Tķmarit.is   | Tķmarit.is |
Leita | Titlar | Greinar | Um vefinn | Algengar spurningar |
skrį inn | Íslenska | Føroyskt | Kalaallisut | Dansk | English |

Atuagagdliutit

PDF  | HQ_PDF  | JPG  | TXT  |
Skoša ķ nżjum glugga:
PDF  | HQ_PDF  | JPG  | TXT  |


Ašlaga hęš


Vafrinn žinn styšur ekki PDF skjöl
Smelltu hér til aš skoša blašsķšuna sem JPG
Atuagagdliutit

						Misissuinerup saq-

qummiunneqarnera

naammaginngilaat

vutiaqarsinnaanera gas-eqarsinnaaneralu pillugit

Kalaallit Nunaanni misissuinerit ingerlanneqartut

tusogassiutitigut saqqummiunneqartarnerat pillugu

Kalaallit Nunaannut ministeri naalakkersuisullu

siulittaasuat ataatsimoorlutik oqaaseqaateqarsimapput

Misissuisitsineq »Kalaallit Nu-

naanni uuliaqarsinnaaneranik gas-

eQarsinnaaneranillu misissuinerit

Pisortanit aqunneqarnerat«-nik

taaguuserneqarsimasoq naammas-

sineqangajalerpoq. Misissuisitsi-

JH'»I naalagaaffiup innuttaasut a-

»omannl ilisimatuutut misissuisit-

sisarfianit aningaasalersorneqar-

'oq Institut for Statskundskab-imit

Århus Universitet-imiittumit inger-

'anneqarsimavoq.

— Misissuisimaneq pillugu nalu-

naarusiaq suli naammassineqarian-

ngitsoq inerneri pillugit sapaatit a-

KUnnerini kingullerni saqqummius-

sisoqartalereerpoq allaaserisat Ka-

laallit Nunaatalu Radiuatigut aalla-

kaatitassiat aqqutigalugit, Kalaallit

Nunaannut ministeri Tom Høyem

naalakkersuisullu siulittaasuat Jo-

nathan Motzfeldt ataatsimoorlutik

°qaaseqaatiminni allapput.

— Oqaatsillu sakkortuut atorne-

qarput. »Forskningen og Samfun-

det«-^ (marts 1984) allaaserisat i-

jaat qulequtserneqarsimavoq: »Ka-

'aallit Nunaanni uulialerngusaan-

neq«. Allaaserisamili iluamik erser-

s'nneqanngilaq »pilerngusaanneq«

suna tassani pineqarnersoq, oqaa-

Seqaammi ilaatigut taama allassi-

iiasoqarpoq.

»Nerisassat allattorsimaffi«

Ministerip naalakkersuisullu siulit-

jaasuata ilanngullugit innersuussu-

f'gaat »SermitsiaK« (nr. 13 1984)-

lnu allassimasut imaattut: »Ani-

ngaasatiguttaaq kinguneriumaa-

8aat isumalluarnartuunngillat. I-

'aatigut assartuineq siulersuinerlu

akisoorujussuujumaarmata uulia-

qarfimmik norgemiut Ekofiskfelt-

jnu nassaavattut annertutigisumil-

'uunniit nassaartoqassagaluarpat

Pissarsiarineqarumaartut anner-

tunngitsuinnaajumaarput. Qular-

narporluunniit Kalaallit Nunaata

Jameson Landimi uuliasiortoqalis-

Sagaluarpat pissarsiarisarumaagai

aningaasanit ukiut tamaasa Dan-

njarkimiit tunniunneqartartunit a-

•^erlanerujumaarnersut« — ilaaku

P'ssutsinik imaalitsiaannarlugit

nassuiaatigineqarsinnaanngitsunik

naalisaasut, oqaaseqaammi ilaati-

§ut taama allassimasoqarpoq.

