Atuagagdliutit - 04.01.1993, Blaðsíða 4

4
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 01 1993
Nuannaarutissaqaqaagut
Naalakkersuisut siulittaasuata Lars Emil Johansenip ukiortaami oqalugiaataa AG-p tamakkerlugu ilannguppaa
- Isumaqalinngisaannarta suut tamarmik maannam ut ileqqutsitut ingerlattuaannarneqar-
sinnaasut, naalakkersuisut siulittaasuat Lars Emil Johansen ukiortaami oqalugiaatimini
oqarpoq. (Ass.: Knud Josefsen)
- Vi må ikke tro, vi bare kan fortsætte med at gøre, som vi har gjort før, siger landsstyrefor-
mand Lars Emil Johansen i sin nytårstale. (Foto: Knud Josefsen)
ASASAKKAINUIAQATIK-
KA!
»Isumaqatigiinneq nukit-
tuunngortitsisarpoq«, taa-
matut oqariaasitoqaqarpoq.
Taama oqarneq tamatta ila
nalunngikkaluarparput.
Nalunngilarput ilaqutariin-
ni inuunitsinni. Nalunngi-
larput suliffitsinni. Nalunn-
gilarpullu politikeritut su-
linnitsinni.
Isumaqatigiilernissarli
nammineerluni takkunneq
ajorpoq. Isumaqatigiilersin-
naassagaanniuna isummat
naapisinniarnissaat piu-
massuseqarfigisariaqartoq.
Qujanartumimmi tamatta
assigiinngitsuuvugut, ta-
mattalu assigiinngitsunik
eqqortuusorisaqarajuttar-
luta.
Silarsuarmili ullumikkut
inuuffigisatsinni nukittuu-
jussagutta isumaqatigiin-
nissarput aatsaat taama pi-
sar iaqartigilersimavoq.
Silarsuarmi inuiaat akor-
nanni aaqqiagiinnginneru-
jussuit qanoq kinguneqar-
tarnerat nunani ikanera-
laannguatut ittuniittuni al-
laat takussutissaqartuar-
poq. Tamanna siornatigut
Jugoslaviaasimasumi ulluni
makkunani pissutsit, am-
millu qalipaataa tunngavi-
galugu eqqissiviilliorneru-
jussuit nunarsuatsinni an-
nertusiartuinnartut, taku-
tippaat.
Qujanartumik uagut ta-
makkuninnga atugaqanngi-
lagut. Tamannalu ullut ta-
maasa nuannaarutigisaria-
qarparput.
Tamannarpiaq tunngavi-
galugu oqarsinnaasoraanga
ukiumi qaangiuttumi misi-
gisavut nunatta naalakker-
suinikkut oqaluttuarisaane-
rani misigisimasatsinnit nu-
annernerpaanut ilaasut.
1992-IMI TAKUTIPP AR-
PUT ajunngitsumik angu-
niagaqarluni suliniarnermi
piumassuseq ataatsimoo-
russinnaallutigu nunatsinni
inuiaqatigiiusugut tamat-
sinnut pitsaasumik ineriar-
tortitsinissaq anguniarlugu.
Maannakkut nunarput pil-
lugu ineriartortitsinitsinni-
lu killiffipput pillugu ima
ilikkartigilersimavugut, pi-
sariaqalerfiani ataatsimoor-
sinnaassuserput kingumut
takutissinnaaleqqissimallu-
tigu.
Aammattaarli 1992-imi
malugaarput ukiut silarsu-
armi aningaasarsiornikkut
assoralisimaarfiusut, nu-
natsinnilu allanut naleq-
qiulluta immikkut qajas-
suunneqarfiginngisavut,
maanna nalaassimagivut.
Pinngortitap allanngorar-
nerata kingunerisaanik saa-
rullinniarnikkut eqqorne-
qarsimavugut. Kinguppan-
nik avammut tunisassior-
nitsinni silarsuarmi niuer-
nikkut pissutsit nikerarne-
rannit eqqornneqarsimavu-
gut. Aammattaarlu eqqor-
neqarsimavugut nunat assi-
giinngitsut aningaasaasa
nalingisa iluanaarniutigine-
qarnerisa avammut tunini-
aanitsigut isertittakkatsin-
nik ikilisitsisimaneratigut.
