Atuagagdliutit - 13.03.1980, Blaðsíða 6

AG
atuartartut agd/agait. læserne skriver
agdlagtausitoKarput
toKussuiåsångilarput
inuiaKatika kalåtdit, peKatigig-
dluta, agdlauserput måna inerter-
Kutaunerata pisssortatigornera
någgårniartigo, nipitunerpårdlo
suaortautigalugo penatigigdluta
igdlersorniartigo; nukerssornen
pinago kulturitorKavtale nungu-
tåt uvdlume pivfigssångornerane
aitsåt ånauteriartariaKalerpoK.
månåkut kisame pivfigssångor-
POk:
»nangminérfeKarsinauneK
taissinikut angussauvoK.
avdlångutenartitauneK
nålagkersuinerrrupoK
nukivut enikagaulit.
silatumik atugaulit!«
uvdlume agdlausitonarput pi-
ssortatigortumik inertemutau-
vok. atuarfingmit inuiaKatigit it-
sånitdle kingornutagatoKåt tå-
ssångalo sordlalersorneKartita-
gåt nusutauvoK avåmutdlo ava-
tånutdlo igitauvoK, kingornalo
erKUterKUSsaujungnaerdlune; ta-
måna inuiaKatigit piumassånit
pingilaK. inuiaKatigitdlunit uv-
dlume atorfigssaerutitsinerånit
pingilaK, agdlausitåliortutdle piu-
massånit nålagkersuissuvtalo ku-
kulugtornerånit taima pisitausi-
mavoK.
agdlausitåliortut ilåta landsrå-
detorKamut ilaussortaussup
landsrådetorKap taimane periau-
serissartagåmut erKupå: akuer-
ssitåiardlugulo — taimane — ili-
niartitsissut agfangajait Kinigau-
simassut kalitaralugit, landsråde
nutåmik agdlausiliornigssamut
udvalgiliornigssånut akuerssisit-
dlugo, taimailivdlunilo agdlausi-
tåliamut sujunersutitik ukiut i-
ngerdlanerine nalunaerusiortaler-
dlugit akuerissagssatut samu-
miutardlugit — sorunalime — sar-
Kumiussat tamarmik akuerine-
Kartarput. udvalgip ilaussortånit
atausinaK nangmineK isumami-
nut akerdliussut pivdlugit tu-
nuarpoK. tunuarpoK kalåtdlisut
kulturivtinut agdlausitåliaK na-
lerKusoriungnaeramiuk, iluamig-
dlume pivoK. iliartitsissuvoK ka-
riaKarpoK. landstingip nålagker-
suinermine igdluinåsiortumik nå-
pertuivdluångitsumik inuiangnut
aulajangissarnerup nangeKåtår-
tuarnigsså nalungilarput politike-
ringikå:
naggatåtigut måne Nungmiu-
nut K’eKertarssuatsiårmiunutdlo
(Fiskenæsset) Umånavdlo emå-
miuinut NiaKornanit, Ikerasang-
mitdlo atsiortiternerit tigorigkå-
ka agsut Kujåssutigigaukit, nalu-
nginavko atsiortiternernik ugper-
narsautigssaKartinane Lands-
tingimut agdlautsimut taisisitau-
■ Skærpet inspektion — Den se-
neste tids domme over vesttyske
trawlere for ulovligt fiskeri ved
Grønland har aktualiseret debat-
ten om fiskeriinspektionen. Det
står nu fast at inspektionen vil
blive gjort mere effektiv i løbet af
det næste par år. EF-avisen, der
udgives af EF’s informationskon-
tor i København, oplyser, at fiske-
riinspektionen ved Grønland ud-
vides for et beløb på 350 millioner
kroner, hvoraf EF betaler de 70
millioner. For disse penge skal der
anskaffes tre inspektionsfly og
otte inspektionshelikoptere, som
sammen med de nuværende tre in-
spektionsskibe og fem inspektion-
skuttere, skal sikre, at der ikke
drives ulovligt fiskeri på det en
million kvadratmeter store fiske-
riområde ved Grønland.
