Atuagagdliutit - 03.07.1985, Blaðsíða 13

NR. 27 1985
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
13
Oqallinneq • Debat 1
Herstedvester-imin-
ngaanniit
Aasalersup ulluisa alianaalleruttor-
fianni kalaallit arlaqartugut par-
naarussivimmi matoqqasumi Kø-
benhavn-ip eqqaani Albertslund-ip
illuutaasa betonnimik sanaasup
•laani najugaqarpugut nuannissu-
■seqanngitsumi.
Soorunami nunatsinni arlalinnik
Pinerluuteqarsimanerput pissutiga-
lugu pillarneqarsimavugut DK-imi
parnaarussivimmi matoqqasumi
sivisussusissaa aalajangernagu
mattusimaneqartussanngorluta.
Matuma siornatigut arlaleriaqa-
lutik Atuagalliutini aviisinilu allani
ajornartorsiutivut pillugit allaga-
qartarnerpassuit atuarneqartarsi-
rnasut pillugit paasinarmat nunat-
sinni naalakkersuisut uagutsinnik
sulisut suliatik soqutiginngitsutut
■ngerlattuaraat tamakkumi tusar-
tuarlugit uagutsinnik sulisut suliai
inerneqarneq ajormata kingune-
qassanatillu. Sunaana pillugu ta-
makku suliniarnerit tusagaqarfigi-
neq ajorigut?
Nunatsinni naalakkersuisugut
oqartartut tusartuartarpavut su-
munuku iluaqutaaniartut imatut
oqartuarmata kalaallit DK-imi pil-
•agaasut atugarisaat allanngortin-
neqartariaqalersut pitsaanersumik
pineqarnissarput anguneqartaria-
qalersoq tamaanimi pineqarnerput
ulloq manna tikillugu ajorluinnar-
tumik kinguneqartuarmat.
Kalaaliusugut tamaani ajornar-
torsiutiginerpaasarput unaavoq
nunatsinnut sungiusimasatsinnut
angerlarsernersuaq. Qaqugulu utis-
sanerluta nalugatsigu. Qanorlu si-
visutigisumik maaniinnissarput ta-
matta nalugatsigu. Tamannalu
qaammatinik arlalinnik imaluun-
niit ukiunik arlalinnik sivisussuse-
qarsinnaavoq. Paasisinnaanngilar-
Puttaaq sooq uagut qinigaasima-
nersugut nunatsinniik anisinneqar-
luta nunamut allamut nalusamut
aallartinneqarluta, paasitinneqara-
talu qaqugu utissanerluta nunatsin-
nut, naak allat kalaallit nunatsinni
isertitsivimmi ammasumi pillaatisi-
aminnik naammassinnissinnaasut
namminneq nunaminnit anisitaa-
natik. Sooq uagut tamaani allaane-
rusumik pillarneqassaagut uffali
allakkat
inuiaqatigiinnut kalaallinut atasuu-
sugut. Taamaalillutalu kalaallit ta-
maani sakkortunerujussuarmik pil-
laatisinneqarluta. Suna pillugu?
Uanga nammineq nunannik ani-
sitaanertut aallartitaanertut misi-
gaara isumaliut taamaattoq puigor-
niaraluarlugu artungajalluinnarlu-
gu misigisimajuarama uangalu
nammineq tamatuminnga sunniu-
tissaqanngilanga nunatsinni eqqar-
tuussisut kisimik tamatuminnga
aalajangiisuupput aperigaluaraan-
nilu eqqortumik issanngunaannar-
tumik akissuteqanngisaannarlutik.
Apeqquteqarnermilu akissutisias-
saq tungaanut sapaatip akunneri-
nik imaluunniit qaammatit arlerlu-
git sivisussuseqartarpoq naalagaaf-
fimmi pissutsit malittareqqissaar-
lugit tamakku suliarineqartaramik.
Tamaanili sulisuvut imminnut tun-
niusimavallaarnerat pissutigalugu
suliarititaq sunaluunniit pitsaaner-
sumik inerneqanngisaannarluni.
