Atuagagdliutit - 22.12.1982, Blaðsíða 14

Helikopterip iluaniitlut suut tamarmik piiarneqarput, misissoqqissaarneqassa-
gamik. Kalaullil Nunaanni silaunnaq minguitsoq panertorlu naluneqanngitsu-
tut saviminernut aserornanngitsorujussuuvoq.
A II tages ud af helikopterens kabine, for at kroppens tilstand kan efterses. Den
rene, tørre luft i Grønland giver erfaringsmæssigt ikke anledning til korrosion
af metallet. (Foto: L1L)
Helikopteri nutarteraat
Grønlandsfly siullerpaameerluni S-61 helikopterimik
nalunaaquttat akunnerini 9600-ini misissuivoq taamalu 3,6 mio.
kr-it sipaarlugit
Grønlandsfly!) Sikorsky S-61 heli-
kopteri ii taasa aappalutlul ilaal
Nuup helikopterinul mittarl'ito-
qaata timmisarlunul isertitsisar-
fiani iilluni makkunani nutarterne-
qarutliilerpoq. Kaavittui, motoria,
aquttarfiani atortuutai, issiavii —
allaammi qalipaataa — S-61-ip pi-
sarnertut sukumiisumik misissor-
neqarnissanut atalillugu piiarne-
qarput.
Aatsaat ukiup affaa qaangiuppat
motoril marluusut DSB-ip qimuttuit-
suutaasa anginerpaat motooriisut
sakkortutigisut hellikopteri Kalaallit
Nunaata qilaanut tungujortumut qa-
ngattaateqqissinnaalissavaat.
S-61 taanna ateqarpoq »Qinga-
lik«. 1973-imi atorneqaleramili katil-
lugit nalunaaquttat akunnerini 9600-
ini nunap qilaallumi akornanniissi-
mavoq, assigaa soorlu ukioq ilivitsoq
migani silaannarmiissimallunik. Pif-
fissami tassani katillugit timmisima-
sai isorartussuseqarput, nunarsuup
Ækvatorikkul 50-eriarlugu kaajallan-
neqarneratut.
S-61 taama sivisutigisumik timmi-
simaleraangat timmisartortitsinermik
nakkutilliisut piumasarisarpaal, tim-
minermi isumannaatsuunissaq eqqar-
saatigalugu, timmisartoq tamarluin-
narmi isaterneqassasoq. Taamalu pi-
soqartarpoq misissorniarlugu nu-
ngullarnernik nutinnernilluunniit pi-
soqarsimanersoq.
3,6 mio. kr-it sipaarpaat
Grønlandsfly alsaavik nammineerlu-
ni sulisussaqalersimavoq, ilinniarlu-
arsimasuuteqalersimalluni atortuute-
qalersimallunilu taamatut annertuti-
gisumik misissuinissaminut. Timmi-
sartortitseqatigiillu teknikip tungaati-
gut qullersaata Jørgen Ørstamip iser-
tunngilaa, teknikerit perrualaanngit-
sooratik suliassaq aallartissimagaat.
Manna likillugu helikopterit nassi-
unneqartarsimagaluarput Sikorsky-p
suliffissuaataanut USA-mi Connecti-
cut-imiittunut katillugit 6,1 mio. kr-i-
nik aningaasarluutaasumik. Nammi-
neq nakkutilliinermigut Grønlands-
flyp naatsorsuutigaa 3,6 mio. kr-it si-
paarsinnaassaallugit.
— Sipaarutaasussat ilaatigut pilis-
sapput, USA-liarluni timmisarneq si-
visoqisoq pinngitsoorsinnaalissagatsi-
gu, Grønlandsflyp teknikip tungaati-
gut qullersaa nassuiaavoq. — Sikor-
skylu nalunaaquttap akunneranut 40
dollars-inik (350 kr-it miss.) akilersit-
tarpoq, maanili mekanikeri nalunaa-
quttap akunneranut 210 kr-eqarluni.
