Atuagagdliutit - 13.03.1980, Blaðsíða 5

atuartartut agdlagait. læserne skriver
Alaskap avangnå rusmit
nunasiautigineKångisainarpOK
Amerikap ilånik pigissanarnine
sulajangiutisavdlugo Ruslandip
nukigssaKartisimångilå. AG-me
31. januarimérsume Alaska piv-
dlugo oKatdlineK Ruslandip Alas-
kamik tamarmik ilumut nunasia-
Karsimaneranik taimalo USA-
fåut pisiarititsisinausimaneranik
lrnaKartOK Philip Lauritzenip ag-
dlauserå. Philipip rusit agdlagau-
l'gissåt onautigå tåssane takune-
aarsinaussoK Yukonip kugssuata
avangnå nunasiautigineKångisåi-
aarsimassoK. Alaskap inuisa tå-
ssane emortumik pinerat sungua-
aiigdlunit KularnartOKångilaK.
tamatumale akerdlianik tupigu-
sutigissariaKarpoK amerikap a-
laskamik tamarmiussumik rusit
Pisisimaneranik isumaKarneK tai-
aia aulajangiuneKarsimatiging-
mat.
rusit amerikame nunasianar-
aiarsimanerat pisimassCivoK sivi-
kitsuinaK iluagtitdluångisåinarsi-
aiassoK. tamåkua tamarmik aut-
dlarnerfigåt Kavdlunån umiartut-
dlåmak Vitus Bering, kaisarimut
kivfartordlune Imamut manerag-
ssuarmut mardloriardlune anga-
lassartoK. angalanerne tåukuna-
ne »navssårineKarput« 1740-kune
KeKertanatigit Kurilerne åma
Aleuterne taimatutdlo uvdlumi-
kut Alaskap kujasingnerussortå.
tamåna autdlarKautauvoK ukiu-
nut angatdlavfiungåtsiartunut
1800-p migssåta tungånut inger-
dlåneKartunut. nunasiardlo tåu-
na rusit amerikånik taineKartar-
tOK ukiut untritigdlit agfaisa tåu-
ko ingerdlaneråne 80-t migssane
umiartorfigineKarpoK. soKutigi-
neKarnerussut tåssåuput Aleutet
ama Vancouverip Kenertåta a-
vangnåne nuna amitsukujoK.
1784-me niuvertup Sjelikhovip pi-
siniarfeKarfik Kenertame Kadja-
kime tungavilerpå. ukiut tatdli-
mat Kångiungmata niuvertut
pingasut rusit-amerikamiutdlo
niuverniartitseKatigive tungavi-
lerpait, tåukualo kaisarip kiser-
måussisinautipai KeKertaKati-
gingne tåukunane amerikavdlo a-
vangnamut sineriåne agdlorniu-
ssat sanimukartut 55-ånit Be-
ringip ikerasånut (tåssalo avang-
nåta ilagingisåne) piniarnigssa-
mut atortugssiagssanutdlo av-
dlanut. åmalo pisinautineKarput
nunat nålgauvfingnit avdlanit pi-
ginenångitsut »angmarneKarnig-
ssånut«. niuverniartitseKatigit
nunanik nutånik tåukuninga«
angmåingisåinarput«, akuerssi-
ssutautigissartigdlunit Beringip
ikeraså tikitdlugo atorsinaussar-
tik atungilåt. nunane kujasingne-
russune niuverniartitseKatiging-
nit Hudson Bay Compagnymit a-
tatineKarput, tåukulo 1839-ime a-
kuerineKarsimåput rusit najuga-
rissaisa pitsaunerpårtane pisi-
nautineKarnigssamut. Krimime
sorssungnerup nalåne taimatut
Inuusuttut
inatsisartuinut
oqaaseqaat
Kalaallit nunaanni inuusuttut in-
atsisartui oktoberip 8-niit 12-
annut Nuummi ataatsimiipput.
Ataatsimiinnermi eqqartorneqar-
Put inuusuttut piumaffigineqar-
fierulernissaat, inuutissarsiutit
ttutaat, inissialiortarneq, qalluna-
arpaluppallaamik ingerlatsineq
'nersimasut paasissaanngitsunik
°qaluttarnerat, meerartattalu ku-
aallisut atuartitaanerata amigaa-
teqarnera.
