Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 12.03.1998, Blaðsíða 7

Atuagagdliutit - 12.03.1998, Blaðsíða 7
Nr. 20 • 1998 7 Ca a^aprc/é/'g £/£ GRØNLANDSPOSTEN Nuuimni arnaq inuusuttup siomatigut angutaatigisimasani sallulluni unnerliiutigigaluarpaa. Illu politiit iserfigisaat annertuumik aserorteriffigineqarsimavoq. Arnaq sallulluni unnerluutiginmttoq pineqaatissinneqartoq Pequtini nammineq aserortersimagunarpai Qaqortumi ilinniartitsisut marluk eqqartuunneqartut Eqqartuunneqarnerat kinguneqarsinnaavoq ilinniartitsisut marluk atuarfeqarfimmi qanoq siunissaqarnissaannut QAQORTOQ (PM) - Ilinni- NUUK(PM) - Arnaq 22-nik ukiulik Nuummi najugalik ajornerusumik pineqaatisin- neqannginnami qujasariaqar- poq. Sallulluni unnerluutigin- nissimasutut sallullunilu un- nerluussaqarsimasutut eqqar- tuussassatut sassartinneqarsi- magaluarpoq. Nuup Eqqar- tuussiviata sallulluni unner- luutiginnissimasutut eqqar- tuuppaa, unnerluussaqarner- mulli tunngasumi pinngitsuu- tillugu. Pinngitsaaliilluni ar- neriffigitinneq, pisimagunan- ngitsoq, pillugu unnerluuti- ginninneq ukiumik ataatsimik misilinneqarneq eqqartuus- saassutigaa. Ukiup taassuma ataatsip ingerlanerani piner- luttulerinermut inatsimmik unioqqutitsiguni eqqartuus- sissut allanngortinneqarsin- naavoq pineqaatissinneqarsi- masut isertitsiviannut allan- ngortillugu. Paragraffimi 22-nik ukiul- lip eqqartuunneqarneranut tunngaviusumi allassimavoq: sallulluni unnerluutiginnin- nermut eqqartuunneqassaaq naalakkersuisut pisortaati- taannut pinerlunnermik pisi- manngitsumik oqaatiginnit- toq, imaluunniit pisortaati- tamut taamaattumut unner- luussummik salloqittaataasu- mik tunniussisoq. Sallulluni unnerluutigin- ninnermut tunngasut ukiut marluk matuma sioma pipput. Arnaq meeraqarpoq taamani- lu anaanani ineqatini kamma- giuaannarsimanagu. Aamma imigassartorpallaarsimavoq. Sumut tamaannga eqqakkat Aappassiarisimani pinngit- saaliisimasutut unnerluutigi- gamiuk aalakuungaatsiarsima- voq. Pingitsaaliineq amap i- naani pivimavorooq, unnuami marluk missaani. Politiinut sianersimavoq angullu taanna meeraqarfmi pinngitsaaliisi- masutut oqaatigisimallugu. Arnaq malunnartumik nuan- niilliorpoq, oqaluttuarporlu pinngitsaalineqarsimalluni. Politiit arnaq aammassuk a- lakuungaatsiarsimavoq qia- qalunilu. Nakorsiaanneqarpoq tassani misissomeqassammat. Kingusinnerusukkut politiit arnaq aammassuk eqqissisi- manerulersimavoq aalakoor- pallaarunnaarsimallunilu. Arnap Sana-miinnerata na- laani politiit inaa misissor- paat. Inaa tukaqaaq. Inimi nerrivik uppissimavoq, saagut nusunneqarsimapput, igam- millu tiitorfiit puuguttat allal- lu eqqameqarsimapput, nutsat tamani tamaaniipput aagasa- tumillu pappiaraqarluni. Aappassiarisimasaq Taamani amaq politeqarfim- mi nassuiaavoq ullutaanna sulereerluni iniminut iserami angajoqqaani imersimasut, imeqasiussimallugillu. Un- nuup ilaa assortuutilersimap- put taamaalimmallu arnaq imemiartarfiliarumatsassimal- luni. Imemiartarfiit matum- mata angerlarpoq, iserfiali tu- jorminaraluassusia. Isersima- soqanngilaq. Unnuami marluk missaani matukkut kasuttortoqarpoq, iserporlu aappassiarisimasaa. Killisiuinermi siullermi amaq oqarpoq aappassiarisimasani sangiassimasoq, aappassiari- simasaatalu pasisimallugu al- lasiomerartarsimallugu. Ani- sinniarsimagaluarpaa iluatis- simanaguli. Angutip inimi nalaasaarfimmi pingitsaalisi- mavaa, arsakoorfimmik milo- rumallugu siorasaariarlugu. Kingornagut arnap angut peersissinnaasimavaa, angul- lu amap sinittarfiliarsimavoq pini aallugit. Uppemarpasissimaqisoq Politeeq taamani amamik a- persuisoq uppernarsaasutut nassuiaanermini oqarpoq ar- naq taanna 22-nik ukiulik un- nerluutiginnikkami uppemar- pasissimaqisoq. Pisut piviu- sorpalaarluinnartumik