Tķmarit.is
Leita | Titlar | Greinar | Um vefinn | Algengar spurningar |
skrį inn | Íslenska | Føroyskt | Kalaallisut | Dansk | English |

Atuagagdliutit

PDF  | HQ_PDF  | JPG  | TXT  |
Skoša ķ nżjum glugga:
PDF  | HQ_PDF  | JPG  | TXT  |


Ašlaga hęš


Vafrinn žinn styšur ekki PDF skjöl
Smelltu hér til aš skoša blašsķšuna sem JPG
Atuagagdliutit

						NR. 27  1985
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
13
Qqallinneq • Debat
Herstedvester-imin-
ngaanniit allakkat
Aasalersup ulluisa alianaalleruttor-
fianni kalaallit arlaqartugut par-
naarussivimmi matoqqasumi Kø-
benhavn-ip eqqaani Albertslund-ip
illuutaasa betonnimik sanaasup
ilaani najugaqarpugut nuannissu-
seqanngitsumi.
Soorunami nunatsinni arlalinnik
Pinerluuteqarsimanerput pissutiga-
lugu pillarneqarsimavugut DK-imi
Parnaarussivimmi matoqqasumi
sivisussusissaa aalajangernagu
mattusimaneqartussanngorluta.
Matuma siornatigut arlaleriaqa-
lutik Atuagalliutini aviisinilu allani
ajornartorsiutivut pillugit allaga-
qartarnerpassuit atuarneqartarsi-
masut pillugit paasinarmat nunat-
sinni naalakkersuisut uagutsinnik
sulisut suliatik soqutiginngitsutut
•ngerlattuaraat tamakkumi tusar-
tuarlugit uagutsinnik sulisut suliai
inerneqarneq ajormata kingune-
Qassanatillu. Sunaana pillugu ta-
makku suliniarnerit tusagaqarfigi-
neq ajorigut?
Nunatsinni naalakkersuisugut
oqartartut tusartuartarpavut su-
munuku iluaqutaaniartut imatut
oqartuarmata kalaallit DK-imi pil-
•agaasut atugarisaat allanngortin-
neqartariaqalersut pitsaanersumik
pineqarnissarput anguneqartaria-
qalersoq tamaanimi pineqarnerput
Ulloq manna tikillugu ajorluinnar-
tumik kinguneqartuarmat.
Kalaaliusugut tamaani ajornar-
torsiutiginerpaasarput unaavoq
nunatsinnut sungiusimasatsinnut
angerlarsernersuaq. Qaqugulu utis-
sanerluta nalugatsigu. Qanorlu si-
visutigisumik maaniinnissarput ta-
matta nalugatsigu. Tamannalu
qaammatinik arlalinnik imaluun-
niit ukiunik arlalinnik sivisussuse-
qarsinnaavoq. Paasisinnaanngilar-
puttaaq sooq uagut qinigaasima-
nersugut nunatsinniik anisinneqar-
luta nunamut allamut nalusamut
aallartinneqarluta, paasitinneqara-
talu qaqugu utissanerluta nunatsin-
nut, naak allat kalaallit nunatsinni
isertitsivimmi ammasumi pillaatisi-
aminnik naammassinnissinnaasut
namminneq nunaminnit anisitaa-
natik. Sooq uagut tamaani allaane-
rusumik   pillarneqassaagut   uffali
inuiaqatigiinnut kalaallinut atasuu-
sugut. Taamaalillutalu kalaallit ta-
maani sakkortunerujussuarmik pil-
laatisinneqarluta. Suna pillugu?
Uanga nammineq nunannik ani-
sitaanertut aallartitaanertut misi-
gaara isumaliut taamaattoq puigor-
niaraluarlugu artungajalluinnarlu-
gu misigisimajuarama uangalu
nammineq tamatuminnga sunniu-
tissaqanngilanga nunatsinni eqqar-
tuussisut kisimik tamatuminnga
aalajangiisuupput aperigaluaraan-
nilu eqqortumik issanngunaannar-
tumik akissuteqanngisaannarlutik.
Apeqquteqarnermilu akissutisias-
saq tungaanut sapaatip akunneri-
nik imaluunniit qaammatit arlerlu-
git sivisussuseqartarpoq naalagaaf-
fimmi pissutsit malittareqqissaar-
lugit tamakku suliarineqartaramik.