Nunat tamalaat akornan-
ni niuernikkut pissutsit al-
lanngorarnerisa saniatigut,
ulluni makkunani nalaatat-
ta erseqqilluinnartumik
takutippaattaaq ima nam-
minersortunngorsimatigi-
sugut nunarsuarmi inuiaat
allat eqqorneqarnerisa as-
singinik atugassaqalersi-
malluta. Ullumikkut silar-
suup ingerlaasaani kalaallit
akornatsinni pissutsit im-
mikkoortinneqartariaqar-
tutut isigineqarunnaarsi-
mapput.
PEQQINNISSAQARFIUP
1992-imi tiguneqarnerata
kingornagut Namminersor-
nerulluta ingerlatsilerumal-
luta aaqqissuussisimaner-
put tamakkiisumik piorsar-
neqalersimalerpoq. Dan-
marki pisuutiinnarsinnaa-
junnaarsimavarput silarsu-
armi ingerlaaseq uniorlugu
iliuuseqarnitsigut ajomar-
torsiulissagaluarutta Inuu-
nerput tamakkiisumik aki-
sussaaffigilersimavarput,
soorlumi tamanna kissaati-
gisimagipput namminersor-
nerulerumalluta isumaqati-
giinniamivut naammassi-
gatsigit.
Silarsuarmi allat naliga-
lugit inissisimalersimavu-
gut. Tamannalu tulluusi-
maarutigisariaqarparput.
Tulluussimaarnerinnar-
mulli killittariaqanngilagut.
Isumaqalinngisaannarta
suut tamarmik maannamut
ileqqutsitut ingerlattuaan-
narneqarsinnaasut. Paasi-
niartigutoq maannakkut
qanoq iliuuseqartariaqartu-
gut siunissarput isuman-
naatsuutissagutsigu.
KNI-P ALLANNGORTI-
TERNEQARNERA tamar-
mi eqqarsartaatsimik taa-
maattumik tunngaveqarlu-
ni suliaavoq.
KGH-toqaq ukiut 218-it
matuma siornatigut piler-
sinneqarmat silarsuarmi
pissutsit allaanerulluinnar-
simapput. 1774-imi eqqor-
tutut isigineqarsimasut ul-
lumikkut naleqqukkun-
naarsimapput.
Taamaattumik suliffeqar-
fissuup taassuma naala-
gaaflimmit tigusimasatta
ullumikkut pissutsinut siu-
nissamilu Kalaallit Nunaan-
ni pissusiulerumaartunut
naleqqussarnissaa pisaria-
qarsimavoq.
Niuerneq tunngavigalugu
aningaasarsiornikkut inger-
latsinissamut naleqqussaa-
nissaq ullumikkut pinngit-
soorneqarsinnaanngilaq.
Tamanna silarsuarmi ta-
marmi atuuppoq, aamma
maani nunatsinni.
KNI-p nutaamik aaqqis-
suunneratigut ataatsimoor-
luta pilersissimasavut tul-
luussimaarutigissallugit
pissutissaqarpugut. Taama-
li kusanartigisumik angusa-
qarsimanavianngikkaluar-
pugut politikeritut nunat-
sinnik kaajallaanialussi-
manngikkaluarutta, inuia-
qatitta isumaannik, neriuu-
taannik isumakuluutaan-
nillu tusarniaalluta.
Angalanitsinni naapissi-
masarpassuatsinnut oqaru-
suppunga: Uikkagaqarfige-
qaatsigit. Angalanermi tas-
sani inuiaqatigiit suliffeqar-
fiutitta annersaata nutar-
terneqarnissaa pillugu poli-
tikkikkut isumaqatigiissu-
teqarsinnaanissaq tunnga-
vilemeqarpoq. Sinerissami
ataatsimiitsitsisarnerpassu-
agut aqqutigalugit erseqqil-
luinnartumik paasivarput
niuerneq tunngavigalugu
aningaasarsiornermut
ikaarsaariarnissarput peq-
qissaartumik mianersortu-
millu ingerlattariaqarluti-
gu.
Maannakkut aalajangii-
soqareerpoq suliassallu aal-
lartinneqareerlutik. 1993-
imi taamatut aalajanngersi-
manitta piviusunngortin-
nissaa suliassarilerparput.
AAMMATTAAQ 1993-IMI
nunatsinni aningaasarsior-
nikkut periarfissanik nut '■a-
nik nassaarniarnissaq pisa-
riaqartussaavoq.
Ullumikkut ajornartor-
siornnartumik inissisima-
nerput aalisarnerinnaaval-
laartumik isumalluuteqar-
simanitsinnik annerusumik
pissuteqarpoq.