nigssamik KinuteKauteKarneK a-
jornaKissoK; taimåitumik sule
taisisitaujumanigssavtinut Kinu-
teKautigssavtinut atsiortiterne-
rit amerdlasut pigssarsiarineKar-
KårtariaKaravkit, sineriagssuav-
tinit sumikaluartunitdlunit at-
siortiternernik pigssarserKårnig-
ssara agsut pingåruteKartug-
ssaungmat, nagsiussuinigssaK
kigdlilendgpara aprilip nånera-
nut. ama sinerissame GOF ingmi-
kortortaKarfinut igdloKarfing-
miumingnut avatånilo isumagi-
ssagssamingnut ikiuterxuvåka
angussarisimassase uvavnut ad-
ressera tigorérsimassarse mallnå-
savarse:! Kå, atsiortitipatdlang-
niaritse, taissisitaujumanerinav-
sinut ugpernarsautigssavsingnik.
nalungilarse, uvdlume mar-
dlungnik kalåtdlisut agdlause-
Karnerata sujunigssame torKigsi-
simångissuseK pilersisimagå. pi-
ssuterpiaussordle kulturikut apo-
råunerrrupoK. imåikamime: ag-
dlauserput kulturitoKauvoK.
nangminerissaminik naniniute-
KarpoK. inuiait taiseriartarner-
mingne eKaringisåinik avdlamiu-
tutdle oKausigdlit sungiusarujug-
ssuarKårtagåinik, ilåmkutdlo ag-
dlåt oKaisa taivdluavisavdlugit
sungiutivingneK sapertagåinik
kalåtdlit oKausinut agdlagtau-
siliortuvta latinerit naKiniutait a-
migarsimangmata, utisavara atå-
tigutdlo titåsavdlugo: amigarsi-
låtdlit kulturiånik pingårtitsissu-
game nangminerdlo taigdliortu-
game pikorigsoK torratdlaivdlui-
nardlunilo taigdliortardlunilo eri-
niortartugame; udvalgimilo ili-
niartitsissut avdlat ingerdlåinar-
tumik suliput. tåukuneruputdlo
Kavdlunångorsaileraluarner-
ssuarmik kalåliussuvtinut amer-
dlanerpåtigut aserutaussumik a-
kuerssårissut sujugtue.
udvalgip sulinera inermat
1971-ime landsrådip akuerå,
1973-imile agdlauserput atuarfe-
Karfiup kulturitomavta nunguti-
giligåt pingitsailissutaussumik
sordlaisigut nusugpå silåmutdlo
igipå arritsumik ingminik toKU-
jartuårtugssångortitdlugo:.. »ag-
dlautsimik atuissut nungugpata..
ingminik tOKujum.«
landsrådetoKarput atamivara,
kisiåne åma nalungilara Kavsiti-
gut kukulugtuteKartartåssoK, Ki-
nigkat Kinersissimik isumåinik å-
taveKångipatdlårnerisigut isuma-
sioKatigingningipatdlårtarånga-
mik, taimanerpiaK tamatuma na-
låne pissoK tamåna takussutig-
ssauvoK.
taimane agdlautsit mar-
dlungorKårmata ernlnaK inuiait
taisisitaunerisigut isumasiorne-
Kamårsimåsagaluarput, tauva
erKortumik inuiait isumåt taima-
nile aulajangissusimåsagaluar-
poK: nutåK pisoKardlunit, måna-
mut kingmåussutaujungnaersi-
måsagaluarpoK, taimale pisso-
KarsimångilaK, åma taimatut pe-
riarfigssaKatitsissoKarsimångi-
laK; tamånauvorme Landsrådep
kukulugtutå.