Tamaanili sulisuvut imminnut tun-
niusimavallaarnerat pissutigalugu
suliarititaq sunaluunniit pitsaaner-
sumik inerneqanngisaannarluni.
Tamaani sulisut paamaartaqiga-
mik sutigut tamatigut. Oqartaralu-
arput tamaani nakorsanik passun-
neqassasugut kisiannili tamaani na-
korsat tarnillu pissusiinik ilisima-
tuut takorpiarneq ajorpavut, aali
tamanik ikiortissavut, tamakku
ataatsimut isigalugit uagut ajornar-
torsiutitsinnik takorluuisinnaane-
rannilluunniit ilimaginngilakka ta-
maani qullersavut tamaasa uagut
kalaaliusugut oqaatsivut naluaat
kalaallisullu tunngavigisavut ilisi-
managit taamaalillutalu tatiginne-
qatigiinnermik pilersitsineq ajorna-
qaaq.
Paatsoorneq ajorluinnartumik
kinguneqartuarpoq, allaat uanga
paatsoornera pissutigalugu tamaa-
ni paarsisunik amerlaqisunik an-
nersarneqarpunga uffali nissuma
illua peqittarfiatigut aserornikoq
assammalu ilaa naffakoq naluna-
git, tamaani paarsisut 15-it mis-
saanni anniarterujussuarpaannga
ukiut marlunngulersut matuma si-
ornani ullorlu manna tikillugu an-
niaatigiuarlugu, maannalu utaq-
qivara nissuma suliareqqinneqar-
nissaa, tassami aappassaanik pilaq-
qinniarpaat allatut ajornartumik.
Uagut qallunaatut oqalunneq sa-
pertugut paatsoorneq pissutigalugu
taamatut pineqarnerput ullumik-
kut nunatsinni pisortanit ilisimane-
qaraluarnerluni imaluunniit ilisi-
maneqanngivinnerluni taamatut
pineqarnerput tamaani, imaluun-
niit uanga tamaani taamatut pine-
qarnera?
Apeqqutit nunatsinni qullersa-
nut tamanut. Qanoruna annertuti-
gisumik tamaani naalliutsinniarpi-
sigut?
Apeqqutip aappaa. Kalaallit ta-
maani DK-imi pillagaasugut ajor-
nartorsiutigut illaruaatigiinnarni-
arpisigit imaluunniit puiguinnarni-
arpisigut nunatsinniit igilluta?
Apeqqutit pingajuat. Uagut qal-
lunaatut sapersugut paatsoorneq
pillugu tamaani paarsisunik ajortu-
mik pineqartarnerput nuannaaruti-
geqaasiuk?
Apeqqutit sisamaat. Tamaani
isersimaqativut pinngitsaalineqar-
lutik iisartakkanik atuititaasut ilisi-
mavisigit?
Apeqqut kingulleq. Siumukar-
pallaarlusiuna uagut DK-imi pilla-
gaasugut ajornartorsiutivut pillugit
allagaqartarnerpassuit killormut
atuartalerpisigit?
Ilagisanik maqaasineq. Ilagisak-
ka maqaaseqaakka. Ukiuni tamaa-
niiffigisanni ataasiarlunga qatan-
ngutinnik tikeraartoqarpunga.
Aammalu inooqatima qatanngu-
taata meerannguani tamaanga na-
korsiartoq ilagigamiuk pulaarlu-
nga. Tamatumali kingorna pulaar-
toqarnanga soorunami tamaani qa-
nigisannik ilagisaqannginnama.
Soorunami uaguinnaq pillagaanata
angajoqqaavut imaluunniit ilaqut-
tavut pillarneqarput uagut ungase-
qisumi pillarneqarnitsinni.
Nunarputkingumut. Kalaaliusu-
gut nunatsinni qarmat iluanni mat-
tusimaneqarluta pillarneqanngi-
saannarpugut, sooq uagut tamaani
qarmat iluanni sungiusimanngi-
saannakkatsinni illup iluani mattu-
simaneqartuassaagut. Sooq taa-
mannak pineqartuaannassaagut.
