Tķmarit.is   | Tķmarit.is |
Leita | Titlar | Greinar | Um vefinn | Algengar spurningar |
skrį inn | Íslenska | Føroyskt | Kalaallisut | Dansk | English |

Atuagagdliutit

PDF  | HQ_PDF  | JPG  | TXT  |
Skoša ķ nżjum glugga:
PDF  | HQ_PDF  | JPG  | TXT  |


Ašlaga hęš


Vafrinn žinn styšur ekki PDF skjöl
Smelltu hér til aš skoša blašsķšuna sem JPG
Atuagagdliutit

						Oqallinneq ¦ Debat

Kalaallit Nunaata

erfalasua

Inatsisartut erfalasoq pitsak toqqarpaat, erfalasoq

pillugu ataatsimiititaliap ilisimasaqartua Jan Kanstrup

erseqqissaavoq

Inatsisartut kalaallit erfalasussaan-

nik qinersinerat ilimagineqartutut

tamanit oqallissutigineqaqaaq Mis-

igissutsinik         tunngaveqartumik

oqallinnermut akulerussinnaan-

ngikkaluarpunga, erfalasussarli

pillugu ataatsimiititaliami erfalasu-

nik ilisimasaqartutut peqataasima-

gama paasissutissanik pissusiviusu-

nut tunngasunik saqqummiussaqa-

laarniarpunga.

Siullermik erseqqissassavara i-

natsisartut erfalasoq pitsaalluin-

nartoq loqqarsimagaat. Erfalasoq

piuminarluinnartuuvoq, ilisariu-

minartuulluni nunallu allat erfala-

suinut paarlaanneqarsinnaanani.

Erfalasullu nunami maani malun-

Aj uusaarnartu u -

soraara

Palaseqarfiit allaffiini allattorsi-

mapput aqqit, tassagooq kalaallit

atissaat sanioqqunneqarsinnaan-

ngitsut. Tamanna inuit pisinnaati-

taaffiinik killiliinertut isigaiugu

ajuusaarnarluinnartuusoraara, at-

siisarnermummi tunngasut innut-

taasunit oqaluuserineqarsimanatik

oqaluffimmiit qulaaniit aalajangi-

gaammata tamannalu nunami de-

mokratiskiusumik naalakkersu-

gaasumi tulluanngilluinnartuusori-

gakku.

Taaguummik atertut isigisamin-

nik asasaminnillu atsiussiniaraluar-

tut imatut nipiiimmik oqarfigine-

Eqqunngitsumik

pasineqarneq

Sapaatiummat         radioavisikkut

KNAPK-ip siulittaasuata ANISA

avoqqaaraa nunatta EF-imut ilaa-

sortaajunnaarnera nalliuttorsiuti-

gisimammagu.

Nuannaarutigalugu malugaar-

put KNAPK-ip siulitaasuata avoq-

qaarlernera ilaasortarpassuinit isu-

maqatigineqanngitsoq, aalisartor-

passuimmi piniartorpassuillu ani-

nersiornitsinni nuannaaqatigim-

matigut.

ANISA-mi anguniagarput angu-

neqareersorlu ANISA-mik sulisi-

manngitsutut pasilliineq asuli ajor-

tisaarinipalaajuvoq tunngavissa-

qanngitsoq. Soorunami ANISA-mi

suleqatigiit ilaat ilaminnit ulapin-

nerusimapput.

Taamaakkaluartoq avoqqaarler-

nerup anguniakkatta anguneranik

nunannaarutiginninnerput minner-

paamilluunniit uukkalaanngilaa,

naak KNAPK-ip siulittaasua sallul-

luni oqaraluartoq aninitsigut EF-

kormiut immatsinni aalisagartas-

saat amerlisinneqarsimasut.

Lars Emil Johansen

ANISA-p siulittaasorisimasaa.

qartarput: Uagut naalagaavugut,

oqaluffimmi kuisitsiniarussi aqqit

uagut aalajangikkavut atsiutissava-

si taava piumagussi ilissi aqaguani

Naalagaaffiu sinniisoqarfiliarsin-

naavusi kuissutaalu peerseriarlugit

ilissi atsiukkumasassinnik pisillusi

atsiisinnaallusi.

Apererusunnarpoq: Suna pillugu

aqqit atererusutavut kuissummi il-

lernartumi pereertarsinnaanngiia-

vut. Kikkunuku atsiiniartut, anga-

joqqaat imaluunniit oqaluffik?

Oqaluffiummi kisermaassilluni aa-

lajangiisarneratigut kalaallit amer-

lanerpaat ateqalersimapput ulluin-

narni atorsinnaanngisaminnik. As-

sersuut: Richard = Rika, Margre-

the = Makkak, Pauline = Paali-

it.allarpassuiliu. Soorlu Paaliit

oqartoq: Paulinemik kuissuteqar-

punga, kisianni uanga Paaliiuvu-

nga. Imaappoq: kuissuserneqarsi-

mavoq ulluinnarni kinaassutsimi-

nut attuumassuteqartingaanngi-

saanik. Tamanna ajuusaarnarluin-

naruusoraara.

