartagaqarneq annoncillu
Abonnement og annoncer
Danmarkimi immikkoortoqarfik
Danmark afdelingen
Tusagassiortut
Korrespondenter
Naqiterneqarfia
Tryk
Suliffeqarfik imminut pigisoq:
Den selvejende institution
Atuagagdliutit/
Grønlandsposten.
Sdr. Herrnhutvej 22,
Postbox 39, 3900 Nuuk,
telefon 2 10 83, Telex 90631
agagag gd
Nuuk: Jørgen Fleischer (ansvars-
havende), Elisabeth Lyberth, Peder Munk
Pedersen, Louise Inger Lyberth
i fotograf), Maannguaq Berthelsen (tolk),
lulissat: Svend Møller (telefon
4 38 62, Postbox 286, 3952 Ilulissat)
Forretningsfører Paula Krohn,
assistent Rasmus Brandt.
Tunniussivissaq/lndleveringsfrist:
Saqqummerfissaq sap. ak. sioqqullugu
sisamanngornermi nal. 12.00
/Torsdag kl. 12.00 før udgivelse.
Redaktion: Torben Lodberg,
Folketinget - Christiansborg
1240 København K. Telf. 01 15 95 91,
telex 15 805.
Annoncer: Harlang & Toksvig,
Bladforlag A/S. Dr, Tværgade 30,2. sal,
1302 København K,
Telf. 01 13 86 66, telex IS 805.
Pia Rosing Heilmann,
3940 Paamiut, telf.: I 72 15.
Henry Sørensen, 3911 Sisimiut,
telf. I 46 66.
Amerlassusii/Ugentlig oplag: 6.050
Kujataata naqiterivia/
Sydgrønlands Bogtrykkeri
Jørgen CF. Olsen
:-.:Æ-:-:v:v:::':>:.v:-:.,::v:v..... ::
Jørgen CF. Olsen.
Asasara Ateeq!
Quarsaartippatsigut tassan-
ngaannaq peerukkavit juulleralut-
tualersorlu. Takorluuallappatsigit,
ilami ilinnit eqqaamasassaqaqigat-
ta.
Meeraagavit atugarissaarsi-
manngeqaatit illuinnannguami na-
termi sinngumallutit, uffa qipiit
iikkamut sermiulluni nipputtartoq,
angigeqisannillu kameqarlutit atu-
ariartortarsimavutit.          Massalu
meeqqat atuarfianni ilinniakkatit
sullunaraluaqisut nalinni nunanni
nuimanerpaat ilagilerpatit qarasa-
rissuugavit uteriitsuullutillu aam-
mami piumassuseqqortugavit.
Inuusukkavit pissatserutoravillu
sulisitnaqaatit, ilinnullumi asat-
tuussimanngisaannarputit. Sor-
sunnerup nalaani kisivit Sisimiuni
radiuulerisuullutit sulisimaqaatit
unnuaqarnak allaat, amerikka-
miummi toqqammavigimmatsit.
Taamaakkaluartoq nukissaqarsi-
mavutit maani aviiseeqqat pisoqaa-
nerit ilaat »Paortoq« aallarnissal-
lugu ingerlatiinnarnaguli aamma
nammineerlutit illunut agguaattas-
sallugu. Taamani Andrealu kater-
naajullusi illuliornialerassi atortus-
sassinnik sissamit assartuisimavusi
cementimik sioqqanillu qisuillu er-
sullugit majussuillusi.
Ilami ikioqatigilluarsimaqaasi.
Meerarpassuit qitorngavissut asal-
lugit perortippasi, takusimavaralu
angerlarsimaffissinni qanoq inoo-
qatigilluartigisusi. Imaannaanngit-
suugavilli nalunanngilaq inooqati-
giniarnerit ilaanni oqitsuinnaa-
sanngitsoq. Ilaquttatit qimakattor-
tarsimaqaatit inuiaqatitit sulissul-
lugit angalasarnerpassuanni, tul-
luuttarpugullu erinannguaq nuan-
nersoq Andreamut inuulluaqussu-
tigigaangakku angalaaqatigiittillu-
ta.
Qangatut timikkut nakuutigiun-
naaravit Andreap ikiorluaqaatit,
ikinngutaasugullu qujaniarnerput
maanna tassunga tutsipparput.
Ukiorpassuit nalinni siuartuullu-
tit inuusimavutit taamaattumillu
paasinerlugaasarlutit akaarineqar-
tarnatillu. Eqqaamavara 1959-imi
Landsrådip ataatsimiittarfiani
saassutaarneqallaravit utoqqatseq-
quneqarlutit allaat. Tassa taamani
Danmarkimi aviisit ilaannut oqaa-
seqarsimagavit namminersorneru-
lernissaq kissaatigalugu, ilaasorta-
qatitillu pisoqasaat qunutunerarsi-
magakkit Landsrådip nammineri-
samik siulittaasoqalernissaanik si-
unnersuutititigartissimammassuk.
