Atuagagdliutit - 15.06.1983, Blaðsíða 31

fortsat fra forrige side)
°n i Paamiut, og fra GTOs side er
•flan overbevist om, at også dette
Produkt bliver konkurrencedygtigt.
. Derudover er det naturligvis me-
Prrrgen, at de allerede eksisterende
produktioner skal udvides. Værftet i
Nuuk konkurrerer således allerede
med danske virksomheder om leve-
rancer til byggeriet. Netop for nyligt
»vandt« værftet licitationen om leve-
ring af stålkonstruktioner til udvidel-
sen af KGHs centrallager på havnen i
Nuuk. p.
Amutsiviit sulif-
fissuartut nioqqu-
tissiorfigineqalersut
GTO-p amutsiviutaasa arfinillit 1982-imi
nioqqutissiarisimasaat 10,9 mio. kr-inik naleqarput
kenry Lærke-p Qaqortumi amutsiviup glasfiberileriffittaaneersup takutippaa
u,niatsiaq 23 fodsinik takissusilik nioqqutissiarisartagartik. Qaqortumi amutsi-
v'k taamaattuliornissaminut Naalagaaffiup Umiarsuarnut Nakkutilliisoqarfia-
>ut Sulianillu Nakkutilliivimmit akuerisaavoq.
^enry Lærke fra glasfiberværftet i Qaqortoq viser her en 23-fods jolle, der
‘Wgår i den nye produktion. Værftet i Qaqortoq er godkent af såvel Statens
kibstilsyn som Arbejdstilsynet. (Foto: Narsaq Foto)
^olisariut 30 fodsinik takissusilik Qaqortumi amutsiviup glasfiberileriffiani sa-
Qneqalersoq.
n 30-fods kutter er her under bygning på glasfiberværftet i Qaqortoq.
(Foto: Narsaq Foto)
GTO-p sisannut umiarsualiorfia
Nuummiittoq allineqarmat ilaati-
gut toqqorsisarfimmik inersuarta-
lerlugu, saanissai sisaasut amutsi-
vimmi sulisunit namminernit sulia-
rineqarput. Taannali nunatsinni a-
mutsiviit umiarsuarnik iluarsaasa-
nerminnut tapcrtaliullugu sanaar-
tortaleraluttuinnagaasa ilaagiin-
narpaat.
Qaqortumi amutsivik nutaaliaasu-
mik glasfiberileriffittalerneqarsima-
voq, umiatsiaanik assigiinngitsunik
pingasunik sanaartorfiuinnarani
aammali illuaqqanik piniariartarfin-
nik glasfiberiusunik sanaartorfiusu-
mik. Sisimiuni maannakkorpiaq Ilu-
lissani timmisartut mittarfissaata illu-
tassaasa saanertassaat suliarineqar-
put. Aasiannilu amutsivimmut atatil-
lugu sannaviliarineqarsimasumi illut
matussaat silarliit 126-it suliarineqa-
ruttulerput. Matut taakkua ilaat
Nuummi Nuussuarmi sanaartorner-
mi atorneqassapput.
Suliffissaqartitsisoq
Nunatsinni imaattuarsimavoq, aa-
saanera sivikitsoq naammattorsuar-
nik suliassaqarfiusarluni, ukiuunera-
nili suliffissaaleqineqartarluni.
Suliassat taama assigiinngitsumik
agguataarsimasarnerat pissutigalugu
GTO-p umiarsuarnik iluarsaassisar-
neq kisiat pinnagu aammattaaq nioq-
qudssiorsinnaaneq aallukkaluttuin-
narsimavaa.
Europami ingerlatsisaaseq issuar-
neqarsimavoq. Europami nioqqutis-
sanik assartuinerup milliartornera
pissutaalluni umiarsualiorfiit allatut
ajornartumik umiarsualiorneq u-
miarsuarnillu iluarsaassinerit kisiisa
suliariniarsinnaajunnaarsimavaat.
Amerliartorluarput
Sapaatip akunnerani kingullermi
AG-ip ingeniør Karl Erik Lyhne
Københavnimi GTO-meersoq oqalo-
qatigisimavaa.
Karl Erik Lyhne amutsiviit nioq-
qutissiornerannut akisussaavoq, o-
qaatigaalu tamakkuninnga nioqqute-
qartarnertik alliartuinnavissimasoq.
— 1980-imi nioqqutissiavut 4 mio.
kr-it missaannik naleqarput. Aap-
paaguani 7,2 mio. kr-inut qaffassi-
mallutik, siornalu, tassa 1982-imi, su-
liffissuarnisut nioqqutissiavut 10,9
mio. kr-it missarluinnaannik naleqar-
put.
»Kalaallit Nunaanni
nioqqutissiat«
Suliffissaqartitsiniarneq malunnaate-
qarluartumik iluaquserneqaannarani
aammattaaq Kalaallit Nunaanni
nioqqutissiorfinnik pitsaasunik piler-
sitsineqarpoq.
— Aalajangersimavugut nioqqu-
tissiavut tamaasa allagartanngualer-
tassallutigit. Allagartannguami tassa-
imsMMvmm
Karl Erik Lyhne: — Soorunalimi Ka-
laallit Nunaanni sapinngisatsinnik
nioqqutissiortassaagut, assartuiner-
mili akit mikinngitsumik ajornartor-
siutaapput.
Karl Erik Lyhne: — Vi skal naturlig-
vis producere så meget som muligt
her i Grønland, men blandt kystf-
ragtraterne er en alvorlig hindring.
(Foto: LiL)
ni allassimasassaaq »Kalaallit Nu-
naanni sanaaq«, K.E. Lyhne oqar-
poq.
— »Immikkoortortama« sulias-
saasa pingaarnerit ilagaat nioqqutis-
siarineqarsinnaasunik nutaanik nas-
saarniarnissaq. Siunnersuutigereerlu-
git nioqqutissiarilereersimasatta sa-
niatigut allanittaaq allattuisimavu-
gut, immaqa nioqqutissiarilerumaak-
katsinnik. Tassani allattorsimavagut
uuliaasiviit 50.000 literinik imartussu-
sillit, illut aluminiumit sanaat kiisalu
qamutit qimmillu anui.
— Seqerngup qinnguaanik mil-
luaatit biilillu elektricitetitortut nas-
suerutigisariaqarsimavavut suli sana-
sinnaanngikkallarlutigit, imaanngi-
larli imminiiginnarivut.
Ajornartorsiutit
Amutsivinnili nioqqutissiorneq ajor-
nartorsiutissartaqanngivinngilaq, a-
jornartorsiutillu annersarisimavaat
sinerissami usinik assartuineq.
— Europami nioqqutissiorfiit
nioqqutissiatik toqaannartumik Ka-
laallit Nunaanni illoqarfimmut, ator-
neqarfissaannut, nassiuttarpaat, ua-
gulli siullermik nioqqutissiassatta as-
sartornerat akisoqisoq akileqqaartar-
parput tamatumalu kingorna nioq-
qutissiatta illoqarfimmut, atorneqar-
fissaminnut, nassiunnerat akisoqisoq
(Qup. mil. nangissaaq)
NR. 24 1983 31