isumaKarpunga agdlauserput
toKussinåsånglkiput. igdlersorta-
riaKalerparput. pivfigssångor-
poK. aitsåt periarfigssaKalerpu-
gut. sujornatigut taimatut periar-
figssaKartitåungivigpugut pi-
ngitsailinikortumik aulajangivfi-
gineKartarpugut, tamåna Lands-
tingeKalernivtigut Kångigaussa-
mangmata amigautinut nåmagti-
terusiorsimavoK (nåmautigssiui-
simavoK): åipersarialiorsimavdlu-
ne taisinernutdlo tungassunut
ingmikåtdluarigsungutigssiuisi-
mavdlune, taivdluartårusiorsi-
mavdlune kalåtdlit OKautsiming-
ne kulturitoKånut igdlersutau-
ssugssanik. agdlausitåhåkutdle
tåmagartitaussunik. tamåssar-
piåuputdle agdlauseKarnikut a-
tuarsinaunikutdlo tomaserdlu-
tingornermut tungaviussoK naor-
Kaviussordlo, uvdlorme agdlause-
Karrukut kussanaitsumik king-
måutungorsimanivtinut. tamåna
kussanaitsuvoK agdlausexarnivti-
gume tornaserdlugtungorsimavu-
gut. uvagut agdlausitåmut nåma-
gissaKångitsussugut pernussuti-
nik pissortatigortunik aulaja-
ngigkamut akerdliussugut nålag-
seritsussuserput pivdlugo pitdlar-
neKartugssångorsimavugut kul-
turitorKarmik tåmartugssångorti-
taussumik igdlersuiniarneriga-
luarput pivdlugo. tamånauvorme
torKaserdluteKarnivtinut pissuter-
piaussoK. agdlauseKartariaKarpu-
gume uvdluinarne inunivtinut a-
kulerusimatitaussumik atorne-
Kartumik sujumukautaussumig-
dlo tomigsisimåssutaussumigdlo
nuånårutaussumigdlo pingårner-
påmigdlo kulturitorKamut igdler-
såtaussumik!
sinerissamit atsiortiternerit
nåmagsorisorileriaruvkit lands-
tingimut taisisitaujumanivtinik
KinuteKausiordlunga agdlagaKar-
nigssavnik arajutsisisångilase, å-
sserpiå AG-kut ilångutagssiariu-
mårpara.
ukioK 1980 autdlartlkaluarmat
sumik tusagaKarfigingilavsinga.
agdlagaraluara naKingingmat.
taimåitumik tusartariaKarparse,
ukiume Kångiutume Kujåssutigi-
ga tapersissarnise sulivnut ag-
dlausitorKamut igdlersuinivnut
agsut åma Kimagsautigiga! u-
kiortårput nangminerissavtinut
agdlausitorKamut uvdlume sule
KunutitauvfiugaluarpoK, naKisi-
mangningneruvfiugaluarpoK; tai-
måikaluartordle uvdlumerpiaK
sule 100%-imik kalåtdlisut atuar-
Naak allattaasitaamik kukkusa-
raluarluga imatut allalaarusup-
punga!
Atuagalliutit atuaraangakkit
tamatigungajalluinnaq atuartar-
pakka allattaasitaamik uparuaa-
sut naak uanga nammineq akerli-
unngikkaluarluga taamatut allat-
taasitaamik akerliusunut.
Tassaana qangali atualeqqaar-
ninniik allattaasitoqaq ilinniarsi-
magaluariga kisiannili ilikkann-
giviilugu atuarnera asoorussimal-
lugu taavalu atuaqqilerama allat-
taasitaaq atulereersoq taava ta-
anna ingerlaannaq ilikkarpara,
nammineerlungalu malugaara qa-
noq allattaasitaaq ilikkaruminar-
nerutigisoq qanganittamiit.
Ullumikkummi meerarpassuit
allattaasitaamik atuinerupput al-
laat atualiinnarlutik taanna (al-
lattaasitaaq) atulertarpaat inger-
laannarlu ilikkarlugu naak imma-
qa qanganisaq atorniaraluarunik-
ku sivisunerujussuarmik ilinniar-
simassagaluarlugu.
