Atuagagdliutit

						Oqallinneq ¦ Debat

Kalaallit Nunaata

erfalasua

Inatsisartut erfalasoq pitsak toqqarpaat, erfalasoq

pillugu ataatsimiititaliap ilisimasaqartua Jan Kanstrup

erseqqissaavoq

Inatsisartut kalaallit erfalasussaan-

nik qinersinerat ilimagineqartutut

tamanit oqallissutigineqaqaaq Mis-

igissutsinik         tunngaveqartumik

oqallinnermut akulerussinnaan-

ngikkaluarpunga, erfalasussarli

pillugu ataatsimiititaliami erfalasu-

nik ilisimasaqartutut peqataasima-

gama paasissutissanik pissusiviusu-

nut tunngasunik saqqummiussaqa-

laarniarpunga.

Siullermik erseqqissassavara i-

natsisartut erfalasoq pitsaalluin-

nartoq loqqarsimagaat. Erfalasoq

piuminarluinnartuuvoq, ilisariu-

minartuulluni nunallu allat erfala-

suinut paarlaanneqarsinnaanani.

Erfalasullu nunami maani malun-

Aj uusaarnartu u -

soraara

Palaseqarfiit allaffiini allattorsi-

mapput aqqit, tassagooq kalaallit

atissaat sanioqqunneqarsinnaan-

ngitsut. Tamanna inuit pisinnaati-

taaffiinik killiliinertut isigaiugu

ajuusaarnarluinnartuusoraara, at-

siisarnermummi tunngasut innut-

taasunit oqaluuserineqarsimanatik

oqaluffimmiit qulaaniit aalajangi-

gaammata tamannalu nunami de-

mokratiskiusumik naalakkersu-

gaasumi tulluanngilluinnartuusori-

gakku.

Taaguummik atertut isigisamin-

nik asasaminnillu atsiussiniaraluar-

tut imatut nipiiimmik oqarfigine-

Eqqunngitsumik

pasineqarneq

Sapaatiummat         radioavisikkut

KNAPK-ip siulittaasuata ANISA

avoqqaaraa nunatta EF-imut ilaa-

sortaajunnaarnera nalliuttorsiuti-

gisimammagu.

Nuannaarutigalugu malugaar-

put KNAPK-ip siulitaasuata avoq-

qaarlernera ilaasortarpassuinit isu-

maqatigineqanngitsoq, aalisartor-

passuimmi piniartorpassuillu ani-

nersiornitsinni nuannaaqatigim-

matigut.

ANISA-mi anguniagarput angu-

neqareersorlu ANISA-mik sulisi-

manngitsutut pasilliineq asuli ajor-

tisaarinipalaajuvoq tunngavissa-

qanngitsoq. Soorunami ANISA-mi

suleqatigiit ilaat ilaminnit ulapin-

nerusimapput.

Taamaakkaluartoq avoqqaarler-

nerup anguniakkatta anguneranik

nunannaarutiginninnerput minner-

paamilluunniit uukkalaanngilaa,

naak KNAPK-ip siulittaasua sallul-

luni oqaraluartoq aninitsigut EF-

kormiut immatsinni aalisagartas-

saat amerlisinneqarsimasut.

Lars Emil Johansen

ANISA-p siulittaasorisimasaa.

qartarput: Uagut naalagaavugut,

oqaluffimmi kuisitsiniarussi aqqit

uagut aalajangikkavut atsiutissava-

si taava piumagussi ilissi aqaguani

Naalagaaffiu sinniisoqarfiliarsin-

naavusi kuissutaalu peerseriarlugit

ilissi atsiukkumasassinnik pisillusi

atsiisinnaallusi.

Apererusunnarpoq: Suna pillugu

aqqit atererusutavut kuissummi il-

lernartumi pereertarsinnaanngiia-

vut. Kikkunuku atsiiniartut, anga-

joqqaat imaluunniit oqaluffik?

Oqaluffiummi kisermaassilluni aa-

lajangiisarneratigut kalaallit amer-

lanerpaat ateqalersimapput ulluin-

narni atorsinnaanngisaminnik. As-

sersuut: Richard = Rika, Margre-

the = Makkak, Pauline = Paali-

it.allarpassuiliu. Soorlu Paaliit

oqartoq: Paulinemik kuissuteqar-

punga, kisianni uanga Paaliiuvu-

nga. Imaappoq: kuissuserneqarsi-

mavoq ulluinnarni kinaassutsimi-

nut attuumassuteqartingaanngi-

saanik. Tamanna ajuusaarnarluin-

naruusoraara.

Naluneqanngilaq aqqit taaguu-

tillu nunani assigiinngitsuni oqari-

artaaseq tunngavigalugu allanngo-

riartuaartinneqartartut. Soorlu:

Grækerit Nunaanni Nikolaos,

Danmarkimi Nikolaj, uagullu Ka-

laallit Nunaanni oqartaraluarpugut

Nikkulaat, taannali oqaluffimmit

atorneqarsinnaasutut isigineqan-

ngilaq. Assersuutitullu taaneqar-

sinnaasut iiagaat: Tuluttut oqaasi-

linni Jack, Danmarkimi Jakob, nu-

natsinni Jaaku. Spaniami Juan,

Danmarkimi Johan, nunatsinni Ju-

aat. Isumaqarpunga tamakku-

nunnga tunngasut innuttaasunit

oqaluuserineqartariaqalersut, nu-

nammi aqqisa tungaasigut kalaa-

linngorsaareerpugut taava suna pil-

lugu piumagutta inuit aqqisattaaq

tungaasigut kalaalinngorsaasin-

naassanngilagut.