Nunatsinni inuiaat kalaallit qarmat
iluanni sungiusimasaqanngillat
aammalu nunatta isikkivia alianaa-
qisoq sungiusimasartik qarmanik
avatangiiseqaratik silaannarissumi
najugaqarlutik kalaallit inuiaqati-
vut akornanni. Tamakkua eqqar-
saatigiuarlugit uagut tamaani inuu-
nerput ilungersunartuinnarluin-
nartutut misigisimagatsigu tamat-
talu uterusuppugut nunatsinnut si-
laannarissumut sungiusimasatsin-
nut. Kalaaliusugut nunatsinni pil-
larneqarta nunamut allamut pillar-
neqarnata, soorunami ajortuliorta-
ratta pillagaassavugut nunatsinniit
anisitaanata, naggasiutaasumik
una ilannguppara Jonathan Peter-
sen-ip taalliorlugulu erinniaa. Nu-
Ukioq manna inuusuttunut
aalajangerflusariaqarpoq
Atuagassiatigut tusagassiutitigullu
tusartualerparput ukiumi uani (i-
nuusuttut ukiuanni) pisortat sule-
qatigalugit suliniutit assigiinngitsut
inuusuttut suliniutiginiaraat ta-
mannalu pilersaarutaasoq utoqqar-
'uui naqaleraluai tutsinnul sulianil-
'u iluaqutissartaqartunik soqutigi-
saqartunut pissanganartuuvoq.
. Ukiumimi uani suliniutaasussat
'sumasioqatigiinnikkut suleqati-
gnnnikkullu pisussaammata neri-
ussaagut ukioq mannaannaanngit-
s°q kingunissaqartumillu suleqati-
giinneqarumaartoq. Suleqatigiin-
mkkullu pilersitsisoqassappat suli-
uartoqartariaqarpoq immut piu-
maffiginertaqartumik.
Siulivut piniarnerinnarmik inuu-
niuteqarallaramik      avatiminnillu
isumalluuteqanngikkallaramik i-
nuuniutiminnik sungiusarluartor-
tai taamatullu piliniarluarfiup na-
laani suliniarluartortai ajorsajuit-
suupput allaat ukiorlukkaluarpat
sillimmateqartuartarlutik immin-
nut piumaffigigamik taamaalioru-
nik allanik ikiortariaqassannginna-
mik.
Eqqarsariarta taakkununngalu
sanilliunniarluta ullumikkut sulif-
fissaaleqinerup nalaani tusartakkat
assortuupput suliffissaaleqippun-
ngooq sulisussaaleqippunngooq
suliffissarsiuussisarfinngooq suli-
sitsisut aqqutigiumanngilaat suli-
sussarsiornerminni. Sooq erseqqis-
sumik akineqarnianngila tassani al-
latsissimasut amerlaqimmata sulif-
fimminni aalajaatsuunngitsut.
Taama oqarama ilisimalluanngisa-
nut akulerunniartutut oqaatigine-
qassanngilaq. Ukiunimi 40-ut sin-
nerlugit sulereersimagaanni malit-
tarisassallu ajornartinngisaannik
qinnuteqarfissakkut tunuarniarsi-
magaanni soorlu aatsaat malunnar-
sisartoq piffissaagallartillugu suli-
nissamut imminullu naalakkersin-
naanermut aalajangernerup pillu-
aqqussutitaqarnera aamma taa-
maassimavoq misilittakkat atuarfi-
giniaraluarlugit.
Taamaattumik suliffissaaleqine-
rup nalaani suliffimmik paarsillu-
arnissaq pisariaqarluinnarpoq ta-
mannalu pisinnaavoq imminut piu-
maffiginikkutnaalakkersinnaanik-
kullu. Tamannalu inuusuttunut
paaseqquara.
Levi Petersen, Sisimiut
narput ungageqigatsigu tamatta ta-
maaniittugut kalaallinut inuiaqa-
taasugut neriullutalu nunatsinnut
utertitaanissarput anguneqaru-
maartoq siunissami.
Allattoq: Å". E.,
Herstedvester, Albertslund.
Nuna asiilasooq
Kalaallit nunagaarput
tamarmi qaqqartooq
kangerluppassuit sinaa
nunassaqqissisippaat
tamaat sineriaa
qeqertat saangerpaat.
Nuannersoqaqaaq
angallavigigaanni
tamaat sineriak
avannamut kujammullu
inunnik naapitsiffik
nunaqarfinnillu
uninngavissalik.
Qaqqaasa saavini
kangerluillu paani
unipput inuii
nunartik pissaqarfigaat
atorluakkaminnik
kalaallimmi pigaat
soraajuerlutik.
Ilaquttavut allallu ikinngutivut
asasavullu tamaasa qamannga pi-
sumik inuulluaqquavagut, nerior-
suivugullu uterutta kingumut ta-
koqqissallugit.