— Misissuinerit inernerinik saq-

qummiussinermi oqariartaatsit

naatsukullaat imaqarluartullu a-

'orneqarsimasut »nerisassat allat-

jorsimaffiini«   atorneqartartunul-

Uunniit eqqaanarput. Imaalluar-

s'nnaavormi aamma taamaaliorto-

qarneratigut nalunaarusiaq saq-

qummeruni   soqutigineqarneruju-

maartoq. Taamaaliortoqarnerati-

gulli naalakkersuinikkut siulersui-

nikkullu suliffeqarfiit, apeqqutinik

saqqummiussuivigineqartartut

naammaginanngitsunik atugassa-

qartitaalerput. Taakkumi misissui-

nerit inerneri suli sukumiisumik ili-

simasaqarfigilersimanngilaat, suli-

mi naammassineqanngimmata saq-

qummiunneqarsimanatillu.

— Misissuinerit inernerisa taa-

matut saqqummiussorneqalereer-

nerat ajuusaarnartuusoraarput, a-

taatsimoorluni oqaaseqaat taama-

tut naggaserneqarsimavoq, atsior-

simappullu ministeri Jonathan

Motzfeldtilu, taannalu Kalaallit

Nunaanni aatsitassat pillugit ataat-

simut ataatsimiititaliami siulittaa-

suuvoq.

Assigiimmik pineqarneq?

»Forskning og Samfundet«-imiit-

toq allaaserisaq pineqartoq allan-

neqarsimavoq cand. scient. pol.

Karen Marie Pagh Nielsenimit taas-

sumallu suleqatigisimavai cand.

mag. Finn Breinholdt Institut for

Statskundskabimilu Iektoriusoq

Jerome D. Davis misissuinermik i-

ngerlatsisuusimasoq.

Karen Marie Pagh Nielsenip al-

laaserisamini nalunaarusiaq aqutsi-

sut sunniuteqarnissaannut pitsaal-

luinnartumillu aqutsisinnaaneran-

nut tunngasortai pingaarnersiorlu-

git tigulaariffigisimavai, assigiil-

luinnartumilli pinnittoqarsinnaa-

nera apersuusersimallugu. Tamak-

kuluuku pissutigigunarlugit allaa-

serisani »Kalaallit Nunaanni uulia-

lerngusaanneq«-mik qulequtsersi-

magaa.

Allaaserisami oqaatigineqarpoq

misissuisuusut sunniuteqaqataa-

nissamut tunngasut kalaallit tu-

ngaanniit isiginiarsimagaat. »Tas-

sani pingaarnerpaatillugit eqqar-

saatigineqarput kinguneriumaa-

gaat — ajortut ajunngil sullu — siu-

nissamini uuliasiortoqalissappat

eqqorneqarnerpaasussat tassaaju-

maarmata Kalaallit Nunaanni in-

nuttaasut inuiaqatigiillu kalaalliu-

sut. Tamakkuinnaalluunniit eqqar-

saatigalugit pissusissamisoorpoq

paasiniassallugu naalakkersuinik-

kut qinikkat kalaallillu inuinnaat i-

neriartornermut aqutsinermullu

sunneeqataanissamut qanoq pe-

riarfissaqartiginersut«, ilaatigut

taama allassimasoqarpoq.

Isiginnaartut

»Uuliasiortoqalissappalli tamatu-

ma ajornartorsiutitaqanngitsumik

ingerlanissaanut kalaallit sunniute-

qaqataasinnaasariaqarput. 1970-

ikkummi qiteqqunneranni Kitaata

avataani  uuliasiorhmi  qillerilera-

luarnerit puigorneqartariaqanngil-

lat«, taama ilaagut allassimapput.