Isertuaarnammi oqariataartar-
nerit           uummarissaataasaqaaq
Landsrådip ataatsimiittarfiani.
Qasseriarlungamitaavami ataatsi-
miittusi tusagassioraangama a-
vaanngusuttarsimassanngikkalu-
arnerpunga illit qaammaqqutitul-
lusooq issimanngikkaluaruit.
Landsrådimut siulittaasuusimas-
saluarputit ilumulli naalakkersoru-
minaappallaarsimanngikkaluaruit.
Kisiannili qinikkanit siullersaallutit
Landsrådip ataatsimiinnera am-
marpat, pisarnertulluaasit asat-
tuussinak oqaaseqarlutit. Taamani
perruumaataarteqaarma, qum-
mummi isigisarigakkit.
Eqqumiikajaaqutivit ilagaat qa-
mutilinnik nuannarisaliugavit,
imaanngitsoq sakkussatut, kisian-
nili ilassinnilluni qannguluttaatis-
satut. Eqqaamavara qanga kun-
ngip inuuviani illussinni marluin-
naatilluta qeqqarissariarlutit ilu-
moorsaavillutit sakkutuujusaara-
vit, eqqannguassinni qattunin-
nguup qaani qamutilittartoqartillu-
gu-
Biibilimik ilisimasalissuuvutit,
oqaatsillu kimittuut nungullas-
sanngitsut issuaqattaaleraangakkit
nuannarisarparput. Tusaratsigulu
»nunami maani aserortussaasumi«
ullormi inuuffigisanni kingullermi
soqutigisatit tamakku piorsimasi-
manngikkitinaasit, tamanna ikin-
nguppullu Juuntaaq tuppalliuti-
gaarput.
Inuulluarit Jørgen CF. Olsen.
Nunavit, inuiaqativit uagullu
ikinngutaasugut qutsavissaraatsi-
git tamatsinnut takutitsinerit qa-
noq pissuseqarnerillu pillugu. Ma-
qaasissavatsigit. Ataaserli qularis-
sanngilat: Aqqit akornatsinni uu-
massavoq qaqugorsuarmut.
Atiinnguit
Jørgen Fleischer.
Aasianni sulif fiutillit
raajaleriffiliornermi
peqataarusulluinnarput
Naatsorsuutigineqarporlumi suliassap annersaa Aasianni najugaqartunit
ingerlanneqassasoq. — Sanatitsisut kissaatigisaat sapinngisarput tamaai
naammassiniarniarpavut, sulifj'iutillit siulittaasuat oqarpoq
Proeks-ip Aasianni aalisakkanik
suliffissuartaassaata suiiassartai si-
ulliit qaammatini makkunani i-
ngerlanneqaleruttorput. Aqqusi-
neq meterit 1000-it missaannik ta-
kissuseqartussaq meterinillu talli-
manik silissuseqartussaq suliarine-
qaleruttorpoq Tipituumilu Kangil-
lermi sulif fissualiorfissaq qaartiter-
neqalerluni. Sulif fissuassaq atorne-
qariaannanngorluni piariissaaq
maajimi 1987-imi.
Suliat siulliit taakku Aasianni su-
lifflutilinnit namminersortunit isu-
magineqarput, aammalumi sulias-
sap suut tamaasa ilanngukkaanni
koruunit 120 millionit 140 millio-
nillu akornanni akeqassangatinne-
qartup annerpaartaa namminneq
isumagerusuppaat.
Sanaartugassat tamarmiusut a-
qunneqarnerannut GTO akisussaa-
voq. Taamalu borgmester Edvard
Møller, kommunaldirektør Poul
Jensen nunatsinnilu sulif fiutillitpe-
qatigiiffiata Aasianni immikkoor-
tortaata siulittaasua Lars Vinther
decemberip aallartilaarnerani nu-
natsinnut ministereqarfimmut a-
taatsimiigiarsimapput suliariu-
mannittussarsiuussinissani Aasian-
ni suliffiutillit peqataatinneqarnis-
saat qulakkeerumallugu.
»Atuagaq qaqortoq«
— Iluatsitsilerunarpugut, Lars Vin-
ther AG-mut oqarpoq. — Isuma-
qartuarsimavugummi ukioq man-
na 1986-imi eqqortuusinnaanngit-
soq suliffiutillit tikisitat 110-nik
sulisoqarlutik Aasiannukassappata
suliffissuassaq sanajartorlugu.
— Aasianni suliffiuteqartuusu-
gut iliuuseqarsimavugut siornati-
gut Kalaallit Nunaanni iliuuserine-
qarsimanngisaannartumik. Tassa
aallarniutigalugu allakkioratta
»atukkamik qaqortumik« pisa-
gaannik, tassani uppernarsarlugu
suliffissuup taassuma sananissaa-
nut   pisinnaallutalu   piumasugut.