Miserratigineqarsin-
naanngitsumik inuiaqati-
giittut sanngeequtigaarput
aningaasarsiornikkut ataa-
siinnaavallaartumik toq-
qammaveqarnerput. Tama-
tuma kingunerisaanik pinn-
gortitap allanngorarneranit
aalisakkanillu tuniniaaffigi-
sakkatsinni pissutsit allann-
gorarnerinit sunnertiasua-
rarsuanngorsimavugut.
Aatsitassarsiorneq eqqar-
saatigalugu Danmarki sule-
qatigalugu nutaanik inatsi-
siliorlutalu malittarisassa-
liorsimavugut, silarsuarmi
aatsitassarsiorfissuit nu-
natsinni ingerlatsilernissa-
mik soqutiginnilersinniar-
nissaannut allanut naleq-
qiulluta malinnaasinnaalis-
sutigisatsinnik. Taamaa-
liorsimanerput silarsuar-
mioqatitta akornanni malu-
gineqalersimasoq malun-
narsiartorpoq.
Qaammammi matuma
siuliani nammineerlunga
London-imi New York-imilu
aatsitassarsiorfissuit sinnii-
saat ataatsimeeqatigisarsi-
mavakka, malugisimallugu-
lu nunatsinni ingerlatsiler-
nisssamut soqutiginninneq
malunnartumik alliartor-
toq.
Aammattaaq apeqqum-
mut tamatumunnga tunn-
gatillugu oqaatiginngitsoo-
rumanngilara nuannersuul-
lunilu naalakkersuinikkut
pingaaruteqarluinnarmat
apeqqutini tamakkunannis-
saaq naalakkersuinikkut
aalajangernerit isumaqati-
giilluta isummerfigisinnaa-
sarsimagatsigit.
Naalakkersuinikkut isu-
maqatigiilluta tamakkuna-
tiguttaaq ingerlatsinerput
aningaasaliisartunit nuna-
nit allamiunit ersiutaatin-
neqartarpoq nunatta tutsu-
viginartumik sulliviusin-
naaneranut. Pissutsit taa-
maannerat isumallualersit-
sisarpoq aningaasaleerusus-
sutsimillu pilersitsisarluni.
Tamatumanissaaq nuan-
naarutissaavoq akornatsin-
ni isumaqatigiinnerput nu-
natta avataani nukittuneru-
lissu tigiartoratsigu.
1993-imi aatsitassarsior-
nikkut olia-siornikkullu aal-
lussinerulernissarput siu-
nertaraarput. Taamaattu-
mik nuannersuuvoq Aatsi-
tassanut Allaffeqarfiup nu-
natsinnut nuukkiartuaarni-
ni ukioq manna aallarnisar-
tussanngormagu.
1993-IMI SULIASSATSIN-
NUT ilaavortaaq nunaqar-
fimmiut ataatsimeersuar-
neranni aalajangiussat pi-
viusunngortinniarnissaat.
Ataatsimeersuarnermi
isummiussat aalajangius-
sallu amerlaqisut nunaqar-
fiit ineriartorteqqinneqar-
nissaanni ukiumi nutaami
ingerlateqqinniartussaassa-
vavut.
Aammattaaq 1993-imi
takornariartitsinermik an-
nertusaanissaq suliassat-
sinnut ilaavoq.
Maanna pilersitsereersi-
malerpugut Kalaallit Nu-
naanni Takornariartitseqa-
tigiiffimmik. Takornariar-
titsiviup taassuma takorna-
rianik amerlanerusunik nu-
natsinnukaasoqartalernis-
saa sulissutigalugu aallarte-
reerpaa.
Pingaartuuvoq erseqqis-
sassallugu takornariartitsi-
neq annertusassagutsigu
takornariat nunatsinnut ti-
killuaqqusaasutut misigisi-
manissaannik suliniuteqar-
nissarput. Sulissugitigisari-
aqarparput takornariat nu-
natsinniinnerminni nuan-
nersunik misigisaqartittar-
nissaat, takornarianik sul-
lissilluarnitsigut.
Uiuuserisinnaasatta ta-
matuma saniatigut takorna-
riartitsinermik annertusaa-
niarnitsinni pisariaqarpoq
nunatsinnut nunatsinnilu
angalaniarnerup akikilli-
saaffiginissaa.
Timmisartukkut angala-
niarneq nuantsinnut, nu-
natsinniit nunatsinnilu
namminermi ullumikkut
akisuallaarujussuarpoq. Ta-
manna siunertatsinnut naa-
pertuutinngilaq. Taamaat-
tumik tamanna allanngor-
tinniarlugu ukiumi nutaami
ilungersuu teqar tar iaqarpu-
gut.
