Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 06.03.1985, Blaðsíða 30

Atuagagdliutit - 06.03.1985, Blaðsíða 30
Oqallinneq • Debat____________________ Kalaallit Nunaata erfalasua Inatsisartut erfalasoq pitsak toqqarpaat, erfalasoq pil lugu ataatsimiititaliap ilisimasaqartua Jan Kanstrup erseqqissaavoq Inatsisartut kalaallit erfalasussaan- nik qinersinerat ilimagineqartutut tamanit oqallissutigineqaqaaq Mis- igissutsinik tunngaveqartumik oqallinnermut akulcrussinnaan- ngikkaluarpunga, erfalasussarli pillugu ataatsimiititaliami erfalasu- nik ilisimasaqartutut peqataasima- gama paasissutissanik pissusiviusu- Palaseqarfiit allaf fiini allattorsi- mapput aqqit, tassagooq kalaallit atissaat sanioqqunneqarsinnaan- ngitsut. Tamanna inuit pisinnaati- taaffiinik killiliinertut isigaiugu ajuusaarnarluinnartuusoraara, at- siisarncrmummi tunngasut innut- taasunit oqaluuserineqarsimanatik oqaluft'immiit qulaaniit aalajangi- gaammata tamannalu nunami de- mokratiskiusumik naalakkersu- gaasumi tulluanngilluinnartuusori- gakku. Taaguummik atertut isigisamin- nik asasaminnillu atsiussiniaraluar- tut imatut nipiiimmik oqarfigine- Eqqunngitsumik pasineqarneq Sapaatiummat radioavisikkut KNAPK-ip siulittaasuata ANISA avoqqaaraa nunatta EF-imut ilaa- sortaajunnaarnera nalliuttorsiuti- gisimammagu. Nuannaarutigalugu malugaar- put KNAPK-ip siulitaasuata avoq- qaarlernera ilaasortarpassuinit isu- maqatigineqanngitsoq, aalisartor- passuimmi piniartorpassuillu ani- nersiornitsinni nuannaaqatigim- matigut. ANISA-mi anguniagarput angu- neqareersorlu ANISA-mik sulisi- manngitsutut pasilliineq asuli ajor- tisaarinipalaajuvoq tunngavissa- qanngitsoq. Soorunami ANISA-mi suleqatigiit ilaat ilaminnit ulapin- nerusimapput. Taamaakkaluartoq avoqqaarler- nerup anguniakkatta anguneranik nunannaarutiginninnerput minner- paamilluunniit uukkalaanngilaa, naak KNAPK-ip siulittaasua sallul- luni oqaraluartoq aninitsigut EF- kormiut immatsinni aalisagartas- saat amerlisinneqarsimasut. Lars Emil Johansen ANISA-p siulittaasorisimasaa. nut tunngasunik saqqummiussaqa- laarniarpunga. Siullermik erseqqissassavara i- natsisartut erfalasoq pitsaalluin- nartoq toqqarsimagaat. Erfalasoq piuminarluinnartuuvoq, ilisariu- minartuulluni nunallu allat erfala- suinut paarlaanneqarsinnaanani. Erfalasullu nunami maani malun- qartarput: Uagut naalagaavugut, oqaluffimmi kuisitsiniarussi aqqit uagut aalajangikkavut atsiutissava- si taava piumagussi ilissi aqaguani Naalagaaffiu sinniisoqarfiliarsin- naavusi kuissutaalu peerseriarlugit ilissi atsiukkumasassinnik pisillusi atsiisinnaallusi. Apererusunnarpoq: Suna pillugu aqqit atererusutavut kuissummi il- lernartumi pereertarsinnaanngiia- vut. Kikkunuku atsiiniartut, anga- joqqaat imaluunniit oqaluffik? Oqaluffiummi kisermaassilluni aa- lajangiisarneratigut kalaallit amer- lanerpaat ateqalersimapput ulluin- narni atorsinnaanngisaminnik. As- sersuut: Richard = Rika, Margre- the = Makkak, Pauline = Paali- it.allarpassuiliu. Soorlu Paaliit oqartoq: Paulinemik kuissuteqar- punga, kisianni uanga Paaliiuvu- nga. Imaappoq: kuissuserneqarsi- mavoq ulluinnarni kinaassutsimi- nut attuumassuteqartingaanngi- saanik. Tamanna ajuusaarnarluin- naruusoraara. Naluneqanngilaq aqqit taaguu- tillu nunani assigiinngitsuni oqari- artaaseq tunngavigalugu allanngo- riartuaartinneqartartut. Soorlu: Grækerit Nunaanni Nikolaos, Danmarkimi Nikolaj, uagullu Ka- laallit Nunaanni oqartaraluarpugut Nikkulaat, taannali oqaluffimmit atorneqarsinnaasutut isigineqan- ngilaq. Assersuutitullu taaneqar- sinnaasut iiagaat: Tuluttut oqaasi- linni Jack, Danmarkimi Jakob, nu- natsinni Jaaku. Spaniami Juan, Danmarkimi Johan, nunatsinni Ju- aat. Isumaqarpunga tamakku- nunnga tunngasut innuttaasunit oqaluuserineqartariaqalersut, nu- nammi aqqisa tungaasigut kalaa- linngorsaareerpugut taava suna pil- lugu piumagutta inuit aqqisattaaq tungaasigut kalaalinngorsaasin- naassanngilagut. Manguaq Bert helsen Nuuk. naateqarluinnartut erseqqissisip- paalusooq, tassalu issip seqerngul- lu kissarnerata assigiinngissusiat, soorlumi erfalasussamik titartaa- soq Thue Christiansen nammineq allattoq. Oqaatiginngitsuussanngilarali erfalasoq qorsorpaluttoq qaqortu- mik sanningasortalik aamma erfa- lasussatsialaagaluarmat. Arlalinnit oqaatigineqarpoq Ka- laallit Nunaata erfalasuata erfala- sut allat arlallit assigivallaarai. Ta- manna erfalasut assigiinngilluin- nartuunerarlugit kukkusumik isu- maqarnermik tunngaveqarpoq — tassami assigiinngilluinnartuun- ngillat. Erfalasut pitsaasut tamarmik (erfalasulerinerup tungaaniit isiga- lugit) pilimanianngilluinnartuup- put, aammalu ilisarnaatit qalipaa- tillu taakkorpiaat erfalasorpassu- arni nassaassaapput. Nunallu erfa- lasui pioreersut (naalagaaffiit, nu- nat immikkoortuisa, il.il.) misissu- ataaraanni allaat assigiilluinnartu- nik peqarpoq! Kalaallit Nunaata erfalasua qal- lunaat iporsuuttartut peqatigiiffia- ta ilisarnaataanut assingusorujus- suuvoq. Erfalasorlu qorsuk qaqor- tumik sanningasortalik Puerto Ri- comi namminersulerniat partiiata erfalasuata assigilluinnarpaa. Taakkuli arlaannaalluunniit nu- nap erfalasorinngilaa taamalu sa- nilliussinermi pingaaruteqanngillu- innarlutik. Aammami Danmarkip Danne- brog kisermaassarinngilaa. Itsakallak tyskit kejseriisa ilaat taamaattumik erfalasoqarsimaga- luarpoq aammalu sakkutooqqinne- Kalaallit nunaata aappalaartuata Japanimut assingunera nuannaaru- tiginngilarput, tassami nunat avan- narlermiut aappalaartui sanninga- sullit soqutiginagit naalakkersuisut aaliangiimmata. Aappalaartor- taarput japanimiut piannut assi- ngungaarmat inuppassuit naapita- ma ajoraat, tassagooq qalipaat aappaluttoq isumaqartoq inuit im- minornermut imaluunniit toqo- raannnermut ilisarnaataat. Taamaattumik nunat avannarliit aappalaartuat sanningasortalik so- qutigalugu aappalaartoq