Suliffissat
Misissuineq Grønlandsflymut iluaqu-
taaginnarani suliffissattaaq 8-9-it pi-
giinnarneqarnissaannik kinguneqas-
saaq. Taamaalillutik timmisartuni
mekanikerit, nunaqavissuinnanga-
jaasut, ukioq ataaseq missiliorlugu
suliassaaleqisussaajunnaarput. »Qi-
ngalik« junimi timmisinnaaqqilerpat,
timmisartortitseqatigiit S-61 helikop-
teriutaat alla taamatut sukumiitigisu-
mik misissorneqartussanngussaaq.
Mannali tikillugu ilimanartoqan-
ngikkallarpoq »Qingalik« annertuu-
nik ajoquteqarsimanersoq. Kalaallit
Nunaatami silaannaa helikopterinut
naleqqulluinnartuuvoq. Sukumiisu-
mik misissuinikkut paasiniarneqar-
tartut ilagaat savimineq sanngeequte-
qalersimanersoq, Kalaallit Nunaanni-
li silaannaq minguilluni mingutserne-
qarsimannginnami aammalu taama
panertigigami saviminermut aseror-
nanngilluinnartuuvoq.
Grønlandsflyp isumannaatsuunis-
saq pingaartittorujussuuaa. Timmi-
sartortitseqatigiit manna tikillugu suli
annertuumik ajutooruteqarsiman-
ngillat, atortuutit ajoquteqarnerannik
peqquteqarnerarneqarsinnasumik.
1973-imi Nuup kujataani helikopte-
rip nakkarnera alianartoq, inuit 15-tt
ajunaarnerannik kinguneqartoq, su-
mik peqquteqarnersoq paasineqa\'is-
simanngisaannarpoq.
Suiisut 350-it
Jørgen Ørstam oqarpoq, Grønlands-
flyp naatsorsuutigigaa S-61-iutiru
1990-ikkut ingerlalernerisa tunngaan-
nut atorsinnaassallugit. — Taama-
nikkussamullu ukiuni 30-ini aalajaal-
lutik kiffartuussimassavaatigut, o-
qarpoq. Suli aalajangerneqanngilaq
helikopterit qanoq ittut taartigitinne-
qarumaarnersut.
S-61-it sanaartorneqarunnaarnt-
kuupput, sulili taamaattut 130-it si-
larsuarmi inuinnarnik angallassiner-
mi atorneqarput.
Grønlandsfly arfineq marlunnik S-
61-iuteqarpoq, taakkunanngalu sisa-
mat Kalaallit Nunaanni angallassis-
sutaapput, taakkulu saniatigut pigj"
neqarput mikinerusut Bell 3-212-it
tallimat sulilu mikinerusut Jet Ra-
ngeren pingasut. Timmisartortitseqa-
tigiit timmisartunit suluusalinnit pj-
gaat DASH-7-it marluk, Twin Otterit
marluk kaavittuleerarlu ataaseq.
Tamakkuninnga timmisartoqarlu-
ni timmisartuussineq isumagineqar-
poq sulisunit katillugit 350-iusunit.
Taakkunanngalu 173-it teknik-imut
tunngasunut immikkoortortami suh-
suupput.
Nuup eqqaam heliportitoqqap isertitsisarfia »Qingallip« misissoqqissaarnerant
sulliviussaaq.
Den gamle hangar ved heiiporten i Nuuk er blevet sat i stand af hensyn til del
omfattende eftersyn af »Qingalik«. (Foto: LIL)
Helikopteri tamaat isateriarlugu katiteqqillugu suliarujussuuvoq. Misissuineq
katillugit nalunaaquttat akunnerinik 8800-inik sivisussuseqassaaq.
A t skille en helikopter ad og sætte den sammen igen er et stort arbejde. Efter-
synet taget ialt 8800 arbejdstimer. (Foto: LIE)
14
ATU AGAGD LIUTIT