Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 27.08.1996, Blaðsíða 11

Atuagagdliutit - 27.08.1996, Blaðsíða 11
Nr. 66 • 1996 rf£aa&a&G(é/cL C/C 11 GRØNLANDSPOSTEN Kujataanut tMluaritsi: Arsuk kujataanut isaariaavoq Allattoq assiliisorlu: tusagassiortoq Lone Madsen Kujammut ingerlajuassalluta ilisimareerparput. Kujammu- karnitsinnimi Kalaallit Nu- naat samiatungitsinniittuar- poq pujorsiullu 180 gradimi- ittuarluni, kisiannili ullut si- vikilluartuinnarput, unnuak- kut taartorsuusarluni, taa- maammallu naneruutit qaam- martartullu pisariaqartippa- vut, ullormullu pilersaarusi- ortarnitsinni unnuakkut nalu- naaquttap akunnerini sisama- ni paarsinnaajunnaartarnerput eqqarsaatigisariaqartarparput. Taarpallaartaqimmammi. Paamiut kommunianni Ar- summut tikileratta kujataa ti- kissimallugu malugilluarpar- put, illut akornisigut hiisti i- ngerlaarluni ivigartortoq ta- kuarput, ullaakkullu kukku- kuup qarlorneranik itertinne- qarluta. Kujataa qorsooqqissoq Kalaallit Nunaata kujataa is- saasattoq qorsooqqissorlu. Arsuup avatinnguani savat kangerluk sinerlugu ivigartor- put, aammalu naasut orpik- kallu siornatigut takusatsinnit takinerusut malunnarpoq. Ivittuuni orsugiassiorfiusi- masumi ingasalluinnarput. Orpippassuaaranngorlutik naasimapput, orpiillu 3 mete- rit pallillugit takissusillit ka- killarnallu takuagut, orsugias- siorfitoqqamilu tamarmi su- ngaartorsuit 30-40 centime- terinik takissusillit naajorarsi- mapput. Sumi tamani kigu- taarnanik paarnanillu inerillu- arsimasunik nuniassinnaavu- gut. Nunarsuaq allaalluinfiar- toq. Ivittuuni immikkorluinnaq ittumi ineqarpugut. Orsugias- siorfitoqqap tennisklubbito- qaani, nuannaariartarfittut isikkoqarnerusumi. Klubhusi haanna immikkut oqaluttuas- sartaqarpoq, ukiummi untri- tilikkaat nikinneranni Paris- imi nunarsuaq tamakkerlugu saqqummersitsinermi saq- qummersinneqartunut ilaasin- narluni Ivittuut tennisklubbi- mit pisariarineqarami Parisi- mi isaterneqarpoq, Ivittuunilu katiteqqinneqarluni. Takornariarneq Ivittuuniinnitsinni takornari- amissatsinnut periarfissarsi- vugut. Peter aamma Karen Hansen-ikkut biiliulluta orsu- giassiorfitoqqami imarsiortul- lu sakkutooqarfianni Grønne- dal-imi angallappaatigut. Pilersaarutigut malillugit ullormik ataatsimik siulliu- gatta qajartorluta Ikka-p qin- nguanut qajartorpugut, ilaati- gut umimmannik ilaatigullu qequt napasut ersiinnartut, paatitsinnillu attoriaannaa- sagut isiginnarpagut. Illuarannguami, sakkutuu- nut naalagaaqqap illuararisi- masaani angalanitsinni 1000 kilometerit siulliit ingerlallu- arfigisimagatsigit nalliuttorsi- utigaarput. Tuttunik alutorsarneq Qaqortup kommunianiinnit- sinni ulluni pingasuni siviso- qisuni Qassimiunut ingerlaar- pugut. Nunap iluatigoorpugut - aarlerinannginnerusukkut - ingerlaarnitsinnilu tuttorpas- suit isiginnarpagut. Nuna tiki- sarput nujuitsunik tuttuute- qarfiuvoq, tuttunilli ukiukkut kangerluup sikua aqqutigalu- gu ikaartoqartarsimavoq, aa- sakkulluunniit ivigartorfissar- siortunik naluttoqartarsimal- luni, taamaammallu qiviak- kagut tamarmik tuttoqarput. Angisorsuupput nassuilu a- ngisaqalutik. Helle, angalaqatigiit bio- log-ertaat misillertinneqa- ngaatsiarpoq: Helle! Sooruna tuttut qa- qortuusut? Helle! Sooruna aamma qer- nertortallit? Helle! Helle! Helle! Tuttut isigileriaratsigit Ka- laallit Nunaanni aavarnissaq oqallisigilerparput. Makitsi- soqartussaavoq, julillu inger- lanerani pisussaq pissanga- naatilik aalajangerneqartus- saalluni: Juullimi tuttup qut- toraanik siatamik sassaaller- toqassanerpa. - Eqqarsaati- ginngilarpulli unnuinnartoq siatamik tuttup quttorartoru- maarluta. Pisaralugit aallaanissaat o- qallisigalugu nuanneralua- qaaq, taamaaliorsinnaanngi- lagulli. Ingerlanitsinni umiat- siaq piniartorpaalunnik ilaa- sulik naapipparput, taakkulu uniffigaluta minutsini marlus- sunni oqaloqatigisinnarluta ingerlaqqikkamik tuttup qut- torangaallussuanik siariikka- mik qimatsivigaatigut. Man- nalumi mamaq. Arnaa utaqqivoq Siallingaatsiartoq Qassimiu- nut tikippugut. Tikinngitsiar- luta umiatsiamit naapitatsin- nit oqarfigineqarpugut ulluni marlunni utaqqisaasimasugut. Tupaallappugut, pilersaaru- tigummi