Atuagagdliutit - 20.11.1980, Blaðsíða 4

AG
Siuarsagassanut
ikiuutit
asuleerneqarput
— Nunanut siuarsagassanut ikiuutit piffissarinngisa-
minnut pisarput.
taasimavoq. Issatsiannguarlu
nalunaarpoq ikiorsiisarneq ta-
manna tunngavimmigut kuk-
kulluinnartumik ingerlalersi-
masoq.
Aningaasarpassuinngooq iki-
uutigineqartartut piffissarinngi-
saminnut pisarput.
Gunnar Myrdal 82-inik ukio-
qartoq nalunaarpoq nunanut siu-
arsagassanut aningaasat ikiuutit
kisermaassillutik naalakkersui-
suusut kaasarfiinut pisartut.
Pisuut
pisuunngoriartuinnarput
Nunat ikiorneqartut ilarpassuini
innuttaasut piitsuunerulersimap-
put aningaasatigut ikiorsiissute-
qartalernerup kingorna. Aamma
teknikikkut atortunik nutaaliaa-
sunik ikiorsiissuteqartarneq siu-
nertarineqartutut pisimanngilaq,
tassami innuttaasut tamakkunin-
nga atortoqarnissamut iluamik
ilinniartinneqarsimanngillat man-
na tikillugu.
Gunnar Myrdal taamaammat
isumaqarpoq ikiueriaaseq atuut-
Gunnar Myrdal toq unitsinneqartariaqartoq.
Svenskeq aningaasarsiorner-
mut tunngasunik ilisimatooq
Nobelillu nersornaasiuttagaa-
nik nersornaasigaasimasoq
Gunnar Nyrdal nunat killiit nu-
nanut siuarsagassanut ikiorsii-
sarnerannut tunngavilersueqa-
— Ikiuutit perlimoortunut
ingerlatinneqartalerniarlit. Nuna-
nut siuarsagassanut ikiuisarneq
ullumi nalunngisarput piitsunut
iluaqutaavallaanngilaq. Piitsut
piitsunngoriartuinnarput pisuul-
lu pisuunngoriartuinnarlutik,
Gunnar Myrdal oqarpoq.
Nunatta urania
russit eqqartoraat
Sovjetunionimi pisortat atua-
gassiaanni PRAVDAmi eqqar-
torneqarpoq USA-p nunallu kil-
liit sakkutooqarnikkut peqati-
giiffiata NATO-p nunanut a-
vannarlernut politikkiat. Tama-
tumunnga atatillugu taaneqar-
poq Kalaallit Nunaata aatsitas-
saasa pingaaruteqalersimane-
rat.
Allaaserisami oqaatigineqar-
poq NATO-p sakkutuunut naala-
garsuisa soqutiginerpaagaat nu-
nat avannarliit sakkutooqarnik-
kut pingaaruteqarnerat. Aamma-
li Avannaani pinngortitap pisuus-
sutaanut, aatsitassanut ikuma-
tissiassanullu, USA NATO-lu so-
qutiginnikkaluttuinnarput. Prav-
da-mi allaaserisaq nangippoq:
Nunatta urania molybdænialu
— Pisuussutit tamakku pingaar-
tumik tassaapput Norgep Kalaal-
lit Nunaatalu akornanni immami
uuliaqarfiit. Kisiannili aamma
sakkutooqarnermut pingaarute-
qartunik pilissuuvoq, soorlu ura-
nimik molybdænimillu Kalaalit
Nunaanni nassaarineqarsimasu-
nik.
Amerikamiut sorsunnermut a-
tortunik sakkortoorsuarnik Dan-
markimi Norgemilu uninngatita-
qalernissaannik NATO-p piler-
saarutai allaaserisami isornartor-
siorneqarput.
Danmark Norgelu sorsunne-
qannginnerani allat sorsunner-
mut atortuinik tigummisaqaru-
masanngillat, pilersaarutillu qu-
laani taaneqartut nunat taakkua
ileqquannut akerliupput.
Inuusukkallarami coorbuusaarluni filmiliaritittartuusimasoq 70-ingajannik ukiulik Ro-
nald Reagan januarip ulluisa 20-anni 1981 USA-mi præsidentinngussaaq.
Pisortaq sakkunik
»nuannarisalik«
Sorsunnermut atortunik piorsaanissaq inuuniar-
nermilu oqilisaatinik ikililerinissaq. Tassa USA-p
præsidentertaassaata anguniagai.
USA-mi præsidentissarsiorluni
qinersinermi Jimmy Carterip
ajorsarneratigut Ronald Rea-
ganillu ajugaarujussuarnerati-
gut naalagaaffissuit akornanni
sakkussakillisarnissamik suli-
niuteqarneq nalorninartorsior-
titaalerpoq.
Ronald Reaganip qineqqusaar-
nermini taannariuarsimavaa
USA-p sorsunnermut atortuler-
sugaanerata annertuumik allisin-
neqarnissaa, qularineqanngilarlu
taamatut oqalunnera ajugaanera-
nut patsisiviusut ilagigaat. Taa-
maattumillu ukiuni tulliuttuni ta-
matuma piviusunngortinniarnis-
saa pisussaaffimmisut isiginngit-
soorsinnaajunnaarpaa.
