Tímarit.is
Søg | Titler | Artikler | Om os | Spørgsmål og svar |
log på | Íslenska | Føroyskt | Kalaallisut | Dansk | English |

Atuagagdliutit

PDF  | HQ_PDF  | JPG  | TXT  |
Vis i nyt vindue:
PDF  | HQ_PDF  | JPG  | TXT  |


Vertical fit


Din browser understøtter ikke PDF-filer
Klik her for at se siden som JPG
Atuagagdliutit

						10
/^tua^a^c/é/a. t/£
Nr. 99 • 1994
GRØNLANDSPOSTEN

LÆSERNES   SIDE
Erik Høeg siornatigut
Grønlands Televæsen-imi
civilingeniøriusimasoq juu-
liaqqami 70-iliilIuni inuuis-
siussaaq. Erik Høeg-ip ilaq-
quttani ilagalugit Danmark-
imi         juullisiuutigalutik
inuuissiomini nalliussissa-
vaa. Ilaqutariit 1985-imili
Mallorca-mi najugaqalersi-
mapput, siusinnerusukkulli
Erik Høeg nunatsini suliffe-
qarsimagaluarpoq. Sineris-
sami telefonit radiokkullu
attaveqaatit suliarineqarne-
rani suleqataasimagami.
Erik Høeg-ip ilaatigut tele-
fonilerisut nunatsinni ilin-
niartinneqartalernissaan-
nik ineriartortitseqataasi-
mavoq.
Civilingeniør Erik Høeg fyl-
der den 24. december 70 år.
Den tidligere sektionsinge-
niør i Grønlands Televæsen
fejrer julen, nytåret og den
runde dag med børn og fami-
lie i Danmark, selvom Mal-
lorca har været fast bopæl
siden 1985. Erik Høeg har
deltaget i installationen af
radio- og teleanlæg i store
dele af Grønland. Fra Radio-
huset i Nuuk til radiofoni-
anlæg og sendestationer
langs hele Vestkysten. Fra
60'erne og frem til sin før-
tidspension stod Erik Høeg
for forundersøgelser, pro-
jektering, etablering og drift
af telefonanlæg, herunder
opbygning af en egentlig
montøruddannelse i Grøn-
land.
lz\\ Havshøj Larsen
Stort tillykke med de 30 den
23. december 1994. Håber
du bliver mere end dobbelt
så gammel. Også en lille hil-
sen til vores lille charme-
trold.
Kærligste hilsner
Jan ogAleqa, Nuuk.
Nikolaj Karlsen-imut eqqaaniut
All: Jens Inuusuttoq, Kangaatsiaq
Nikolaj Karlsen, inuusoq
28. juli 1920 toqusorlu 22.
november 1994 pillugu eq-
qaaniutissanik allagaqar-
toqarnissaanik utaqqiga-
luarsinnarlunga matu-
muuna ajukkukkaluarlu-
nga inuk qulaani oqaatigi-
sara allaatigilaarniarpara.
Nikolaj Karlsen eqqaa-
niutinik allagaqaatigissa-
gaanni inuup taaneqartup
toqukkut qimagunnerati-
gut kingumut takorluuk-
katut allaatigissallugu
inuunermini suliarisarsi-
masaanut annertuunut
nalilersuinissaq ajornaku-
soortutut oqaatigisinnaa-
vara. Nalunnginnittunillu
inuttut ilisimaneqarpoq
inuk inoqamminut anner-
tuuliornani inoqamminut
saamasumik pissuseqar-
toq tamannalu inummik
ilisarisimannittut tamar-
mik uppernarsarsinnaa-
gunarpaat.
Nikkulaat uanga aat-
saat annertunerusumik
ilis£irilersimavara Attu-
mut nunaqalernitta ki-
ngornatigut. Siullermik
peqatigiiffiit aqqutigalugit
suleqatigineratigut, tama-
tumalu kingornatigut
kommunalpolitikeritut
sulilerninni.
Nikkulaat ilisarisiman-
nittut tamarmik nalunngi-
laat annertuumik suleru-
sussuseqartutut suliner-
minilu suliarisaminut un-
neqqarissumik aalajaatsu-
millu takutitaqartartutut.