Seminarieskolemi 10 b-mi atu-
artuusugut inuusuttut inatsisar-
tuini oqaatigineqartut AG-mi is-
suaneqarsimasut sukumiisumik
Paasiniarsimavagut. Makkulu
oqaatigerusullugit:
1. Kalaallit nunarput taamak
ineriartortigisoq inuusuttut piu-
maffigineqarnerulertariaqarput.
Kisiannili Kalaallit-nunaanni atu-
arfiit ilinniarfiusinnaasut atorfis-
saqartinneqartut amigaatigitillu-
git naalakkersuisut piumasaat ta-
fnaasa naammassisinnaanngila-
gut. Kiisalu siunissami suliffissa-
asinnaasut amerlisartariaqarput
inuusuttut asulersuaq ilinniakka-
niikkut piumaffigineqartaria-
Qanngimmata atorfissaqartinne-
qaratik. Taamaattumik aamma
Pikkorinnersiuisarneq atorpalla-
arnagu suliffissarsiortarneq assi-
giimmik pineqartariaqarput.
Inuusuttulli piumaffigineqar-
nerulissappata taava inuusuttut
eqeersimaarnerulertariaqarput
suliasatigut, atuarnikkut, ilinni-
arnikkut inuiaqatigiinnilu inooqa-
tigiinnikkut.
ingerdlanen aj ornartorsiornarsiv-
dluinarsimavoK. nunasiautigissat
igdlersusavdlugit nukigssaKarti-
neKångitdlat, taimåitumigdlo tu-
ninigssåt aulajangiuneKardlune.
pisiniutunit mardlungnit — USA
åma tuluit nunåt — sujugdleK
torKarneKarpoK, taimailiornerme
neriutigineKardlune Parisime er-
KigsivigsioKatigingnerup avdlé-
ngortineKarnigssånut amerikap
tapersersuinigsså. USA-vdlo pi-
siarå dollarinik 7,2 milliorunarnik
akilerdlugo.
rusit Alaskap avangnånik so-
Kutigingninginerånut ardlanar-
tut pissutåuput. sikoKartarnera-
ta taimanikut umiarssuaussut Ki-
ssungmit sanåjussut atordlugit
tamatuma angatdlaviginigsså a-
jornarsititdluinarpå. taimågdlåt
James Cook, Kotsebu avdlatdlo i-
kigtunguit iluagtitsivdlutik Be-
ringip ikerasånut ångusimåput,
nunale tamåna nunasiarineKarsi-
massutut issigineKångilaK. tamå-
na paitsugagssaunane taimani-
kut uvdlumikutdlo rusit tamatu-
minga atuagkiaringningneråne
nalunångilan. nunap åssinga må-
ne takuneKarsinaussoK 1863-
mingånérsuvoK, tåssa tuniniai-
neK ukiunik 4-nik sujorKutdlugo,
tåssanilo takuneKarsinauvdlutik
»rusit amerikame pigisimassara-
lue, aleutikormiut, indianerit es-
kimutdlo sume nunaKarnerinik
takussutigssartagdlit«. tamåna
atuagkiarineKarpoK rusit ameri-
kamiutdlo niuverniartitseKatigi-
visa 1863-mut onalugtuagssartåt
imaralugo. naitsumik OKautigalu-
go: rusit amerikautåt tåssausi-
måinarpoK uvdlumikut Alaskau-
ssup ilamirunångua. sivnera nu-
nasiarineKarngisåinarsimavoK
Atuagagdliutit kigsautigåt atuartartut
agdlagarissait amerdlasfit sapåtit aku-
nere tamaisa sarKumiutarumavdlugit.
taimåitumik idnutigårput naitsukut-
dlangnik agdlagtarKuvdlugit. ilångu-
tagssiat oxautsit 200 sivnersimagpati*
git amerdlanertigut arxigssuissoKar-
fiup nailisartariaKartarpai. atsiorsi-
mångitsut ilångunex ajorpavut, kisiå-
nile ingmikut plssutigssaxarsimagpat
atermut taorsiutdlugo ingmikut ilisar-
nauslnarsinaussarput. ilångutagssiat
nagsiuguk (inga: Atuagagdliutit, post-
box 39. 3900 Godthåb.
rusinitdlunit nunasiarissaunera
taineKarane. tamatuminga påsi-
nardluartumik tungaveKardlutik
nunat agssortussutaussut tåuko
USA-mut tunisimasinåungika-
luarpait.