Taamaattumik uanga allattaa-
sitaamut akerliussalluga peqqu-
tissaqanngilanga.
Tassami meeqqat peroriartor-
tut uangullu qaangiuttussaasu-
gut allat eqqarsaatigisariaqarpa-
vut allattaasitsinnik atuinerusus-
sat isumaqarpugalumi meeqqat
peroriartornerminni allattaaseq
nutaaq eqqartortagarput atuin-
nassagaat, allattaasitoqqatsinnik
Atua^agdliutit kigsautigat atuartartut
agdlagarissait amerdlasut sapåtit aku-
nere tamaisa sarxumiutarumavdlugit.
taimåitumik idnutigårput naitsukut-
dlangnik agdlagtarKuvdlugit. ilångu-
tagssiat oaautsit 200 sivnersimagpati-
git amerdlanertigut SridgssuissoKar-
fiup nailisartariaKartarpai. atsiorsi-
mångitsut ilånguneK ajorpavut, kisiå-
nile ingmikut pissutigssaitarsimagpat
atermut taorsiutdlugo ingmikut ilisar-
nauslnarsinaussarput. ilångutagssiat
nagsiuguk flnga: Atuagagdliutit, post-
box 39, 3900 Godthåb.
tagauvoK inuiait isumånit eriagi-
ssauvoK erianartuligssugamime.
taimaingmat ukiortåvtine Ka-
många pissumik taimåitumik ag-
dlauseKarnivtinik pivdluamuju-
mavavse, igdlersornigssånutdlo
tapersersuivdluarKingnigssavsi-
nik nakimananga kigsauteKarfi-
galusilo tatigingnigtumik kigsau-
teKarfigåvse.
asangnigtumik inuvdluaritse!
ilivsilo, agdlagtausitåp igdler-
sortai pilersitsissuilo åma ukiume
autdlarnigkavtine kigsåupavse,
suliarssuarse igdlersorKuvdlugo i-
nime aulajangivfiussugssame tai-
sivfiussugssame; pissariaKaler-
poK: agdlautsit mardlOlersima-
ssut inuiaKatigingnit sujumut
ingerdlarKigtugssanut akueri-
ssautigut åipåta ataminartumik
upititaunigsså inuiaKatigitaoK
taisissutigineKatigåsassoK
pingitsailissutaussukortitauna-
ne. taimaingmat taisiumanermut
atsioKataugitse!
Nungme, februarime 1980-ime.
Anders Poulsen
(agdlagtausitoKaleritoK).
atuartartut imminnuinnaq pinna-
tik aammattaq allat atuinerusut
eqqarsaatiginerusariaqarpaat
imaanngimmat kalaallit oqaatsiv-
ut allattaasitoqarlu atorneqarleq-
qaarsimasoq ingerlaannaq pee-
rutsinniarneqartoq tassami na-
lunngilarput allattaasitaamik
ilinniarsimanngitsut qanganitsa-
mik atuisut nungunnavianngillat
aammalu asoorunneqarsinnaann-
gilaq utoqqaanerusunit. Taama-
attumik naammagittarniarta al-
lattaasitaaq atulersoq iluaralugu
meerartavut eqqarsaatiginerullu-
git.
Kalaallit oqaatsiminnik allas-
sinnaanngitsut amerlaqaat suli
allattaasitaaq atulinngikkallar-
mat, immaqalu allattaasitaaq
atulermat ilikkaruminarninngor-
mallu ilikkaruminarnerutippaat,
immaqa qanganisaq atuinnartu-
uppat suli allassinnaanngitsut
amerlanerussagaluarput.
Ullumikkummi meerarpassuit
atuartut qulit inorlugilluunniit
ukioqaleraangamik kukkuneq
ajulereertarput, tamanna angaj-
oqqaanut allattaatsimik nutaa-
mut ippiginnittunut iluaqutaas-
sannginnerluni? Allattaasitaaq
uanga iluareqaara ilikkaruminar-
tutut isigigakku.