qorsorpa- luttoq qaqortumik sanningasorta- Kalaaleqatinnut Landstingimullu ima allanniarpunga: Takusinnaa- varsi erfalasussaq qanoq ittuusoq. Assut narrunarpoq kusananngilar- lu, kalaallinullu naleqqutinngilaq. Uagut inuusuttuusugut aamma siunissarput eqqarsaatigalugu i- nuusuitorpassuit erfaasoq taanna kusaginngilaat aamma narrugaat. Taamaattumik eqqarsaatigisaria- rit Tempelherrit aamma taamaattu- mik katinngateqarsimallutik. Ki- ngulliit taakku suli ullumikkut atu- upput Malteserordenen-imik taa- guuteqarlutik erfalasoqarlutillu Dannebrogimut paarlaannaannar- tumilluunniit »Dannebrogskorset« aamma ilaavoq Italiami illoqarfiit arlaqar- tut ilisarnaataani. Erfalasorineqar- lunilu naalagarsuaqarfimmi Savoy- enimi, 1800-ikkunni Italiamik ataatsimuulersitsisumit. Tamatu- ma kingunerisaanik »Dannebrogs- korset« Italiap naalagaaffittut er- falasuani ilaalerpoq 1848-imi, taa- matullu atorneqarsimalluni Italiap 1946-imi kunngiitsuuffinngornis- saata tungaanut. Tamatumalu kingunerisaanik »Dannebrog« Italiami nioqqutissi- at ilaani ilisarnaatitut atorneqar- poq, soorlu vermouthiliorfissuup Martiniliaani Rossiliaanilu. Atorneqarportaaq iporsuuttar- tut peqatigiiffianni, tassa ataqqi- saasumi Yacht Club Italiano-mi. Aammattaaq »Danneborgsstan- der« atorneqarpoq erfalasuaqqatut nalunaartaatitut, tassa erfalasuaq- qani nalunaartaatini nr. 4-ulluni. Jan Kanstrup. lik nunatsinnut ikkunniartigu, tas- sami nunanut avannarlernut qima- guttutut misigisimagatta. Soorlu nunat avannarliit ataatsimeersuar- pata kalaallit aappalaartuat immik- koorluinnartoq takuneqarsin- naammat. Taamaattumik uagut kalaaliusu- gut aappalaaoorput aaqqinniarsa- rianiartigu, naalakkersuisunimmi uagut maerlaneruvugut. Taamaat- tumik aappalaaoortaarput nuna- nut avannarlernut ilaatinniartigu. Bent Petersen Marralinnguaq I lulissat qarparsi erfalasumik taasisitsinis- saq. Allamik kusanarnerusumik ti- tartaasoqartariaqarpoq. Inuusut- torpassuaqarpormi titartaasinnaa- sunik. Naggasiullugu ima oqarlanga: Neriuppunga paasineqassallunga tapersersorneqassallungalu. Inuusuttoq Nunatsinneersoq. Ajuusaarnartuu- soraara Japanimut assingusoq Erlasussaq pillugu 30 NR. 10 1985 ATUAGAGDLIUT1T
Blaðsíða 1
Blaðsíða 2
Blaðsíða 3
Blaðsíða 4
Blaðsíða 5
Blaðsíða 6
Blaðsíða 7
Blaðsíða 8
Blaðsíða 9
Blaðsíða 10
Blaðsíða 11
Blaðsíða 12
Blaðsíða 13
Blaðsíða 14
Blaðsíða 15
Blaðsíða 16
Blaðsíða 17
Blaðsíða 18
Blaðsíða 19
Blaðsíða 20
Blaðsíða 21
Blaðsíða 22
Blaðsíða 23
Blaðsíða 24
Blaðsíða 25
Blaðsíða 26
Blaðsíða 27
Blaðsíða 28
Blaðsíða 29
Blaðsíða 30
Blaðsíða 31
Blaðsíða 32
Blaðsíða 33
Blaðsíða 34
Blaðsíða 35
Blaðsíða 36
Blaðsíða 37
Blaðsíða 38
Blaðsíða 39
Blaðsíða 40
Blaðsíða 41
Blaðsíða 42
Blaðsíða 43
Blaðsíða 44
Blaðsíða 45
Blaðsíða 46
Blaðsíða 47
Blaðsíða 48
Blaðsíða 49
Blaðsíða 50
Blaðsíða 51
Blaðsíða 52
Blaðsíða 53
Blaðsíða 54
Blaðsíða 55
Blaðsíða 56

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.