Aallarnisaataasumillu aalaja-

ngiisarnerni kalaallit naalakkersui-

nermik suliaqartut atorfillillu isi-

ginnaartuinnaanerarneqarput, tas-

sami »kalaallit pisortaasa sunniute-

qaqataasinnaanerigaluat killilerne-

qarpoq aatsitassat pillugit siulersui-

soqarfiup ilusilersugaaneranit, su-

liniutimmi suliassallu allattugar-

taannik ingerlatsinerit amerlaner-

paartaat Kalaallit Nunaannut mini-

stereqarfiup aatsitassat pillugit im-

mikkoortortaqarfiani ingerlanne-

qartarmata. Aammalu kalaallit

aatsaat sunniuteqarsinnaalersin-

naammata aalajangiisarnerit assi-

giinngitsut sukumiisumik paasisi-

masaqarfigisimagunikkit«.

Nalunaarusiallu naggataani eq-

qaaneqarpoq taama assigiinngitsi-

gisunik atugassaqartitaasut nali-

giissutut eqqarsaatigineqarsin-

naanngitsut. »Danmark allaqqut-

tussaanngitsumik sunniuteqarne-

rujuassammat«, taama allassima-

soqarpoq. »Taamaattumik Kalaal-

lit Nunaanni uuliasiornissap pisor-

tanit aqunneqarnissaanut tunnga-

sut ajornakusoortuussangatinne-

qarnissaannutpissutissaqanngilaq.

Allaffeqarnikkut aqutseriaaseq

nakkutilleeriaaserlu qallunaat ka-

laallillu piumasarisaannik malin-

neqqissaarniarfiusoq sanngiitsuu-

jumaarunarpoq. Sulisorpassuaqar-

tariaqarumaarunarlunilu — qanor-

luunnirlli pisoqassagaluarpat assi-

giimmik pinnissinnaaneq angune-

qarsinnaasorinanngilaq«, allaase-

risaq taama naggaserneqarsima-

voq.

VIDEOBANDOPTAGER

FISHER VHS P-620

•  Enkel og let betjening             • Kabelfjernstyring

•  9 døgns programmering        • 12 programmer

•  Slow- og quick funktion          • Still-billede m.m.

•  Engros for Grønland: RADIOGROS A/S, 9270 KLARUP

AOTAGAQDUUTTT;

NR.    16    1984

					
Fela smįmyndir
Blašsķša 1
Blašsķša 1
Blašsķša 2
Blašsķša 2
Blašsķša 3
Blašsķša 3
Blašsķša 4
Blašsķša 4
Blašsķša 5
Blašsķša 5
Blašsķša 6
Blašsķša 6
Blašsķša 7
Blašsķša 7
Blašsķša 8
Blašsķša 8
Blašsķša 9
Blašsķša 9
Blašsķša 10
Blašsķša 10
Blašsķša 11
Blašsķša 11
Blašsķša 12
Blašsķša 12
Blašsķša 13
Blašsķša 13
Blašsķša 14
Blašsķša 14
Blašsķša 15
Blašsķša 15
Blašsķša 16
Blašsķša 16
Blašsķša 17
Blašsķša 17
Blašsķša 18
Blašsķša 18
Blašsķša 19
Blašsķša 19
Blašsķša 20
Blašsķša 20
Blašsķša 21
Blašsķša 21
Blašsķša 22
Blašsķša 22
Blašsķša 23
Blašsķša 23
Blašsķša 24
Blašsķša 24
Blašsķša 25
Blašsķša 25
Blašsķša 26
Blašsķša 26
Blašsķša 27
Blašsķša 27
Blašsķša 28
Blašsķša 28
Blašsķša 29
Blašsķša 29
Blašsķša 30
Blašsķša 30
Blašsķša 31
Blašsķša 31
Blašsķša 32
Blašsķša 32
Blašsķša 33
Blašsķša 33
Blašsķša 34
Blašsķša 34
Blašsķša 35
Blašsķša 35
Blašsķša 36
Blašsķša 36
Blašsķša 37
Blašsķša 37
Blašsķša 38
Blašsķša 38
Blašsķša 39
Blašsķša 39
Blašsķša 40
Blašsķša 40