Akisussaassuseqar-
tutut misigisimaneq
Inuiattut nalliuttorsioqqaarnitsin-
ni Inuit Ataqatigiit nuannaarnitsin-
ni pingaartillugu malunnartikkusu-
tarput mannaavoq inuiaqatigiinni
akisussaassuseqartutut isiginiarnit-
ta annertusarneqarnissaa.
Nunarsuarmi annikigisooraa-
ngatta kisimiittutut immitsinnut
isiginaveersaarnissarput pingaar-
tittariaqarparput.
Nunarsuarmi inuiappassuaqar-
poq uagutsitut annikigisoornermik
misigisaqartartunik.
Taamalu misigisaqarneq inuia-
qatigiinniit inuiaqatigiinnut kille-
qannginnera akuerisariaqarpar-
put. Uagutsitulli atugaqartut nu-
narsuarmi sumiluunniit naapitas-
saammata inuiaat kikkuuneri apeq-
qutiginagit pissutsit periaatsillu
akiorniakkavut suuneri sumilu pi-
lerneri paasiniarlugit akiorniarlu-
gillu aallunnerusariaqarpavut.
Nunarsuaq nunatsitut akisus-
saaffigisatsitut isigisariaqarparput.
Taama pigutta akiorniakkavut inu-
iannut ataasiakkaanut tutsinnagit
pissutsinulli akiorniakkatsinnut
tunngatinniarnerussavavut.
Inuiaassutsitsinni ullorsioqqaar-
nerput inuiattut makitaniarnermut
ullorsiornerunngikkili pissutsinulli
akiorniakkatsinnut eqqaasitsiffiu-
sarniarili.
Naggataatigut oqaatigilarput
una: Kalaallit nunatsinni atorumi-
nartuinnarnik nalaatassaqanngit-
sumi ukiorpassuarni inuuniarsima-
nitta takutittagaa tassaammat al-
lanngoriartuutinutmalinnaajuarsi-
maneq inuiaassutsitsinni toqqam-
mavigisavut puigornagit — taman-
nalu inuiaat pilluaqquneqaatigisa-
riaqarparput.
Ullormi pilersitatsinni nutaaju-
sumi qanortoq misigineqarli nukit-
torsaqatigiinneq, ataqatigiinner-
millu misigisimaneq.
Aqqaluk Lynge
INUIT ATAQATIGIIT
Fryseskibe i Grønlandsf art
siden 1968
Erling Albrecht & Co. ApS
Hovedvej 8, Frihavnen, DK-2100 København 0
Telefon: 01 - 26 08 99   Telex: 19823 EAFIX DK
Køb grænsepladebil
hos Bukkehave
en god og billig løsning
Vi har udarbejdet et lille skrift, i hvilket De kan læse alt om
regler for kørsel på grænseplader.
Vi kan også være Dem behjælpelig med senere omregistre-
ring.
Send nedenstående kupon og De vil høre fra os omgåen-
de.
Navn:_______________________________________
Adresse:
CHR. BUKKEHAVE & SØN
Lerchesvej 11, RO. Box 140,5700 Svendborg
turistudlejning gennem mere end 50 år
Telex 58164 Bucar DK
TIf.: nationalt 09 2114 57 flere linier, internationalt: 45 9 2114 57
					
Fela smįmyndir
Blašsķša 1
Blašsķša 1
Blašsķša 2
Blašsķša 2
Blašsķša 3
Blašsķša 3
Blašsķša 4
Blašsķša 4
Blašsķša 5
Blašsķša 5
Blašsķša 6
Blašsķša 6
Blašsķša 7
Blašsķša 7
Blašsķša 8
Blašsķša 8
Blašsķša 9
Blašsķša 9
Blašsķša 10
Blašsķša 10
Blašsķša 11
Blašsķša 11
Blašsķša 12
Blašsķša 12
Blašsķša 13
Blašsķša 13
Blašsķša 14
Blašsķša 14
Blašsķša 15
Blašsķša 15
Blašsķša 16
Blašsķša 16
Blašsķša 17
Blašsķša 17
Blašsķša 18
Blašsķša 18
Blašsķša 19
Blašsķša 19
Blašsķša 20
Blašsķša 20
Blašsķša 21
Blašsķša 21
Blašsķša 22
Blašsķša 22
Blašsķša 23
Blašsķša 23
Blašsķša 24
Blašsķša 24