Peter Jessen.
Angajoaaaanut
- W.
meerarsialinnut
Eqqartorneqartut ilagaat inis-
sialerineqartartut nunatsinnut
naleqqutinnginnerat, pingaartu-
mik isumannoatsumik pequusive-
qarnissaq kissaatiginartinneqara-
luarluni. Qui tillinniarfigiumina-
atsoq nassaarineqartariaqarpoq.
Inuusuttut inatsisartuini erser-
sinneqarsimavoq atuartut kalaal-
lisut ilinniartitaanerata amigaa-
teqarnera. Atuakkanik atorniar-
tarfimmi atuakkat kalaallisut as-
sigiinngitsut 176-it atorneqarsin-
naapput. Atuakkat atuarfimmi
atorneqartartut ilanngukkaanni
qularnanngitsumik 200-it 300-
ullu akornanniissapput. Taama-
akkaluartoq atuartitsissummi
paasisitsiniaanermi atuakkat qal-
lunaatut atuartariaqarpagut ilin-
niartitsisorput kalaaliugaluara-
angalluunniit. Kalaallisut atuar-
titsinermi atuakkat qallunaatuut
taamak amerlatigitillugit meeq-
qallu angerlarsimaffimminni ka-
laallisuinnaq oqaluunneqartillu-
git kalaallisut oqaluttarneq ajo-
quteqarsimappat taava ilinniar-
titsisut pitsaanerusumik ilinniar-
titsisarnissaat pisariaqarpoq, me-
eqqallu atuartut ilinniagassamin-
nik ilinniartalerlutik.
Inuusuttut inatsisartuini ilaa-
sortaasunut apeqqutigerusuppar-
put qallunaarpaluppallaamik in-
gerlatsineq qanoq isumaqarfigi-
neqarnersoq. Allattullu tassaallu-
tik Nuummi seminarisskolemi 10
b-mi atuartut.
Siulliunanga allappunga, nalunn-
gilara aamma allat meeqqat sior-
natigut arlaleriarlutik allattaralu-
artut aviisitigut, kisiannili eqqar-
torneqarneq ajorput. Taamaam-
mat neriuutigilluinnarpara ukua
allakkat akineqassasut, nipangiu-
tiinnarneqaratik.
Allanninnut peqqutigivara me-
erarpassuit perorsarneqarneran-
nut ikioqutaatikkumallugu, aam-
malu angajoqqaajusut paasitik-
kumallugit qanoq uagut meeqqat
misigisaqarnersugut.
Imatullu aallartinniarpunga:
Meeraasugut uagut kukkussu-
teqaraangatta qanorsuaq ajorine-
qartarpugut, allaat unatarneqar-
tarluta. Immaqaana ilissi angaj-
oqqaat isumaqartusi naveerseru-
jussuartarnigut, unatartittarni-
gullu perorsaatigissagigut. Kisi-
annili taamaanngilluinnarpoq,
killormut sangujartortarpugut
taamaaliorneqaraangatta. Taa-
maaliorneqarnitsinnut ajoqutaa-
sinnaasut aamakku ilaat: Tillinni-
artalersarpugut, angerlanngitso-
ortarpugut qunulluta ilissinnut,
imigassanik imerniartalertarpu-
gut, pujortarnialertarpugut, alla-
allu aningaasassaaleqilluta inun-
nik unataaniarsarilersarluta, ta-
matumuunalu ataasiaannaratik
inuusuttunnguit toqutsisalerlu-
tik. Kiap tamanna qinigarivaa?
Uagut? Naamerluinnaq, aali pilla-
gaasartugut, naak uagunnguak-
kuluit nammineq taamatut pissu-
teqalernerput qinigarinngikkalu-
arlugu.
