Atuagagdliutit - 11.02.1987, Síða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 7 1987
GRØN LANDSPOSTEN
Aj ugaartuutissaqqik
J.F. SIK-ip isumaqatigiissutaa nutaaq ajugaartuutissaqqe-
qaaq. Tamatumami takutippaa kattuffiup siulersuisui pikko-
rissut sapinngitsut pisortat isumaqatigiinniartartui imaannaq
pissassaanngikkaluit unammisinnaassallugit. SIK-ip piuma-
sanitamakkerlugitakuerineqartinngikkaluarpai. Nalunaaqut-
tapakunnerisa 35-itsuliffiusalernissaat SIK-ilu malillugu akis-
sarsiallit tamarmik peqatigiiffimmut ilaasortaasalernissaat
anguneqanngikkaluarput, isumaqatigiissummilu piumasari-
neqarpoq ukiuni tulliuttuni sisamani suliumajunnaartoqas-
sanngitsoq. Tamakkuli eqqaasanngikkaanni SIK-ip piumasa-
ni annertunerusutigut akuerineqartippai.
SIK-imut angussavoq angisooq maanna feeriasiassat pe-
qatigiiffimmit isumagineqalissammata. Taamaalilluni erniat
ukiumut7-8 mili. kr-niussut SIK-mut tuttalissapput.
Angusaq alla tassa aalisakkanik suliffissuarmiut tutsuvigi-
nartut atorf initsinneqartalernissaat sapaatip akunneranut na-
lunaaquttap akunnerini 40-ini suliassaqartinneqarnissaat qu-
lakkeerneqarluni. SIK-ip sapivissimavaa tamatuma sianiillior-
nertut isigineqarsinnaannginneranik KGH-ernerup paasitin-
niarnissaa. Namminersornerusulli Moorsisiata allattarfiutini-
luunniit misissuataanngikkaluarlugit tamanna paasisinnaasi-
mavaa.
Sulisartut kattuffiata ukiorpassuarni sumi inunngorsima-
nermut sorsunnera ungasinngitsukkut kinguneqartussan-
ngorpoq. Ukiutsisamatqaangiuppata nunatsinni kikkutassi-
giimmik suliallit tamarmik akissarsiaat assigiilissapput. Soqu-
taavallaangilarmi tikisitat tapisiassatik nunaminnut uterner-
minni aatsaat pisassappatigik. Takunngisammi isumakuluu-
tigineqartanngilfat.
Isumaqatigiissummili pingaarnersat ilagigunarpaat akuer-
saarneq SIK malillugu akissarsiallit soraarnerussutisiaqaler-
sikkumallugit. Uttoqqalinersiat qaammammut 3.200 kr-niu-
sut kisiisa isumalluutigalugit sapilernissaq maannamut SIK
malil lugu akissarsiallit ilarpassuisa annilaartaatigisarsima-
vaat. Soraarnerussuteqarfeqalerpallu isumaminik iluarsis-
saaq SIK malillugu akissarsiallit tamarmik peqatigiiffimmut
ilaasortaanissaannik piumasarisaq.
Taamaammat naapertuilluarnerunngilaq socialpæda-
gogit sioorasaarimmata peqatigiiffimmit tunuarnissa-
minnik oqarlutillu suliumajunnarsinnaatitaaneq akikip-
pallaamik SIK-ip akigisimagaa. Takorloortariaqanngilar-
mi angut Jens Lyberthitut ittoq sinngusissasoq suliuma-
junnaannginnissamik akuersinini piinnarlugu. Imaanngi-
larmi tassa qarnga matuneqartoq.
Værd at råbe hurra for
J.F. SIKs nye overenskomst er absolut værd at råbe hurra
for. Det viser, at arbejderorganisationens dygtige ledelse kan
hævde sig overfor aftalenævnet, som eller ikke er så nemt at
køre om hjørner med. SIK fik ganske vist ikke alle kravene op-
fyldt. En 35 timers uge og en eksklusiv aftale må vente til bed-
re tider og overenskomsten er betinget af fredspligt i de kom-
mende fire år. Men ser man bort fra det, så har SIK stort set
fået kravene opfyldt.
Det er en stor gevinst for SIK, at administrationen af ferie-
penge nu overgår til organisationen. Det betyder 7-8 mio. kr.
i årlige renter, som går i SIKs lommer.
En anden gevinst er ordningen om ansættelse af den stabi-
le arbejdskraft på fiskeindustrierne på vilkår, som garanterer
4o timers ugentlig beskæftigelse. Det har været helt umuligt
for SIK at overbevise den hedengangne KGH om neningen
med denne »galskab«. Men Hjemmestyrets Moses behøvede
ikke engang at kigge i sine lovtavler for at forstå dette.