Taamatut naattunguamik oqa-
aseqarluga inuulluaqqusivunga.
Mate Lovstrom
Uummannaq
Oitornat,
saperasi
Februarip pingajuanni radiokkut
sapaammi oqallinneq aallakaatin-
neqarmat — inuiattut erinarsuut
qulequtsiullugu — ersarissarne-
qartutut ippoq kalaallit akornat-
sinni imaanaanngitsumik aalaj-
angerniagassaqalersimasugut.
Tassami ukiut kingulliit atortita-
at nutaarpassuit amerlangaarma-
ta kalaaleqaterpassuagut isuma-
qalersimapput suulluunniit ta-
marmik nutaanik taarsertariaqa-
lersimasut. Inuiattullu erinarsuu-
terput taannaaginnartillugu taar-
serluguluunniit aalajangiiniarner-
mi landstingip iliuusereqqaagaa
— inuiaqatigiinnut saaffiginnin-
neq — qanoq pingaartinneqartigi-
nersoq assorsuaq paaserusunnar-
sivoq; inuiaqatigdit nipaat land-
stingilluunniit nipaa allaluunniit
nutaarluinnaq aalajangiinermut
tunngaviussanersoq paaserusun-
narseqaaq.
Landstingilli inuiaqatigiinnut
saffiginninnerat nuannaralugulu
tusaannarumanngeqigakku aam-
maarlunga — ilungersoraluarner-
mik — isummakka saqqummiuk-
kusuppakka.
Pisimasunukua suulluunniit
nammineq eqqaallugit oqaluttu-
tarineqartillugilluunniit nakus-
sassaataasartut. — Ilaqutariit
akornanni naapitat assigiinngit-
sut qaangiuteriikatassimagaluit
ullut arlaanni ataatsimoorluni eq-
qaaqqinneqariaraangata ilaquta-
riinneq imminullu ilisarineq sak-
kortuseqqittaraat. Nunaqqatigiil-
lu akornanni taamatorluinnaq ili-
ortoqaraangat ataqatigiinneq qi-
lerusersorneqaqqittaraaq, soorlu-
mi misiginartartoq suli tunnga-
vimmut tulluarnerusimalluni pa-
taj aannerulerlunilu.
Inuiaqatigiilluni inunnit ataasi-
akkaanit katitigaammata inuia-
qatigiittut erinarsuuteqarniassa-
gutta imminut ilisarillualersitsi-
sumik peqartariaqarpugut.
Allaatigisannut qulequtsiussa-
ra erinarsuutitsinnit tigusaavoq
Nunarput utoqqarsuanngoravit
taamatut qulequtserneqarsimam-
mat. Tassami uanga nammineq
inuiattut erinarsuutaasinnaasu-
mik allamik taamatut naleqqutsi-
gisumik naluvunga.
Pisoqalisoortutut oqaatigine-
qassappat vers 4 kisimi eqqarsaa-
tigineqassaaq. Taannali oqaluttu-
assartatsinnut eqqaassitsissutaa-
ginnarli! Kinaassutsinnut ilisa-
rinninnissamut sakkortusaataa-
ginnarli! Nunatta kissumiartuas-
savaatigut, tuniuarpaatigut, pii
atortuarumavagut, noqittai nu-
tarterumavagut, siumut ingerlaj-
umavugut, ataqqiumavarput
oqaluttuassartarpullu puigorna-
gu saperata isumaqartuassaagut!
Imaalillugillu versit oqaatigilak-
ka: v. 1,2, 3-lu kaaviiaarlutik piu-
artunik oqaluttuarput, v. 4 erligi-
sassatut isigissavarput, v. 5 »al-
loriarnerit« tamarmik oqaatsinik
taakkuninnga pisariaqartitsip-
put.
Johan Eliassen Narssarmijit
Allaasitaamut
akerliusunut
30