Imigassaq inuiannut uatsinnut
sequmissaataaginnarpoq, sooq
peerneqanngila? Ilissi nuannaar-
nissarsi kisimi apeqqutaanngilaq,
uagut nuannaarnissarput sumi
nassaarissavarput? Asanninneq
sumit tamanit pisariaqartinneru-
sarput kikkunnik paasissavar-
put? Ilumut amerlasoorpassuu-
vugut meeqqat asanninnermik
ujarlertuartut.
Qanorluunniit piitsuunguutigi-
galuarussi sapinngilasi, piuma-
gussi.
Ilumut aqqusinikkut pisukka-
angama meeqqallu isiginnaalerlu-
git, assut aliasulertarpunga, as-
sullu eqqarsaatigisarlugu siunis-
saat qanormita issanersoq. Mee-
rannguit unnuarsuarmut aneeru-
joortut, kiammita qiviassavaai?
Inersimasut oqaluttuarput:
Uagut meeraagallaratta imatut
pissuseqarpugut....
Uagummi meeraasugut pissut-
sit taamatut ittut qanoq tigujun-
naratsigit soqutigineqaratalu?
Ilumut siunissarput uagut me-
eraasugut maannakkut qanormi-
ta issanerpa?
Kalaaleqatikka qaa aningaa-
sat, immiaaqqallu pinerujunnaar-
lugit meerannguasi iluamik peror-
sarsigit, asanninnermik tunisigit,
paasitissiuk asanninneq suuner-
soq, sequmivitsinnagit meerann-
guit.
Unitsiinnarnagu qaa akerliu-
gussi imaluunniit tapersiiniarus-
si, assut inuiaqatigiit kalaallit im-
missinnut, aammalumi uagutsin-
nut meeraasunut ikioqutaassaqa-
aq...
Jensigne Berthelsen
Nuuk
uliap mamnerata
kingunere ajortut
taimane umiarssuaK uliamik usi-
ssok putorpatdlangmat Savigsi-
vingme puisseKardluarpoK. kisiå-
ne erKumitsumik puissit tåmaria-
tårput. ukiardle tamåna puitser-
Kingilan Kangatut.
ukioK atausen nångiungmat å-
mit KGH-mut tunissavut 450
migssåinik ikileriarput. tamåna
piniartunut tamanut malungnar-
dluarpoK. tåssa piniutit akisut pi-
siariniarnere akiligagssanigdlo a-
kilersuinen OKitsungeKaut. ukior-
dle tugdlen sule erKumlneruvoK.
puissit ukioK kaujatdlagdlugo
Savigsivingme puissåuput. tai-
mailivdlune puisserpagssuit kivi-
ssorneKarput Kangaugpat puat-
dlarugtornerisa nalåne, aitsåtdle
ukian måna puissit Kangatut or-
ssonalerput. ajussårutigalugule
tailara ukiune tåukunane piniar-
tut aperineKarsimånginavtalunit
uliap maKinera suniuteKarnersoK
(inuniarnivtinut). tamanganit
kommunalbestyrelse landsrådito-
Kångortordlo avKutigalugit taor-
sissuteKarnigssaK (taorsivfigine-
KarnigssaK) sulissutigiuarsima-
galuarparput, uvdlordle måna ti-
kitdlugo kinguneKångitsumik. a-
pernutdle una akemunaraluar-
poK akiumassumit: sok piniartut
akornåne ukiune tåukunane mi-
sigssuineKarsimångila?
naggasiutdlugo neriutigiuma-
vara taorsivfigineKarnigssamik
suliniartOKarumårtOK. piniartut
inugtut issigineKarpata. inuv-
dluarnussivdlunga.
Karl Karlsen,
Savigsivik.
Annoncér
GRØNLANDSPOSTEN
Shetland Family Four
Søsat 1977. 70 hk Johnson 1979. Udstyret med reservemo-
tor, lænsepumpe, projektør, radio, stor katalysatorovn.
Pris: 40.000,- kr.
Henvendelse på tlf. 1 94 11.
29