Arbejderorganisationens mangeårige kamp imod føde-
stedskriteriet vil bære frugt i en overskuelig fremtid. Om føje
år får alle i Grønland med samme arbejde samme penge i løn-
ningsposen. Det gør ikke så meget, at de tilkaldte efter hjem-
komsten får deres bonus udbetalt. Hvad man ikke ser, har
man jo ikke ondt af.
Men noget af det vigtigste i overenskomsten er nok velvil-
jen til at bane vejen for en SIK-pensionsordning. Alderdom
uden andet sikkerhedsnet end alderspensionen på 3.200 kr.
om måneden har hidtil været mange SIK-lønnedes skræk. Og
med en sådan ordning er en eksklusiv aftale så godt som vun-
det for SIK.
Det er derfor ikke retfærdigt, når socialpædagogerne
truer med udmeldelse og hævder, at SIK har solgt strej-
keretten alt for billigt. Man skal ikke forvente, at en mand
som Jens Lyberth falder i søvn, bare fordi han har fået
fredspligt. Det betyder jo slet ikke, at han har fået mund-
kurv på.
Oqallinneq • Debat \ I ________
A kileraaruteqassanngillat
GTO-p sanaartugai Royal
Greenlandillu isertittagai
Otto Steenholdt-ip AG nr. 3 1987-imi allaaserisamigut
namminersornerusut GTO-mik inissaqartitsinermullu
tunngasunik tigusinerannut atasumik
isumaqatigiinniarnerit inernerat isornartorsiorpaa
All.: Hans-Pavia Rosing
Manna kikkut tamarmik nalujun-
naarsimassavaat — soorluuna hr.
Steenholdt kisimi pinnani — naa-
lakkersuisut isumaqatigiinniarnik-
kut angusarineqartunik naamma-
ginninngilluinnarmata. Uagummi
isumarput naapertorlugu qallunaat
naalakkersuisui akisussaaffimmin-
nik sumiginnaapput taakku marluk
tamakkiisumik aningaasatigut aaq-
qiiviginagit tunniukkamikkik.
Maannali hr. Steenholdt ima i-
sikkoqalersitsiniarsarivoq nammi-
nersornerusut isumaqatigiinniar-
tartui, tassalu Kalaallit Nunaat, a-
kiligassamik angisuumik tunine-
qartut, tassamigooq qallunaat naa-
Iagaaffiannut GTO-p sanaartugai
Royal Greenlandillu isertittagai a-
kileraaruteqaatigissagatsigik.
Piviusorli erseqqissoq oqaatigi-
lara: Kalaallit Nunaat GTO-p sa-
naartugaanut Royal Greenlandil-
luunniit isertittagaanut akileraaru-
teqassanngilaq.
Naammaginartumik aaqqiineq
Isumaqatigiinniarnerup inernera
taanna anguneqanngikkallarmat
namminersornerusut Danmarki-
mut akileraaruteqartarsinnaane-
rannut tunngasumik ajornartorsiu-
tit arlalissunnguit anigorniartaria-
qarsimavavut. Tamatumunnga
patsisaaginnarpoq qallunaat akile-
raarutinut akitsuutinullu ministere-
qarfiat Kalaallit Nunaannut mini-
stereqarfimmit qallunaat nunaanni
selskabit akileraaruserneqartarne-
rannut tunngasumik siunnersuum-
mut atatillugu naammattumik paa-
sissutissinneqarsimanngimmat.
Taamaattumik qallunaat akile-
raarutinut akitsuutinullu ministeri-
at Isi Foighel uangalu novemberip
26-ani 1986 ajornartorsiut tamanna
pillugu oqaloqatigiissimavugut. O-
qaloqatigiinnerup inerneraa inatsi-
sissatut siunnersuutip aalajangiivi-
gineqarnissaa unitsinneqarsimam-
mat, qallunaammi kalaallilluunniit
naalakkersuisuisa kissaatiginagu-
luunniit akuerisinnaanngimmas-
suk namminersornerusut Danmar-
kimi ingerlassassaasa naalagaaf-
fimmit tigummineqarallaramik a-
kileraaruserneqartannginnerat eq-
Naqqiut
AG nr. 4-imi naalakkersuisunut
ilaasortap Hans-Pavia Rosing-
ip Otto Steenholdt-imut akissu-
taa marlussunnik naqinnerliuk-
kanik kukkuneqarnera AG-mit
utoqqatsissutigaarput.