Taierpiup tungaannavianut
Marlunngornermi 20. januar 1981
Ronald Reagan præsidentitut a-
torfinissaaq. Taanna qinersiner-
mi 51 procentingajannit taane-
qarpoq, Jimmy Carter 42 procen-
tinit taaneqartoq. Qinigassan-
ngortittut pingajuat John Ander-
son 7 procentit missaannit taane-
qartoq.
Partii Reaganip attavigisaa
tassa republikanerit partiiat. Car-
ter demokratit partiiannut ata-
voq, Andersonilu aalaj angersima-
sumik attaveqarani.
USA-mi præsidentitaarnissaq
inuiaqatigiinnut amerikamiuusu-
nut aammalumi nunarsuarmut
tamarmut sunniuteqartussaavoq.
Republikanerit demokratillu ta-
marmik naalakkersuinikkut taler-
pimmut sammisuugaluarput, ki-
siannili Reaganip qinigaanérati-
gut USA-mi naalakkersuineq suli
talerpimmut samminerulersus-
saavoq. Tassami Reaganip isum-
mat saqqummiussortagai Dan-
mark'imi talerperliunerpaat par-
tiiata Fremskridtspartiip isumaa-
nut amerlasoorpassuartigut as-
sersuunneqarsinnaai put.
Sorsuutit amerlineqassapput
Reagan qineqqusaarnermini neri-
orsuisimavoq Sovjetunionip sak-
kussakillisaqatiginiarneqarnera
unitsinneqassasoq, tamatumun-
ngalu taarsiullugu naalagaaffis-
suaq taanna sukanganerusumik
pineqalissasoq.
Sorsunnermut atortut piorsar-
niarlugit nutaangorsarniarlugillu
pilersaarutaasinnaasut tamaasa
qineqqusaarnermini tapersersor-
lugit nalunaartarsimavoq. Ima o-
qarsimavoq: — Tamarmik pior-
sarneqassapput, piaarnerpaamik.
Reagan Sovjetunionimik isu-
maqatiginninniarusulluni oqarsi-
mavoq, kisiannigooq aatsaat
USA sakkutooqarnikkut nukit-
toorsuaq tunuliaqutassariguniuk.
Pisuut isumalluarput
USA-mi namminermi pissutsinut
tunngatillugu Reagan neriorsuisi-
mavoq akileraarutit ikilisinniaru-
mallugit minnerpaamik 10 pro-
centimik, alaatsinaattulli oqaati-
gaat tamanna akissarsiaqqortu-
nerpaanut annerusumik iluaqu-
taaumaartoq. Aamma nalunaar-
simavoq napparsimanersiuteqar-
tarnerup atulersinniagaanera a-
kerlilersorumallugu.
Niuertut namminersortut assi-
gisaasalu naalagaaffimmit nak-
kutigineqarnerat sakkukinneru-
lersikkumavaa, taamatullu aam-
ma mingutsitsinaveersaarnissa-
mik piumasat sakkukinneruler-
sikkumallugit. Oqarportaaq utoq-
qalinersiutit pisortallu aningaa-
satigut ikiuutaat allat tamarmik
ikilisinneqartariaqartut. Suliffis-
saarusimasunut ikiuutit ikilisik-
kusuppai, taamalu aamma pisor-
tani atorfeqartut ikiliserujussuar-
tariaqartillugit.
Pisuut isumalluarnartumik siu-
nissaqalerput, kisiannili pissakil-
liornerusut amerikamiullu qerner-
tumik amilittaat ajornartorsiutis-
saqarnerulissapput.
Immaqami
ajorpallaarnavianngilaq
Ronald Reaganip præsidentin-
ngornissaa siooramisaarnartor-
passuaqarpoq. Taamaattorli a-
laatsinaattut paasisimasaqarlu-
artut oqarput Reaganip oqaaseri-
sartagai immikkut isigineqarta-
riaqartut, aammalu immikkut isi-
gineqartariaqarlutik pissutsini
piviusuni oqaatsiminik piviusun-
ngortitsiniarnissaminut periarfis-
sarisai.
Reagan præsidentiusareersi-
masutulli siunnersortiminut ator-
filittaminullu amerlasoorpassuar-
tigut pituttorsimasussaavoq. Pis-
sanganassaaq kikkut siunnersor-
tissamisut ministerissamisullu
toqqarumaarnerai. Neriuutigine-
qarporlu tamakkua ilaat ima »si-
latutigiumaartut« allaat Reaga-
nip sorsunnersuit pingajussaan-
nik pilersitsisinnaanera pinngit-
soortissinnaallugu.
Jimmy Carter ajorsarpoq ukiuni qaangiuttuni ilungersoraluarluni USA-mi pissutsinik
iluarsiisinnaasimannginnami. Suliffissaarusimaneq annerulersimavoq, USA-llu nuna-
nik allanik niueqatiginninnera aningaasatigut amigartooruteqarfiuvoq.
4