Naluneqanngilaq aqqit taaguu-

tillu nunani assigiinngitsuni oqari-

artaaseq tunngavigalugu allanngo-

riartuaartinneqartartut. Soorlu:

Grækerit Nunaanni Nikolaos,

Danmarkimi Nikolaj, uagullu Ka-

laallit Nunaanni oqartaraluarpugut

Nikkulaat, taannali oqaluffimmit

atorneqarsinnaasutut isigineqan-

ngilaq. Assersuutitullu taaneqar-

sinnaasut iiagaat: Tuluttut oqaasi-

linni Jack, Danmarkimi Jakob, nu-

natsinni Jaaku. Spaniami Juan,

Danmarkimi Johan, nunatsinni Ju-

aat. Isumaqarpunga tamakku-

nunnga tunngasut innuttaasunit

oqaluuserineqartariaqalersut, nu-

nammi aqqisa tungaasigut kalaa-

linngorsaareerpugut taava suna pil-

lugu piumagutta inuit aqqisattaaq

tungaasigut kalaalinngorsaasin-

naassanngilagut.

Manguaq Berthelsen Nuuk.

naateqarluinnartut erseqqissisip-

paalusooq, tassalu issip seqerngul-

lu kissarnerata assigiinngissusiat,

soorlumi erfalasussamik titartaa-

soq Thue Christiansen nammineq

allattoq.

Oqaatiginngitsuussanngilarali

erfalasoq qorsorpaluttoq qaqortu-

mik sanningasortalik aamma erfa-

lasussatsialaagaluarmat.

Arlalinnit oqaatigineqarpoq Ka-

laallit Nunaata erfalasuata erfala-

sut allat arlallit assigivallaarai. Ta-

manna erfalasut assigiinngilluin-

nartuunerarlugit kukkusumik isu-

maqarnermik tunngaveqarpoq —

tassami assigiinngilluinnartuun-

ngillat.

Erfalasut pitsaasut tamarmik

(erfalasulerinerup tungaaniit isiga-

lugit) pilimanianngilluinnartuup-

put, aammalu ilisarnaatit qalipaa-

tillu taakkorpiaat erfalasorpassu-

arni nassaassaapput. Nunallu erfa-

lasui pioreersut (naalagaaffiit, nu-

nat immikkoortuisa, il.il.) misissu-

ataaraanni allaat assigiilluinnartu-

nik peqarpoq!

Kalaallit Nunaata erfalasua qal-

lunaat iporsuuttartut peqatigiiffia-

ta ilisarnaataanut assingusorujus-

suuvoq. Erfalasorlu qorsuk qaqor-

tumik sanningasortalik Puerto Ri-

comi namminersulerniat partiiata

erfalasuata assigilluinnarpaa.

Taakkuli arlaannaalluunniit nu-

nap erfalasorinngilaa taamalu sa-

nilliussinermi pingaaruteqanngillu-

innarlutik.

Aammami Danmarkip Danne-

brog kisermaassarinngilaa.

Itsakallak tyskit kejseriisa ilaat

taamaattumik erfalasoqarsimaga-

luarpoq aammalu sakkutooqqinne-

rit Tempelherrit aamma taamaattu-

mik katinngateqarsimallutik. Ki-

ngulliit taakku suli ullumikkut atu-

upput Malteserordenen-imik taa-

guuteqarlutik erfalasoqarlutillu

Dannebrogimut paarlaannaannar-

tumilluunniit

»Dannebrogskorset« aamma

ilaavoq Italiami illoqarfiit arlaqar-

tut ilisarnaataani. Erfalasorineqar-

lunilu naalagarsuaqarfimmi Savoy-

enimi, 1800-ikkunni Italiamik

ataatsimuulersitsisumit. Tamatu-

ma kingunerisaanik »Dannebrogs-

korset« Italiap naalagaaffittut er-

falasuani ilaalerpoq 1848-imi, taa-

matullu atorneqarsimalluni Italiap

1946-imi kunngiitsuuffinngornis-

saata tungaanut.

Tamatumalu kingunerisaanik

»Dannebrog« Italiami nioqqutissi-

at ilaani ilisarnaatitut atorneqar-

poq, soorlu vermouthiliorfissuup

Martiniliaani Rossiliaanilu.

Atorneqarportaaq iporsuuttar-

tut peqatigiiffianni, tassa ataqqi-

saasumi Yacht Club Italiano-mi.

Aammattaaq »Danneborgsstan-

der« atorneqarpoq erfalasuaqqatut

nalunaartaatitut, tassa erfalasuaq-

qani nalunaartaatini nr. 4-ulluni.

Jan Kanstrup.