Tamaani sulisut paamaartaqiga-
mik sutigut tamatigut. Oqartaralu-
arput tamaani nakorsanik passun-
neqassasugut kisiannili tamaani na-
korsat tarnillu pissusiinik ilisima-
tuut takorpiarneq ajorpavut, aali
tamanik ikiortissavut, tamakku
ataatsimut isigalugit uagut ajornar-
torsiutitsinnik takorluuisinnaane-
rannilluunniit ilimaginngilakka ta-
maani qullersavut tamaasa uagut
kalaaliusugut oqaatsivut naluaat
kalaallisullu tunngavigisavut ilisi-
managit taamaalillutalu tatiginne-
qatigiinnermik pilersitsineq ajorna-
qaaq.
Paatsoorneq ajorluinnartumik
kinguneqartuarpoq, allaat uanga
paatsoornera pissutigalugu tamaa-
ni paarsisunik amerlaqisunik an-
nersarneqarpunga uffali nissuma
illua peqittarfiatigut aserornikoq
assammalu ilaa naffakoq naluna-
git, tamaani paarsisut 15-it mis-
saanni anniarterujussuarpaannga
ukiut marlunngulersut matuma si-
ornani ullorlu manna tikillugu an-
niaatigiuarlugu, maannalu utaq-
qivara nissuma suliareqqinneqar-
nissaa, tassami aappassaanik pilaq-
qinniarpaat allatut ajornartumik.
Uagut qallunaatut oqalunneq sa-
pertugut paatsoorneq pissutigalugu
taamatut pineqarnerput ullumik-
kut nunatsinni pisortanit ilisimane-
qaraluarnerluni imaluunniit ilisi-
maneqanngivinnerluni taamatut
pineqarnerput tamaani, imaluun-
niit uanga tamaani taamatut pine-
qarnera?
Apeqqutit nunatsinni qullersa-
nut tamanut. Qanoruna annertuti-
gisumik tamaani naalliutsinniarpi-
sigut?
Apeqqutip aappaa. Kalaallit ta-
maani DK-imi pillagaasugut ajor-
nartorsiutigut illaruaatigiinnarni-
arpisigit imaluunniit puiguinnarni-
arpisigut nunatsinniit igilluta?
Apeqqutit pingajuat. Uagut qal-
lunaatut sapersugut paatsoorneq
pillugu tamaani paarsisunik ajortu-
mik pineqartarnerput nuannaaruti-
geqaasiuk?
Apeqqutit sisamaat. Tamaani
isersimaqativut pinngitsaalineqar-
lutik iisartakkanik atuititaasut ilisi-
mavisigit?
Apeqqut kingulleq. Siumukar-
pallaarlusiuna uagut DK-imi pilla-
gaasugut ajornartorsiutivut pillugit
allagaqartarnerpassuit killormut
atuartalerpisigit?
llagisanik maqaasineq. llagisak-
ka maqaaseqaakka. Ukiuni tamaa-
niiffigisanni ataasiarlunga qatan-
ngutinnik tikeraartoqarpunga.
Aammalu inooqatinta qatanngu-
taata meerannguani tamaanga na-
korsiartoq ilagigamiuk pulaarlu-
nga. Tamatumali kingorna pulaar-
toqarnanga soorunami tamaani qa-
nigisannik ilagisaqannginnama.
Soorunami uaguinnaq pillagaanata
angajoqqaavut imaluunniit ilaqut-
tavut pillarneqarput uagut ungase-
qisumi pillarneqarnitsinni.
Nunarput kingumut. Kalaaliusu-
gut nunatsinni qarmat iluanni mat-
tusimaneqarluta pillarneqanngi-
saannarpugut, sooq uagut tamaani
qarmat iluanni sungiusimanngi-
saannakkatsinni illup iluani mattu-
simaneqartuassaagut. Sooq taa-
mannak pineqartuaannassaagut.