Isiginnaaginnaqqissin-
naanatigulu isiginnaaginna-
rusukkunnaarparput nu-
natsinni timmisartukkut
angallasinikkut sinneqarto-
oruteqarluni ingerlatsivitu-
aq timmisartortitseqatigiif-
fimmit uagut piginneqataaf-
figinngisatsinnit tigummi-
neqartoq.
Maannakkut pifiissann-
gorsorinarpoq aningaasar-
siorfissap tamatuma nunat-
sinniit tunngavilerneqartup
nunatsinnuttaaq aningaa-
satigut iluaqusersuutaaler-
nissaa.
Timmisartortitseqatigiif-
fiit timmisartutigullu angal-
lassinerit ullumikkut ilisi-
masavut atorlugit tamanna
angusinnaanngikkutsigu
nutaanik aqqutissarsiorta-
riaqarpugut.
1992-imi aalajangiuppar-
put umiarsuaatileqatigiif-
flmmik nutaamik pilersitsi-
niarluta, taamaaliornitsi-
gullu annertuumik akikilli-
saanissaq aqqutissiuussi-
mallutigu. Anersa ukiumi
nutaami taamatukanneq
iliorluta timmisartortitsi-
nikkuttaaq nutaamik iliuu-
seqarsinnaanngikkaluar-
nersugut?
1992 AALISARNIKKUT
inuutissarsiutitsinnut
avammullu tunisassiornit-
sinnut erloqinartorpassuar-
nik nassataqarsimagaluar-
toq, taamaattoq aalisartor-
tatta aalisarnikkut pigin-
naassusiat annikinaarlugu
isummerfiginaveersaartari-
aqarparput.
Inuiaqatigiittut pisuuju-
vugut periarfissarpassua-
qarlutalu. Taamaattumik
Naalagaaffiit Peqatigiit nu-
nat inuviinut ukiorititaanni
immikkut ittumik pisus-
saaffeqarpugut. Silarsuar-
mioqatitsinnut oqaluttuari-
sariaqarparput naalakker-
suinikkut namminersor-
tunngortoqarsinnaasoq nu-
nap inuviinut iluaqutaasu-
mik, naalagaaffeqatinut ilu-
aqutaasumik silarsuarmilu
ammip qalipaataanik sissi-
giinngisitsinerup eqqissi-
viilliuutaaneranut pakker-
simannissutaasumik.
Tamatumunnga peqatigi-
tillugu ukioq manna atorta-
riaqarparput uagut nammi-
neq nunatta avataanut qivi-
arnissamut. Silarsuarmi
nunap inuviisa allat qanoq
ittunik atugaqarnerannik
ilisimasaqarnerulertaria-
qarpugut.
Naalagaaffiit Peqatigiit
nunap inuviinut ukioriti-
taat aallarnisarlugu am-
maanersiornermi nunap
inuviisa allat aallartitaasa
oqalugiaataat tusarnaareer-
lugit, oqarsinnaasoraanga
uagut maani nunatsinni kil-
liffipput atukkavullu pillu-
git nuannaarutiginnissallu-
ta pissutissaqarluartugut.
Tamanna nuannaarutigi-
sariaqarparput paarilluar-
tariaqar lu tigu lu.
UKIUP MATUMA ulluani
siullermi pinngitsooru-
manngilarattaaq kalaaleqa-
tivut nunatta avataani alla-
niittut inuulluaqqussute-
qarfigissallugit. Ullut ta-
maasa takusinnaanngikka-
luarlugit eqqarsaatitsinnii-
tittuarpavut, nalunngilar-
pullu maannakkut sumiif-
fimminniit tapersersortua-
raatigut.
Aammattaaq innuttaaqa-
tivut napparsimanertik pis-
sutigalugu Danmarkimiit-
tut immikkut inuulluaqqus-
suteqarfigerusuppakka Na-
lunngilarput napparsimal-
luni aallarsimaneq aallarsi-
masariaqartarnerit tamar-
mik ilungersunarnersari-
gaat. Neriuppunga nappar-
simasunik sullissiviit Dan-
markimi pilersissimasavut
taakkununnga iluaqutaa-
laartarsimassasut.
Uissinnut, ulluni makku-
nani nunatta avataaniittu-
nut, oqarusuppunga: Ta-
massi maqaasivatsigit. Nu-
natsinnut uteqqinnissarsi
qilanaaraarput. Nunatta
nuannersorsuunera pissuti-
giinnarnagu, kisiannili aam-
ma nunatsinni ulluni mak-