Nikkulaap inuunermini
sulinerminut pohtikeritut
aallartinnerata nalaani
pissutsit imaannaanngit-
sutut ikaarsaariarfiusutut
oqaatigineqarsinnaasut
nalerpiaanni aallarnersi-
mapput, qinikkanut aki-
sussaaffiit nutarterniar-
neqarneri nalerorlugit aal-
larnersimammata. Ta-
mannalu inuusuttun-
nguulluni suli akuleruffi-
gisimallugu tamannalu
ingerlassimallugu qinik-
katut naqqaniit qummut
Landsråditut ilaasortaa-
nermut. Nalunngilarpullu
taamatut qinikkatut suli-
nermini akisussaaffinnut
annertuunut akisussaaqa-
taalluni annertuumik inu-
iaqatigiit pitsaanerusumik
atugaqalernissaat sakkor-
tuumik sullisseqataaffigi-
simallugu.
Tamakkualu saniatigut
nammineq soqutigilluin-
narlugu ingerlassimasaa
eqqaanngitsoorsinnaan-
ngisara tassaavoq aalisar-
tut piniartullu atugarisa-
mikkut pitsaanerusumik
atugaqalernissaat.    «
Aalisartut piniartullu
pitsaanerusumik atugaqa-
lernissaat    anguniarlugu
inuit namminermisut so-
qutigisallit suleqatigalu-
git, taakkua kattuffeqar-
nerat pilersitseqataaffiga-
lugu pitsanngorsarnera
annertuumik pitsanngor-
sarniarluarsimavaat, pini-
artut aalisarnermut ikaar-
saariartortut patajaatsu-
mik ineriartornissaat
aqutseqataaffigisimallugu
suliaq ilisimalluakkani
misigissuseqarfigiuakka-
nilu atuisut oqinnerusu-
mik atugaqalernissaat
anguniarlugu.
Tamakkualu suliami
avataasigut nunaqarfigi-
samini peqatigiiffeqarnik-
kut qaammarsaanermillu
annertuumik suliniute-
qartuarsimavoq. Nuna-
qarfigisami siumut ineri-
artornikkut periarfissat
nunaqqatigisaminut piler-
sitsiniarluni kaammattui-
uarsimavoq kaammatuiin-
naranilu pilersinniakkat
siuttuuffigisarsimallugit
pilersinniarnerini piler-
saarusiornikkut timitaler-
suinikkullu, tamannalu
nunaqqataasunut suleqa-
tigisartangaasalu tamar-
mik uppernarsisarpaat,
suliamut ingerlatilikkami-
nullu tamatigut unneqqa-
rilluinnarluni siunissami-
lu piviusunngortinniak-
kap nunaqqataasunut ilu-
aqutissanngorsinnaanera
upperalugu kaammattuu-
tigiuartarsimallugu. Sule-
qatigalugulu suliassami-
nik siumut takorluuisin-
naanera uppernarsisarsi-
mavarput, takorluuisin-
naanermik upperinnilluni
pilersinniakkamik pilersit-
sisarsimammat.
Inuunitsinnilu naapit-
tuagarput maannattaaq
kisinngoruppoq inuk inui-
aqatimini pitsaanerusu-
mik        oqinnerusumillu
inuunermini atugaqarnis-
saanut suliniuteqartuarsi-
masoq suleqataasimasor-
lu, maannakkut akornat-
sinni toqukkut qimagussi-
mavoq, inuuneranilu eq-
qaamasagut kisimik kisin-
ngorussimapput kingu-
mut qiviarluni eqqaama-
sat.
Nikolaj Karlsen Ka-
ngaatsiap Kommuniani
sulissussinermini upper-
narsaatitut takussuserne-
qarsimavoq kommunimi
innuttaanertut ataqqinaat
siullerpaaq pissusissami-
soortumik tunniunneqar-
simammat, aammalu kun-
ngimit saqqarmiulerne-
qarsimalluni, naggataa-
gullu oqaatsit ukua nagga-
siutigiumavakka; eqqaa-
neqarnerit ataqqinartuuli.
Kiki-p teqeqqua
Kiki's hjørne
Timersortarfik Nuup Kommuneata pisiaraa
Nuup Kommunea redder motionscenteret
9   I
