Atuagagdliutit - 26.04.1994, Blaðsíða 7

Nr. 31 ■ 1994
GRØNLANDSPOSTEN
7
Narsaq inuussutissarsiorneq pillugu ataatsimeersuarfiuvoq, taqqavaniinuussutissarsiuti- Narsaq har i tre dage været ramme om en stor erhvervskonference, som satte focus på
tigut periarfissat oqaluuserineqarlutik. udviklingsmulighederne i den sydgrønlandske kommune. (Ass./Foto: Roland Thomsen).
Narsaq - piumassuseqarluamerlu
Narsami inuussutissarsiutitigut periarfissat inuussutissarsiomeq pillugu ataatsimeersuarnermi nalilemeqarput
Roland Thomsen-mit
NARSAQ - Ataatsimeersu-
amermi susassaqartut at-
tuumassuteqartullu tamar-
luinnarmik peqataapput,
tassa Narsami nunalu ta-
makkerlugu politikeri, eq-
qumiitsuliortoq, sanasoq
entreprørli, aalisartoq, pini-
artoq savaatilillu, illussanik
titar taas ar toq teknikerilu,
utoqqalinersialik, sulifTilik
suliffissaaleqisorlu • taan-
nami pillugu ataatsimeersu-
ameq piviusunngortinne-
qarsim ammat.
Narsami inuussutissarsi-
omermik siunnersuisoqati-
giit siunnersuisartoqatigiif-
fik, Flemming Bolø Manage-
ment, suleqatigalugu ataat-
simeersuarnermik april-ip
16-anit 18-anut Narsap ka-
tersortarfiani ingerlanne-
qartumik piareersaapput.
Inuit 60-it missaaniittut ul-
luni pingasuni ataatsimeer-
suarnermi piareersarneqar-
luarsimasumi kikkullu ta-
marmik paasisinnaasaanni
peqataapput, tassa qujanar-
tumik Helene Riisager-ip
kalaallisuumiit qallunaa-
tuumut (kikkormullu) nut-
seris armat.
Ataatsimeersuameq
Flemming Bolø-mit »Viden
og vilje og samarbejde«-mik
(Ilisimassuseq, piumasssu-
seq suleqatigiinnerlu) taa-
neqarsimasoq ataatsimeer-
suarnermi peqataasunut
iluarusuppasingaartunut
tullualaavissorpoq.
Isumassarsiassaqaqaat
Narsap kommuneqarfiani
sulisinnaasut 15,7 procentii
tassa sulifiissaaleqisut 166-
it pillugit qanoq ilisamik su-
lifilssaannik pilersitsisoqar-
sinnaanersoq ilis im asan ik
isumassarsianiUu ikinngit-
sunik saqqummiussaqarto-
qarpoq. Aamma apeqquser-
neqarpoq sulifiissaaleqisut
ilumut sulifiissaaleqisuu-
nersut aamma sulisinnaas-
suseqarnersut imaluunniit
Eskimo Pels-mi direktøria
Hanne Hartvig-ip oqarnera-
tuut; sulifiissaaleqisut sulif-
fittaarnissaminnut »pia-
reersimanersut«.
Ataatsimeersuarnermi
peqataasut suliflissaaleqi-
sorpassuit misiginneqatiga-
lugit unnerput.
- Kialuunniit pisussaaffi-
giinnarnagu pisinnaatitaaf-
figaa imminut pilersornissa-
ni, Hanne Hartvig oqarpoq.
Sulisartut Højskoliani ilin-
niartitsumik maannga ag-
gersaasoqarsinnaavoq sulif-
fissaaleqisunik kursusertit-
sisussamik. Taassuma sulif-
fissaaleqisut suleqqilemis-
saannut sungiusarsinnaa-
vai imminut tatigineruleq-
qullugit ineriartortitaqar-
neruleqqullugillu.
- Inuit taakkorpiaat, tassa
sulifiissaaleqisut, suliflis-
saaleqinertik pissutigalugu
sungiussiumaataartarput.
Ilinniagassanut amigaatigi-
neqartut pillugit STI-qarfik
atorluarneqarsinnaavoq.
- Aalajaalluni sulisuuneq
sumik suliaqarnermik patsi-
seqarluinnarpoq, Torben
Emil Lynge oqarpoq. Amer-
laqisut Uinniagaqarsiman-
nginnertik pissutigalugu su-
liflissaaleqisuupput.
- Suliflissaaleqisoq suli-
lersinnaanngilaq sulisin-
naassuseqalersimanngikku-
ni, isumaginninnermi pisor-
taqarfiup direktøria Nukak-
kuluk Kreutzmann ilaatigut
taama oqarpoq.
Ajomartorsiut
annertooq
- Suliflissaaleqinerujussuaq
nunatsinni ajomartorsiutit
ilagilersimavaat, naallu su-
liffissaaleqineq akiorniarlu-
gu arlalippassuartigut inat-
sisartut aningaasaliisarsi-
magaluartut tam akku
annertunerusumik kingu-
neqarsimanngillat - suliffiit
ataavartut eqqarsaatigalu-
git, Josef - Tuusi - Motzfelt
oqarpoq, nangillunilu - suli-
aq sunaluunniit nalilimmik
kinguneqarsinnaasariaqar-
poq - inoqatinut allanullumi
nuannaarutaasussaq tuni-
sassarluunniit.
Jonas Christiansen-ip,
inuussutissarsiomermik si-
unnersuisoqatigiit siulittaa-
suat, neriuutigaa ataatsi-
meersuameq Narsarmi su-
liffinnut pioreersunut tin-
nersaajumaartoq tamatu-
malu saniatigut suliflissa-
nik nutaanik suliffissaqar-
titsilerumaartussanik isu-
massarsisitsiumaartoq.