oqalut- tuarisimavai, akunnattuunga- ngivilluni oqaluttuarsimalluni. Amaq piaartumik politinik ikiortissarsiorsimanngimmat politiip tupigisimavaa. Meeq- qat angutaata illuanut Tuapan- nguaniittumukarami politeqar- fik sanioqqutiinnarsimavaa. Nakorsaq amamik misis- suisoq pinngitsaaliisimaner- mut uppemarsaammik er-sa- rissumik nassaarsinnaasiman- ngilaq, atoqatigiittoqarsima- sinnaammammalli oqaatigisi- mallugu. Suliassaq manna arlaleriar- lugu eqqartuussivimmi sulia- rineqartarsimavoq. Uppemar- saasussanik aggersaasoqarta- riaqartarsimavoq, unnummi tassani pisimasut amap eq- qaamasinnaasimanngimagit. Uppemarsaasut ilaat nassuia- avoq unnuk taanna unnup- qeqqata missaani angerlarluni iserami pinngitsaaliilluni ar- nerisimasutut pasineqartoq inimini sinittoq. Oqaatigisin- naanaguli unnuaq tamaat si- nissimanersoq. Ataamut pakatsivoq Unnerluutiginnittoqareermat ullualunnguit qaangiummata amaq politiit killisioqqippaat. Killisiuinermi tassani oqarsi- masorineqarpoq pinngitsaa- lineqarsimanani, namminerlu illumini aserorterisimalluni. Kammatigisimavaa angunni kammalaatilaarsimalluni ti- kissinera. Ulumi aserorterisi- manermut anaanami qanoq tigusinissaa siooragalugu 22- nik ukiulik sallulluni pinngit- saaliisoqarsimaneraasoq. Eqqartuussinermi arnaq toqqarlugu aperineqarpoq ilu- mut pinngitsaalineqarsima- nersoq. Siullermik nalomillu- ni tuini qaffatsiallappai, ki- ngomalu naaggaarluni. Oqar- poq ataatami amaatitaarsima- nera pisuulluni kamarujussu- arsimalluni. Suliassami matumani poli- tiit piumasaraat amaq ukioq ataaseq pinerluuteqarsimasut isumaginnittoqarfiannit nak- kutigineqassasoq. Ukiup ataa- tsip ingerlanerani amaq imi- gassamik atornerluiunnaar- sarlugu katsorsarniarneqas- saq, sumilu ineqameq suliffe- qamerlu pillugit pinerluttuler- inermut inatsisip aaliangersa- gaanik malemaassasoq. Arnap imigassamik ajor- nartorsiuteqamini nammineq qanoq iliuuseqarfigisimavaa. Katsorsartereersimavoq meeqqanilu tigusimallugit. artitsisut marluk februarip aallartinnerani ikiaroomartu- mik anngiortumik eqqusseri- artut Qaqortumi eqqartuussi- vimmi eqqartuunneqarput. Ikiaroomartoq 1 kilo Qaqor- tumut eqqunneqarialuartoq ilinniartitsisup aappaanut qaammammi ataatsimi pine- qaatissinneqarsimasunut inis- siisarfimminnissamik pine- qaatissinneqamermik kingu- neqarpoq. Ilinniartitsisup aap- paa Qaqortumi Tasersuup Atuarfiani ilinniartitsisuuvoq, aappaalu nunaqarfimmi Saar- lumi ilinniartitsisuulluni. Nu- naqarfimmi ilinniartitsisup eqqartuunneqamini akuerisi- mavaa, pineqaatissinneqarsi- masunullu inissiisarfimmii- lereerluni, Qaqortumili ilinni- artitsisup pineqaatissinneqar- nini Kalaallit Nunaata Eq- qartuussivianut suliareqqitas- sanngortissimallugu. Ilinniartitsisut marluullutik atuarfeqarfimmi sulijunnaa- rallartinneqarput, taavalu kul- tureqarnermut, ilinniartitaa- nermut ilageeqanermullu pi- sortaqarfiup aalajangissavaa ilinniartitsisut marluk siunis- sami atuarfeqarfimmi qanoq siunissaqassanersut. Tasersuup Atuarfiani sko- leinspektøri Arne Kyed AG- mut oqarpoq, namminneq a- tuarfeqarfiup tungaanit sunni- uteqarfigisinnaanagu KJIP-mi qanoq aalajangiisoqassaner- soq. Ilanngullugu oqaatigaa ilinniartitsut eqqartuunneqar- simasut atuarfeqarfimmut u- tertamerat siomagut takune- qartareersimasoq. Suliariuminaatsoq Meeqqat atuarfiini ilinniartit- sisut tjenestemanditut atorfi- nitsinneqarsimapput, Kalaal- lit Nunaannilu tjenestemandit inatsisaanni paragrafimi allas- simasoqarpoq tjenestemandit suliffimmik iluani avataanilu takutissinnaasariaqaraat ataq- qisaaneq tatigineqarlu ator- fimmi piumasarineqartoq. Jørgen Madsen meeqqat a- tuarfiini sulisut pillugit KIIP- mi sulisunut tunngasunik su- liaqartartoq oqarpoq, inuit a- taasiakkaat pillugit sulianik saqqummiussisinnaanani. - Tjenestemandit