Qujanarmi, imaallaat 1995-ml suliassagut oqinnerussapput.
Så kan vi bedre løfte vore opgaver i 1995.
Qaqortuml arnaq timer-
sullammak: 19-niinnarnik
ukiulik Karina Thorsteinsen
timersullammattut toqqar-
neqarmat nuannarineqar-
luarpoq. Karina timersor-
tartuuvoq tamatigoortoq,
tamannalumi ukioq manna
qaannamik pisssartann-
gorniunnermi pissartann-
gorami uppernarsarlugu.
Qanittukkut Qaqortumi kul-
tureqamermut atuartitaa-
nermullu ataatsimiititaliaq
juullerpalaartitsilluni Qa-
qortup timersortarfissuani
juullerpaiaartitsimmat Kari-
na timersullammattut toq-
qarneqartut ilagaat.
Årets sportskvinde i Qa-
qortoq: Det var et populært
valg, da den 19-årige Kari-
na Thorsteinsen blev valgt
til Årets idrætskvinde i Qa-
qortoq. Karina er en all-
round sportskvinde, men
hun har især i år gjort sig
bemærket ved GM i qajaq,
hvor hun blev stormester.
Udnævnelsen fandt sted
for nyligt i Qaqortoq Hallen,
hvor Kultur- og Undervis-
ningsudvalget i Qaqortoq
kommune havde inviteret
til fest.
Frederik Isaksen
-imut eqqaaniut
All: Nikolaj Heinrich, Nuuk
Arfininngornermi de-
cemberip ping^juanni
unnukkaa ahanaqisumik
kalerrinneqarpugut ikin-
nguterput Frederik Isak-
sen (Fari) ajunaarluni to-
qukkut qimaguttoq.
Tusarliussaq alianaqi-
soq kalerriunneqarmat
erngerlutik sarsualerput
pisartut assigiinngitsut
Fari peqatigalugu pisar-
simasut, eqqaamasat nu-
anner sut puigorneqaral-
lartussaanngitsullu.
Fari ukiorpaalunni
inuiaqatitta kalaaUit kif-
fartuuniarneranni sule-
qatigaara, .siullermik
KNAPK-mi, kingornati-
gullu politikkikkut suli-
niaqatigiiffimmi partii-
mi. Taama Farimik sule-
qateqarninni paasillua-
gara tassa inuk suleru-
sussusilik imminut eq-
qarsaatiginani, inuiaqa-
tinili pillugit ajunngin-
nerusussaasorisaminik
ilungersuutiginnilluni
suliumasartoq. Taa-
maattumik kukkussan-
ngilanga oqaruma Farip
peerunneratigut nunar-
put ernermik annaasa-
qarpoq. Annaasaq taar-
sernissaqanngitsoq ta-
matsinnut ajoraluaqi-
soq, taamaattoq suli
fuinerungaartumik ila-
qutaasunut tussimasus-
saq. Taamaattumik Fa-
rip nulia, meerai, qatan-
ngutai, ilaqutaalu allat
qamannga pisumik misi-
ginneqatigingaarpagut.
Ikinnguterput   nu£ui-
narisarpullu      maanna
inuutissarsiorfissatut qi-
nersimasami   imarsuup
naqqani  qasuersaarpoq.
Tamannalu tunngaviga-
lugu  taallannguaq una
Farimut   inuulluaqqus-
sutigissallugu naleqqut-
tuusorisara     inuuluaq-
qussutitut ilannguppara.
Farip     eqqaaneqarnera
ataqqinartuuli.
Malissuit ataanni
iliveqartutit,
nunavippit imaanni
qasuersaarputit;
ilinnut taanna maani
tammarfiunngilaq
immap itinersaani
tassaammat naalagaq.
					
Hide thumbnails
Side 1
Side 1
Side 2
Side 2
Side 3
Side 3
Side 4
Side 4
Side 5
Side 5
Side 6
Side 6
Side 7
Side 7
Side 8
Side 8
Side 9
Side 9
Side 10
Side 10
Side 11
Side 11
Side 12
Side 12
Side 13
Side 13
Side 14
Side 14
Side 15
Side 15
Side 16
Side 16
Side 17
Side 17
Side 18
Side 18
Side 19
Side 19
Side 20
Side 20
Side 21
Side 21
Side 22
Side 22
Side 23
Side 23
Side 24
Side 24