malillugit ullormik ataatsimik siulliugatta, an- ngukkattali tamanna nassuia- atissarsivarput. Inngip arnaa ulluni marlunni Narsamit - Inngip inunngorfianit - siane- qattaarsimavoq anngussima- nersugut paasiniarluta. Ullor- lu ilivitsoq Qassimiuniinnit- sinni Inngi telefonimut qaaq- quneqaqattaartuarpoq, ikin- ngumminit ilaquttaminillu kujataanut tikilluaqqusinianit sianerfigineqaqattaartuarluni. Pilersaarutigut malillugit siulligaluarpugut; kisiannili qaqugorpiaq illoqarfimmut pineqartumut tikissanerluta oqaatigiuminaappoq; narsar- miulli paaserusuppaat ulloq sunarpiaq nalunaaquttallu qa- norilinerpiaani Narsami talit- tarfitoqqamut tikinniarnersu- gut. - Tikilluaqqusisussat eqqar- saatigalugit. - Tikilluaqqusisussat, im- mitsinnut qiviaqattaappugut. Arfininngorpat nalunaaqu- taq 14 tikissalluta aalajanger- pugut. Inngi angerlamut tikissima- soq qularutissaanngilaq. Umi- atsiat naapitagut tamarmik ili- sarisimasaanik ilaasoqartar- put. Soorlu Narsamut 40 kilo- meterinik ungasissuseqalerlu- ta savaatillit utoqqaat naapita- gut imatut oqartut: - Eqalunnialerpugut, kisi- anni illu ammaannarpoq, naq- qullu ataani savaaqqap qutto- raanik uulliivimmut ikisaria- annarmik peqarpoq. Illu piu- masassinnik atorumaarparsi. Narsarmiut tikilluaqqusinerat Tallimanngormat ualikkut Narsami illut quleriit isigisin- naalerpagut. Tikissinnaan- ngilagulli. Aatsaat arfinin- ngorpat nalunaaqutaq 14. Tallimanngornermi unnuk- kut illoqarfimmit 3 kilometer- inik ungasissusilimmut qe- qertamut tammaarsimaarfili- orpugut. Illoqarfiup qullii isi- gisinnaavagut, Inngilu kipi- saammerpalulluni nilliallat- tarpoq. Narsamut tikikkusup- poq, arni ilaquttanilu ikinngu- titoqqanilu ilasserusuppai - nalunaaquttallu akunneri aq- qaneq marlungajaat qaangi- uppata uia Claus helikopteri- mut ilaalluni tikittussaavoq. Nuummit sapaatip akunnerup naanersioriartorluni Narsa- mut nulii takusarniarpaa. Arfininngornerup nalunaa- qutaq 14 unnuaani sialussu- arsiuleipugut - aallarattali aat- saat taama ingasatsigisumik. Tupermi, anorlernera pissuti- galugu pukkeqisumi eqqissil- luta nalavugut, immitsinnullu isikkulluta. Uppissannginer- pormi. Eqqarsatiginngitsoor- sinnaanngilarput arfminngor- nermi nalunaaqutaq 14 utaq- qisariaqarsimanngitsuugutsi- gu Narsami illut ilaanni iser- simasinnaagaluaratta. Nalunaaqutaq 13.30 qaan- natinnut ikigatta Narsap tu- ngaanut paalerpugut. Minutsit tallimat qaangiumamta unip- pugut. Nalunaaquttap akun- nera affaq inorlugu ingerla- gutta apuussinnaavugut, taa- maammallu Helle Inngilu im- mikkut pujortaqqaarallarput, piffissaq tikiffissarput naleq- qunnerulersinniarlugu. Ingerlanitsinni umiatsiaq seqqortaarluni tikilernitsinnik illoqarfimmiunut kalerriisus- saq naapipparput, umiarsuali- vimmullu pulaleratta qivia- garput tamarmi inoqarpoq. Erinarsortut qiimmassaallutil- lu nilliasut, qummoorortartor- tut 1958-imilu inunngorsima- sorpassuit (Inngip peqatai). Erfalasut amoortorsimapput, umiarsualivitoqarlu inunnik ulikkaarpoq. Kiviusaannarneqarluta nu- namut qaqinneqarpugut, In- ngillu arnaanit kalaallisoortu- mit tikilluaqquneqarluta naa- sunillu tunineqarluta. Borg- mesteri oqalugiarpoq, illoqar- fiup erinarsoqatigiivi marluk erinarsorput, inuppaalussuit assammippagut assilisillutalu. Immitsinnut qiviaamisaraa- gut: Massakkut paasilerparput qallunaat isikkamik arsaat- tartui Københavnimi Rådhus- plads-imi qanoq misigisimas- sasut. Kisianni. Allaassutaa an- nertuvoq. Uagut suli ajugaan- ngilagut. Anguniakkatsinnut suli kilometerinik untritilip- paalunnik ungasippugut. llluaraq tusaamaneqarluartoq. Paris-imi saqqummersitsinersuarmi saqqummersitanut ilaasinnarluni Ivittuuni klubhusitut atorpoq. En meget berejst hytte. Den har deltaget i verndensudstillingen i Paris; men står nu som klubhus i Ivittuut. Kalaallit Nunaat eqqartoraangatsigu nannut, arferit puisillu eqqaaqqajaanerusarpagut; hiistili nunap uumasuinut ilaavoq. Tamatumunnga uppernarsaatissaq Arsummi takuarput. Det er altid isbjørne, hvaler og sæler, som står forrest i rækken, når vi taler om Grønland; men hesten er også en del af landets fauna. Her det synlige bevis i Arsuk.