Nunatsinni inuiaat kalaallit qarmat
iluanni sungiusimasaqanngillat
aammalu nunatta isikkivia alianaa-
qisoq sungiusimasartik qarmanik
avatangiiseqaratik silaannarissumi
najugaqarlutik kalaallit inuiaqati-
vut akornanni. Tamakkua eqqar-
saatigiuarlugit uagut tamaani inuu-
nerput ilungersunartuinnarluin-
nartutut misigisimagatsigu tamat-
talu uterusuppugut nunatsinnut si-
laannarissumut sungiusimasatsin-
nut. Kalaaliusugut nunatsinni pil-
larneqarta nunamut allamut pillar-
neqarnata, soorunami ajortuliorta-
ratta pillagaassavugut nunatsinniit
anisitaanata, naggasiutaasumik
una ilannguppara Jonathan Peter-
sen-ip taalliorlugulu erinniaa. Nu-
Ukioq manna inuusuttunut
aalajangerfiusariaqarpoq
Atuagassiatigut tusagassiutitigullu
tusartualerparput ukiumi uani (i-
nuusuttut ukiuanni) pisortat sule-
qatigalugit suliniutit assigiinngitsut
inuusuttut suliniutiginiaraat ta-
mannalu pilersaarutaasoq utoqqar-
mut naqaleraluartutsinnut sulianil-
,u iluaqutissartaqartunik soqutigi-
saqartunut pissanganartuuvoq.
. Ukiumimi uani suliniutaasussat
tsumasioqatigiinnikkut suleqati-
gnnnikkullu pisussaammata neri-
ussaagut ukioq mannaannaanngit-
s°q kingunissaqartumillu suleqati-
giinneqarumaartoq. Suleqatigiin-
nikkullu pilersitsisoqassappat suli-
uartoqartariaqarpoq immut piu-
maffiginertaqarturnik.
Siulivut piniarnerinnarmik inuu-
niuteqarallaramik avatiminnillu
isumalluuteqanngikkallaramik i-
nuuniutiminnik sungiusarluartor-
tai taamatullu piliniarluarfiup na-
laani suliniarluartortai ajorsajuit-
suupput allaat ukiorlukkaluarpat
sillimmateqartuartarlutik immin-
nut piumaffigigamik taamaalioru-
nik allanik ikiortariaqassannginna-
mik.
Eqqarsariarta taakkununngalu
sanilliunniarluta ullumikkut sulif-
fissaaleqinerup nalaani tusartakkat
assortuupput suliffissaaleqippun-
ngooq sulisussaaleqippunngooq
suliffissarsiuussisarfinngooq suli-
sitsisut aqqutigiumanngilaat suli-
sussarsiornerminni. Sooq erseqqis-
sumik akineqarnianngila tassani al-
latsissimasut amerlaqimmata sulif-
fimminni aalajaatsuunngitsut.
Taama oqarama ilisimalluanngisa-
nut akulerunniartutut oqaatigine-
qassanngilaq. Ukiunimi 40-ut sin-
nerlugit sulereersimagaanni malit-
tarisassallu ajornartinngisaannik
qinnuteqarfissakkut tunuarniarsi-
magaanni soorlu aatsaat malunnar-
sisartoq piffissaagallartillugu suli-
nissamut imminullu naalakkersin-
naanermut aalajangernerup pillu-
aqqussutitaqarnera aamma taa-
maassimavoq misilittakkat atuarfi-
giniaraluarlugit.
Taamaattumik suliffissaaleqine-
rup nalaani suliffimmik paarsillu-
arnissaq pisariaqarluinnarpoq ta-
mannalu pisinnaavoq imminut piu-
maffiginikkut naalakkersinnaanik-
kullu. Tamannalu inuusuttunut
paaseqquara.
Levi Petersen, Sisimiut
narput ungageqigatsigu tamatta ta-
maaniittugut kalaallinut inuiaqa-
taasugut neriullutalu nunatsinnut
utertitaanissarput anguneqaru-
maartoq siunissami.
Allattoq: K. E.,
Herstedvester, Albertslund.