Japanimut assingusoq

Kalaallit nunaata aappalaartuata

Japanimut assingunera nuannaaru-

tiginngilarput, tassami nunat avan-

narlermiut aappalaartui sanninga-

sullit soqutiginagit naalakkersuisut

aaliangiimmata. Aappalaartor-

taarput japanimiut piannut assi-

ngungaarmat inuppassuit naapita-

ma ajoraat, tassagooq qalipaat

aappaluttoq isumaqartoq inuit im-

minornermut imaluunniit toqo-

raannnermut ilisarnaataat.

Taamaattumik nunat avannarliit

aappalaartuat sanningasortalik so-

qutigalugu aappalaartoq qorsorpa-

luttoq qaqortumik sanningasorta-

lik nunatsinnut ikkunniartigu, tas-

sami nunanut avannarlernut qima-

guttutut misigisimagatta. Soorlu

nunat avannarliit ataalsimeersuar-

pata kalaallit aappalaartuat immik-

koorluinnartoq         takuneqarsin-

naammat.

Taamaattumik uagut kalaaliusu-

gut aappalaaoorput aaqqinniarsa-

rianiartigu,   naalakkersuisunimmi

uagut maerlaneruvugut. Taamaat-

tumik   aappalaaoortaarput   nuna-

nut avannarlernut ilaatinniartigu.

Bent Petersen

Marralinnguaq

Ilulissat

Erlasussaq pillugu

Kalaaleqatinnut Landstingimullu

ima allanniarpunga: Takusinnaa-

varsi erfalasussaq qanoq ittuusoq.

Assut narrunarpoq kusananngilar-

lu, kalaallinullu naleqqutinngilaq.

Uagut inuusuttuusugut aamma

siunissarput eqqarsaatigalugu i-

nuusuitorpassuit erfaasoq taanna

kusaginngilaat aamma narrugaat.

Taamaattumik    eqqarsaatigisaria-

qarparsi erfalasumik taasisitsinis-

saq. Allamik kusanarnerusumik ti-

tartaasoqartariaqarpoq. Inuusut-

torpassuaqarpormi titartaasinnaa-

sunik.

Naggasiullugu ima oqarlanga:

Neriuppunga paasineqassallunga

tapersersorneqassallungalu.

Inuusuttoq

Nunatsinneersoq.

30        NR.    10    1985

ATUAGAGDLIUT1T

					
Fela smįmyndir
Blašsķša 1
Blašsķša 1
Blašsķša 2
Blašsķša 2
Blašsķša 3
Blašsķša 3
Blašsķša 4
Blašsķša 4
Blašsķša 5
Blašsķša 5
Blašsķša 6
Blašsķša 6
Blašsķša 7
Blašsķša 7
Blašsķša 8
Blašsķša 8
Blašsķša 9
Blašsķša 9
Blašsķša 10
Blašsķša 10
Blašsķša 11
Blašsķša 11
Blašsķša 12
Blašsķša 12
Blašsķša 13
Blašsķša 13
Blašsķša 14
Blašsķša 14
Blašsķša 15
Blašsķša 15
Blašsķša 16
Blašsķša 16
Blašsķša 17
Blašsķša 17
Blašsķša 18
Blašsķša 18
Blašsķša 19
Blašsķša 19
Blašsķša 20
Blašsķša 20
Blašsķša 21
Blašsķša 21
Blašsķša 22
Blašsķša 22
Blašsķša 23
Blašsķša 23
Blašsķša 24
Blašsķša 24
Blašsķša 25
Blašsķša 25
Blašsķša 26
Blašsķša 26
Blašsķša 27
Blašsķša 27
Blašsķša 28
Blašsķša 28
Blašsķša 29
Blašsķša 29
Blašsķša 30
Blašsķša 30
Blašsķša 31
Blašsķša 31
Blašsķša 32
Blašsķša 32
Blašsķša 33
Blašsķša 33
Blašsķša 34
Blašsķša 34
Blašsķša 35
Blašsķša 35
Blašsķša 36
Blašsķša 36
Blašsķša 37
Blašsķša 37
Blašsķša 38
Blašsķša 38
Blašsķša 39
Blašsķša 39
Blašsķša 40
Blašsķša 40
Blašsķša 41
Blašsķša 41
Blašsķša 42
Blašsķša 42
Blašsķša 43
Blašsķša 43
Blašsķša 44
Blašsķša 44
Blašsķša 45
Blašsķša 45
Blašsķša 46
Blašsķša 46
Blašsķša 47
Blašsķša 47
Blašsķša 48
Blašsķša 48
Blašsķša 49
Blašsķša 49
Blašsķša 50
Blašsķša 50
Blašsķša 51
Blašsķša 51
Blašsķša 52
Blašsķša 52
Blašsķša 53
Blašsķša 53
Blašsķša 54
Blašsķša 54
Blašsķša 55
Blašsķša 55
Blašsķša 56
Blašsķša 56