Ataatsimeersuameq arfi-
ninngormat ammameqar-
malli, borgmester Cecilie
Vahl ammaasoralugu,
ataatsimeersuarnerup
ingerlarnga oqalugiarner-
nik ataatsimiititaliaaqqallu
ataatsimiittarnerinik ima-
qarpoq, tassa oqallittoqar-
tarpoq ataatsimiititaliaaq-
qullu suliannik saqqum-
miiffiusarluni.
Ataatsimeersuaqataasut
Narsap kommuneqarfia-
neersut suleqatigiissitanut
arfinilinnut agguarneqar-
put makkuninnga oqaluuse-
rinnittussat; savat meqqui-
nik tunisassiomeq, amernik
tunisassiorneq, sanalukkat,
nerisassiomeq, takomaria-
qarneq allatigullu tunisassi-
orneq.
Oqaluuserisassatut qule-
qutsiunneqartut gruppit su-
liassaanut tunngaviusar-
put, siunertarineqartarluni
Narsap sanngeequtai peri-
arfissaasalu saqqummiun-
neqarnissaat, kujataani
kommuneqarfiit suleqati-
giissinnaanerannut periar-
fissat nalilemissaat, inuus-
sutissarsiutissatut periar-
fissaalluartut taakkartor-
nissaat, taakkua akilersin-
naassusaat qanorlu suliso-
qarsinnaassusiat ilanngul-
lugittaaq.
Narsap avataanit
peqataasut
Narsap avataanit peqataa-
sut suliflissat pilersaarusi-
orneqalereersimasut piviu-
sunngoraluttualersullu pil-
lugit paasissutissiipput.
Aammattaaq inatsisartuni
ilaasortut tallimaasut ilaat
pingasut qinnuigineqarput
oqaaseqaqqullugit.
Oqaluuserisassaq ataaseq
oqaluuserineqanngilaq,
Inuussutissarsiortitigut
Inerisaaviup direktøria
Niels Fensbo peqataanngin-
nera pissutigalugu. Taman-
na ar labt ajuusaarnartuu-
tippaat. Aammattaaq Royal
Greenland-imi regionschef-
ip Knud Albrechtsen-ip oqa-
lugiarnissaralua allamik
isumagineqartariqarsima-
voq.
- Narsarmiut neriniartar-
fissaminnik, pingaartumik
ukiukkut, amigaateqanerat
malunnarluinnarpoq, tassa
qaarsillarfiusinnaanerata
saniatigut qasuersaarfiusin-
naasoq nukittorsarfiusin-
naasorlu, kulturikkuttaaq
misigisaqarfiusinnaasoq
allatut oqaatigalugu inun-
nik alian ik ilaqarfiusinnaa-
soq, INUILI-p forstanderia
Bola Egede Martinsen oqar-
poq. Taanna alla sinnerlugu
ataatsimeersuaqataavoq pi-
sortat sinnerlugit.
INUILI
INUILI-p tamatigoortuune-
ra tungavigalugu ilinniarti-
taanermut, takornariaqar-
nermut, akunnittarfeqar-
nermut, neriniartarfeqar-
nermut kalaaliminernillu
tunnisassianut/nerisassia-
nut tunngasut saqqummi-
unneqarsinnaasimapput.
- Tunisassiatigut ineriar-
tortitsineq kinguneqarluar-
simavoq, uagutsinnullu as-
singusumik suleqatissarsi-
sinnaasuugutta taava sulif-
fiit 4-5 maannangaaq piler-
sinneqarsinnaassagaluar-
put, Bola-lu nangippoq:
- INUILI-qarflk aallaq-
qaammulli inissakilliorfiu-
simaqaaq. Periarfissatigut
ajornartorsiuteqangaatsiar-
pugut, tassa init ilinniartit-
siviusussat, iliniartitsisut
isersimaartarfiat, allaffe-
qarfeqarneq eqqarsaatigalu-
git. Ilinniartut sulisussullu
amerlassusaat eqqarsaati-
galugit periarfissakillioqaa-
gut. Taamaattorli politikke-
rertagut ima oqaluttul tu-
sartuarpagut, INUILI-gooq
KNI-p neqaarniarfiini suli-
sussanik ilinniartitsissasoq,
INUILI-gooq efterskolimi
atuartut nerisassaannik
isumaginnittuussasoq,
INUILI-gooq timersomer-
mik ilinniarfiulerumaartus-
sap ilinniartunik nerifliu-
sassasoq allarpassuillu.
- INUILI-p periarfissai
annikippallaareerput ta-
maalu ineriartornissaralua
unikaallatsittutut illugu,
neriuutigaarpulli ungasis-
sorsuunngitsukkut periar-
fissatigut annertusaanikkut
sulinermi atugassarititaa-
sut pitsaanerulersinneqas-
sasut - sulifinnik amerlaner-
nik kinguneqarsinnaaju-
maartut.
Bola Egede Martinsen na-
ngippoq:
- Maani ilinniarfiuleru-
maartussat Narsarmiut ti-
killuaqquku tsuussavaat,
taakkunanilu immikkut
ilinniartunik nerisitsisoqar-
tartuuppat tamanna sulif-
finnik nutaanik kingune-
qartussaavoq aamma inuus-
sutissalerinermik ilinniar-
tut ilinniameranut atatillu-
gu sungiusarfigisinnaasaat -
taakkumi amigaatigeqaa-
gut.