Titarnertaap aappaani ima al-
lassimagaluaratsigu: »Naalak-
kersuisut isumaqatigiinniarnik-
kut angusarineqartunik naam-
maginnilluinnarmata«, imaat-
tussaagaluarput: »Naalakker-
suisut isumaqatigiinniarnikkut
angusarineqartunik naamma-
gi nninngilluin narmata«.
Naqinnerliukkallu aappaat
titarnertaat kingulliit pingaju-
anniippoq: »Oqaloqatigiinne-
rup inerneraa inatsisissatut si-
unnersuutip aalajangiivigine-
qarnissaa utaqqisinneqarsi-
mammat«, oqaaseq taanna ki-
ngulleq imaattussaagaluarpoq:
...unitsinneqarsimammat.
Qangalili naqqiuteqarnissaa-
galuarput paatsooqatigiinnerit
pissutigalugit iluatsinngitsoor-
tarsimavoq. Taamaattumik
Hans-Pavia Rosing-ip kalaalli-
sut allagaa taanna tamakkerlu-
gu saqqummiuteqqissavarput:
qarsaatigigaanni, akileraartussaa-
titaanissaat.
Ålborgimili tunisassiorfimmut
nutaamut attuumassuteqartumik
ajornartorsiuteqartoqarpoq, kisi-
annili Isi Foighelilu isumaqatigiis-
sutigaarput naammaginartumik
aaqqiivigissaqqaaripput.
Imaappoq, tamakku tamaasa
Otto Steenholdtip folketingimi i-
natsisartunilu ilaasortatut ilisima-
reertariaqaraluarai, pisarnermisut
ukioq nutaaq innuttaasunik paat-
siveerutitsiniarfiginagu.
Piniartorsuamut eqqaas-
susiisariaqalerpugut!
All.: Peter Lynge, Alluitsup-Paa
Kalaallit Nunaat sumiissutsimini si-
laannaqarpoq, nunataqarluni i-
martaqarlunilu atoruminartuaan-
nanngitsumik, allaat misissorluar-
tuugalartumut piuminaatsorsiffiu-
sartumik. Eqqarsaatigisarnarpoq
inuuniarfimmi taamaattumi napa-
niartuarsimasut imaluunniit pini-
ussiarsimasut nunarsuarmioqatitta
ataqqinninniarlutik eqqaassusii-
sarnerat kusanartoq ilaarniaan-
nanngikkaluaraanniluunniit uagut
kalaallit piniarnermik napatin-
neqartuarsimasugut taassumunnga
piniartukulunnguamut aammalu
piniartorsuarmut ataqqinninniu-
titut eqqaassusiisariaqalerpugut!
Isikkumigut ilisarnarluartumik
kingulissamut allaat tulluusimaa-
rutissarsuarmik. Unniagooq avani
Avanersuarmi Tunumilu qimusser-
suit qajassuit! Aamakkualugooq
sikuneq ajortormiut qajannguit
qajarsuit, ilakasii nunamiunngua-
nik inorsarfeqanng’.
Puigunngilluinnarlugu ulunngu-
alisarluni sullissiuarsimasoq. Eq-
qaassuserniakkamut assiliartassat
torraat! Piniartukkormiut ukiuat
eqqaaneqarsinnaavoq. Taavalu a-
ningaasat kiap akilissavai? Ataatsi-
moorussamik tassalu nunatsinni
kommunet tamarmik peqataaffi-
gissavaat. Asimi napparneqarnis-
saa ilimanngilaq!
TUKAK-folk
på Costa Rica
KØBENHAVN (AG) TUKAK-tea-
tret i Fjalring har i tidsrummet fra
15. januar til ca. 4. februar haft fire
medarbejdere på Costa Rica, hvor
de har deltaget i en Klovnefestival
til støtte for freden i Latinamerika.
De fire er Reidar, Mariu, Gerald
og Bennedikte, der på Costa Rica
har arbejdet sammen med teater-
grupper fra hele verden, oplyser de
tilbageblevne.
Det oplyses samtidig, at teatret i
øjeblikket har besøg af SILA-
MIUT, hvoraf halvdelen af grup-
pen er elever fra TUKAK-teatret.
Besøget, der strækker sig over to
måneder, skal bl.a. bruges til at løse
en speciel opgave, der gerne skulle
udmønte sig i 2 — 3 teaterforestil-
linger imod alkoholmisbrug.
neKeroruteKarit
ATUAGAGDLIUTINE