Atuagaq kommunalbestyrelsemi
ilassilluarneqarpoq kaammattuuti-
gineqarlunilu. Atuakkap nakooqu-
taa uaniippoq, erseqqissumik im-
mikkoortikkatsigit sapinngisavut
sapikkavullu. Assersuutigalugit sis-
siugaliornissaq maskiinanillu ator-
torissaarutinik tamalaanik ivertis-
suinissat isumagisinnaassanngila-
vut. Isumaqarpugulli sinneri sapis-
sanngikkivut aningaasatigut aqut-
sinerup suliassanullu ilisimasaqas-
sutsip tungaasigut.
— Tamanna pisortat assigiin-
ngitsut tungaannit paasineqartoq
malunnarpoq. Tassalu qularnarun-
naariartorpoq Kalaallit Nunaata
oqaluttuarisaanerani pernaammik
suliassap taamaattup ilaa aatsaat
taama annertutigisoq suliffiutilin-
nit maani najugaqavissunit isuma-
gineqarumaartoq, Lars Vinther o-
qarpoq.
Akissarsiassat 50 mill. kr.
Aammali Lars Vintherip oqaatigaa
Aasianni suliffiutillit nalunngik-
kaat illoqarfinni allani suliffiutillit
suliassanut neqerooruteqartinne-
qarumaartut. — Ajorinngilarpulli
taamatut unammilleqatigiinnissaq,
tamannami naleqquttunik akeqar-
titsiniarnermut iluaqutaasarmat.
GTO-mi sanaartornermut inge-
niøriusoq Niels Borten, Aasiaat,
AG-mut oqarpoq suliariumannit-
tussarsiuussinerit marsip aallartisi-
malernerani naammassineqaru-
maarnissaat ilimagalugu. Taava su-
liffissualiornissaq aprilip naajartu-
lernerani aallartissinnaassaaq.
Naatsorsuutigineqarpoq ataatsi-
mut inuit 125 tikillugit sanaartor-
nermi sulisorineqarumaartut, tassa
Aasianni suliffiutillit sulisui ilan-
ngullugit. Amerlanerpaassapput
aasaru juulimi.
Aasianni suliffiutillit naatsorsu-
kannertissimavaat ukiut sanaartor-
fiusut marlussuit ingerlaneranni su-
lisut ataatsimut qanoq akissarsia-
qartigissanersut — tassa koruunit
50 millionit missaannik. Tassalu
Aasianni suliffiutillit suliassat
amerlanersaannik pissarseriarpata
tamanna kommunep akileraarutiti-
gut isertittagaanut immikkut ma-
lunnaateqanngitsoortussaassan-
ngilaq.
»Berlinimi qarmaq«
— Sanatitsisut kissaatigisaat sa-
pinngisarput tamaat naammassini-
arniarpavut, Lars Vinther nangip-
poq. — Oqaatigiuarsimavarput su-
liffiutilinnut tikisitanut unammil-
lersinnaassagutta pikkorissaarluta
sulisariaqartugut. Paasinarluarpoq
GTO-p pingaartimmagu suliassat
pitsaalluartumiksiulersorneqamis-
saat. Maannakkullu periaasissarsi-
orpugut   suliassanik   siulersuineq
tutsuiginarluartoq qulakkeerumal-
lugu.
— Lars Emil Johansen oqareer-
poq suliffissuaq tunisassiornissa-
mut piariissasoq maajip aallaqqaa-
taani 1987-imi. Tamanna uagut su-
liffiutillit taajumavarput »Berlini-
mi qarmamik« — ima isumaqartil-
lugu piffissaq tamanna ataqqine-
qassasoq, pineqarmammi suliassaq
maani inuutissarsiornermut assut
pingaaruteqartussaq ukiuni agger-
suni, Lars Vinther naggasiivoq.
.¦:¦¦
Lars Vinther, Aasianni suliffiutillit
peqatigiiffiata siulittaasua.
Lars Vinther, formand for arbejds-
giverforeningens afdeling i Aa-
siaat.
					
Hide thumbnails
Page 1
Page 1
Page 2
Page 2
Page 3
Page 3
Page 4
Page 4
Page 5
Page 5
Page 6
Page 6
Page 7
Page 7
Page 8
Page 8
Page 9
Page 9
Page 10
Page 10
Page 11
Page 11
Page 12
Page 12
Page 13
Page 13
Page 14
Page 14
Page 15
Page 15
Page 16
Page 16
Page 17
Page 17
Page 18
Page 18
Page 19
Page 19
Page 20
Page 20
Page 21
Page 21
Page 22
Page 22
Page 23
Page 23
Page 24
Page 24
Page 25
Page 25
Page 26
Page 26
Page 27
Page 27
Page 28
Page 28
Page 29
Page 29
Page 30
Page 30
Page 31
Page 31
Page 32
Page 32