inatsi- saanni ataqqisaaneq tatigine- qarnerlu pillugit allassimasoq suliariuminaatsuuvoq. Sulia- nik unioqqutitsinerit suliamiit suliamut misissomeqartarput, qanorpiaq pisoqarsimaner- soq, tjenestemandillu pine- qartup suliani siomagut qa- noq paarisimaneraa. - Paasineqassaq pineqartoq siomagut inatsisinik sanioq- qutsisimanersoq. Ilinniartit- sisoq pineqarmappat atuarfik oqaaseqaasiussaaq, ilinniartit- sisup pineqartup suliani qa- noq ingerlassimaneraa. Pine- qaatissiissutaasinnaapput mi- anersoqqusineq imaluunniit soraarsitaaneq. Pineqaatissii- nermut aamma sakkortusaa- taasarpoq sulinerup nalaani inatsisinik sanioqqutsineq pi- simanersoq, qaffasinnerusu- millu atorfillit sakkortuner- usumik aamma pineqaatissin- neqartarput, Jørgen Madsen oqarpoq. Nuummi Kangerlussuarmilu perlerortoqalersoq KANGERLUSSUAQ - Sta- tens Veterinære Institut for Virusforksning-ip teriannia- mik toqungasumik Kanger- lussuarmeersumik misissuil- luni paasisai Namminersor- nerusut uumasut nakorsaasa pissarsiarisimavaat. Misissuinermi paasineqar- poq terianniaq perlerortuusoq. Terianniaq eqqumiitsumik pissusilersortoq Kangerlussu- armi isiginnaameqarsimavoq. Taamaalluni politiit biiliinik saassussisimavoq, politiilli Mads Christensen-ip kingor- na aallaallugu toqussimalugu. Avatangiisinut pinngorti- tamullu Pisortaqarfik Kanger- lussuaq palleqqusaajunnaas- sasoq aaliangerpoq. Imaap- poq mittarfeqarfimmut qi- musserneq inerteqqutaaler- mat. Qimmilli perleromermut akiuussutissanik kapitissima- sut peqqussutillu malillugit sisammik manngertomersin- naanngitsumik ujamillit pal- leqqusinnginnermut aalleri- saarutit qaangersinnaavaat. Palleqqusinnginneq qaammat ataasiugallartoq atuutissaaq, april-ip 9-ata tungaanut. Pini- artut kajumissaiu'neqarput te- rianniat siumukkatik tamaasa aallasaqqullugit, nappaatip si- aruannginnissaa pinngitsoor- neqaqqullugu. Nuummi perleromeq Namminersomerullutik Oqar- tussat Tusagassiiviat nalu- naarpoq ukiup aallartineranit qaammatialunnguit ingerla- reeralutut arlalippassuartigut perlerortoqalersimasoq. Ka- ngerlussuarmi paasisap sania- tigut Narsap Kommuneani savat marluk qimmerlu ataa- seq perlerortut paasineqarsi- mapput, Kangaatsiap Kom- muneani terianniat marluk taavalu Nuup Kommuneani Kangerluarsunnguami terian- niaq ataaseq. Tamatumunnga atatillugu borgmester Agnethe David- sen oqarpoq marts-ip 4-ani i- memiartartiup Maximut eq- qaani terianniaq siumomeqar- simasoq. Terianniaq tammaa- neqarsimavoq, tumaali apum- mi takussaalluarsimallutik. Nuup Kommuneata innuttani inappai terianniat siumukka- tik qanillattomaveersaaqqul- lugit, maangaannaq nerisas- saasinnaasumik eqqaasaqqu- nagit, erseqqissarluguttaaq qimmit qitsuillu sisamanik qaammateqalereersimasut perleromermut akiuussutissa- mik kapitissimasussaammata, qimmillu pituutserlugit inger- laqatigineqartartussaammata. Aamma qimmit angalaannar- tut pisariniarneqarnerat an- nertusamiameqarpoq. - Uippallemaveersaarnis- saq pisariaqarpoq, uumasut nakorsaat Niels Wøldiche Pe- dersen oqarpoq. - Qimmiu- teqaraanni qimmit kapineqar- nissaat isumagisassaavoq, nu- namilu angalaarluni teriannia- mik eqqumiitsumik pissusi- lersortumik qanillattomiartu- milluunniit siumuigaanni siu- mugaq aallaasariaqarpoq pi- sortaasumullu tunniullugu, uumasut nakorsaat oqarpoq. - Inuit qaqutikkut saassun- neqartamata qujanarpoq. Saassunneqarsimagaanni na- korsiartariaqarpoq taassuma nakorsartinnissaq pisariaqar- nersoq aaliangissammagu, uumasut nakorsaat oqarpoq. Qaqortumi februarip aallartinnerani ilinniartitsisut marluk ikiaroornartumik eqqusseriaraluartut qaammammi ataatsimi pineqaatissinneqarsimasut inissiisarfianniittussanngorlugit eqqartuunneqarput.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.