Nuna asiilasooq
Kalaallit nunagaarput
tamarmi qaqqartooq
kangerluppassuit sinaa
nunassaqqissisippaat
tamaat sineriaa
qeqertat saangerpaat.
Nuannersoqaqaaq
angallavigigaanni
tamaat sineriak
avannamut kujammullu
inunnik naapitsiffik
nunaqarfinnillu
uninngavissalik.
Qaqqaasa saavini
kangerluillu paani
unipput inuii
nunartik pissaqarfigaat
atorluakkaminnik
kalaallimmi pigaat
soraajuerlutik.
Ilaquttavut allallu ikinngutivut
asasavullu tamaasa qamannga pi-
sumik inuulluaqquavagut, nerior-
suivugullu uterutta kingumut ta-
koqqissallugit.
Akisussaassuseqar-
tutut misigisimaneq
Inuiattut nalliuttorsioqqaarnitsin-
ni Inuit Ataqatigiit nuannaarnitsin-
ni pingaartillugu malunnartikkusu-
tarput mannaavoq inuiaqatigiinni
akisussaassuseqartutut isiginiarnit-
ta annertusarneqarnissaa.
Nunarsuarmi annikigisooraa-
ngatta kisimiittutut immitsinnut
isiginaveersaarnissarput pingaar-
tittariaqarparput.
Nunarsuarmi inuiappassuaqar-
poq uagutsitut annikigisoornermik
misigisaqartartunik.
Taamalu misigisaqarneq inuia-
qatigiinniit inuiaqatigiinnut kille-
qannginnera akuerisariaqarpar-
put. Uagutsitulli atugaqartut nu-
narsuarmi sumiluunniit naapitas-
saammata inuiaat kikkuuneri apeq-
qutiginagit pissutsit periaatsillu
akiorniakkavut suuneri sumilu pi-
lerneri paasiniarlugit akiorniarlu-
gillu aallunnerusariaqarpavut.
Nunarsuaq nunatsitut akisus-
saaffigisatsitut isigisariaqarparput.
Taama pigutta akiorniakkavut inu-
iannut ataasiakkaanut tutsinnagit
pissutsinulli akiorniakkatsinnut
tunngatinniarnerussavavut.
Inuiaassutsitsinni ullorsioqqaar-
nerput inuiattut makitaniarnermut
ullorsiornerunngikkili pissutsinulli
akiorniakkatsinnut eqqaasitsiffiu-
sarniarili.
Naggataatigut oqaatigilarput
una: Kalaallit nunatsinni atorumi-
nartuinnarnik nalaatassaqanngit-
sumi ukiorpassuarni inuuniarsima-
nitta takutittagaa tassaammat al-
lanngoriartuutinut malinnaajuarsi-
maneq inuiaassutsitsinni toqqam-
mavigisavut puigornagit — taman-
nalu inuiaat pilluaqquneqaatigisa-
riaqarparput.
Ullormi pilersitatsinni nutaaju-
sumi qanortoq misigineqarli nukit-
torsaqatigiinneq, ataqatigiinner-
millu misigisimaneq.
Aqqaluk Lynge
INUIT ATAQATIGIIT
Fryseskibe i Grønlandsfart
Erling Albrecht & Co. ApS
Hovedvej 8, Frihavnen, DK-2100 København 0
Telefon: 01 - 26 08 99 Telex: 19823 EAFIX DK
Køb grænsepladebil
hos Bukkehave
en god og billig løsning
Vi har udarbejdet et lille skrift, i hvilket De kan læse alt om
regler for kørsel på grænseplader.
Vi kan også være Dem behjælpelig med senere omregistre-
ring.
Send nedenstående kupon og De vil høre fra os omgåen-
de.
Navn:_____________________________________________
Adresse:__________________________________________
CHR. BUKKEHAVE & SØN
Lerchesvej 11, P.O. Box 140, 5700 Svendborg
Turistudlejning gennem mere end SO år
Telex 68184 Buear DK
TH.: nationalt 09 2114 57 flere linier, internationalt: 45 9 2114 57