Manguaq Berthelsen Nuuk.

naateqarluinnartut erseqqissisip-

paalusooq, tassalu issip seqerngul-

lu kissarnerata assigiinngissusiat,

soorlumi erfalasussamik titartaa-

soq Thue Christiansen nammineq

allattoq.

Oqaatiginngitsuussanngilarali

erfalasoq qorsorpaluttoq qaqortu-

mik sanningasortalik aamma erfa-

lasussatsialaagaluarmat.

Arlalinnit oqaatigineqarpoq Ka-

laallit Nunaata erfalasuata erfala-

sut allat arlallit assigivallaarai. Ta-

manna erfalasut assigiinngilluin-

nartuunerarlugit kukkusumik isu-

maqarnermik tunngaveqarpoq —

tassami assigiinngilluinnartuun-

ngillat.

Erfalasut pitsaasut tamarmik

(erfalasulerinerup tungaaniit isiga-

lugit) pilimanianngilluinnartuup-

put, aammalu ilisarnaatit qalipaa-

tillu taakkorpiaat erfalasorpassu-

arni nassaassaapput. Nunallu erfa-

lasui pioreersut (naalagaaffiit, nu-

nat immikkoortuisa, il.il.) misissu-

ataaraanni allaat assigiilluinnartu-

nik peqarpoq!

Kalaallit Nunaata erfalasua qal-

lunaat iporsuuttartut peqatigiiffia-

ta ilisarnaataanut assingusorujus-

suuvoq. Erfalasorlu qorsuk qaqor-

tumik sanningasortalik Puerto Ri-

comi namminersulerniat partiiata

erfalasuata assigilluinnarpaa.

Taakkuli arlaannaalluunniit nu-

nap erfalasorinngilaa taamalu sa-

nilliussinermi pingaaruteqanngillu-

innarlutik.

Aammami Danmarkip Danne-

brog kisermaassarinngilaa.

Itsakallak tyskit kejseriisa ilaat

taamaattumik erfalasoqarsimaga-

luarpoq aammalu sakkutooqqinne-

rit Tempelherrit aamma taamaattu-

mik katinngateqarsimallutik. Ki-

ngulliit taakku suli ullumikkut atu-

upput Malteserordenen-imik taa-

guuteqarlutik erfalasoqarlutillu

Dannebrogimut paarlaannaannar-

tumilluunniit

»Dannebrogskorset« aamma

ilaavoq Italiami illoqarfiit arlaqar-

tut ilisarnaataani. Erfalasorineqar-

lunilu naalagarsuaqarfimmi Savoy-

enimi, 1800-ikkunni Italiamik

ataatsimuulersitsisumit. Tamatu-

ma kingunerisaanik »Dannebrogs-

korset« Italiap naalagaaffittut er-

falasuani ilaalerpoq 1848-imi, taa-

matullu atorneqarsimalluni Italiap

1946-imi kunngiitsuuffinngornis-

saata tungaanut.

Tamatumalu kingunerisaanik

»Dannebrog« Italiami nioqqutissi-

at ilaani ilisarnaatitut atorneqar-

poq, soorlu vermouthiliorfissuup

Martiniliaani Rossiliaanilu.

Atorneqarportaaq iporsuuttar-

tut peqatigiiffianni, tassa ataqqi-

saasumi Yacht Club Italiano-mi.

Aammattaaq »Danneborgsstan-

der« atorneqarpoq erfalasuaqqatut

nalunaartaatitut, tassa erfalasuaq-

qani nalunaartaatini nr. 4-ulluni.

Jan Kanstrup.

Japanimut assingusoq

Kalaallit nunaata aappalaartuata

Japanimut assingunera nuannaaru-

tiginngilarput, tassami nunat avan-

narlermiut aappalaartui sanninga-

sullit soqutiginagit naalakkersuisut

aaliangiimmata. Aappalaartor-

taarput japanimiut piannut assi-

ngungaarmat inuppassuit naapita-

ma ajoraat, tassagooq qalipaat

aappaluttoq isumaqartoq inuit im-

minornermut imaluunniit toqo-

raannnermut ilisarnaataat.

Taamaattumik nunat avannarliit

aappalaartuat sanningasortalik so-

qutigalugu aappalaartoq qorsorpa-

luttoq qaqortumik sanningasorta-

lik nunatsinnut ikkunniartigu, tas-

sami nunanut avannarlernut qima-

guttutut misigisimagatta. Soorlu

nunat avannarliit ataalsimeersuar-

pata kalaallit aappalaartuat immik-

koorluinnartoq         takuneqarsin-

naammat.

Taamaattumik uagut kalaaliusu-

gut aappalaaoorput aaqqinniarsa-

rianiartigu,   naalakkersuisunimmi

uagut maerlaneruvugut. Taamaat-

tumik   aappalaaoortaarput   nuna-

nut avannarlernut ilaatinniartigu.

Bent Petersen

Marralinnguaq

Ilulissat

Erlasussaq pillugu

Kalaaleqatinnut Landstingimullu

ima allanniarpunga: Takusinnaa-

varsi erfalasussaq qanoq ittuusoq.

Assut narrunarpoq kusananngilar-

lu, kalaallinullu naleqqutinngilaq.

Uagut inuusuttuusugut aamma

siunissarput eqqarsaatigalugu i-

nuusuitorpassuit erfaasoq taanna

kusaginngilaat aamma narrugaat.

Taamaattumik    eqqarsaatigisaria-

qarparsi erfalasumik taasisitsinis-

saq. Allamik kusanarnerusumik ti-

tartaasoqartariaqarpoq. Inuusut-

torpassuaqarpormi titartaasinnaa-

sunik.

Naggasiullugu ima oqarlanga:

Neriuppunga paasineqassallunga

tapersersorneqassallungalu.

Inuusuttoq

Nunatsinneersoq.

30        NR.    10    1985

ATUAGAGDLIUT1T