Atuagagdliutit - 30.10.1980, Blaðsíða 9

AG
Hisimatuussutsikkut misissuineq tunngavigalugu Churchillimi nanoq oqimaalutarne-
Qartoq.
£n isbjørn bliver vejet som led i en videnskabelig undersøgelse i Churchill.
Taannaqami
nanorsiulerpugut
Ivarsa Silisip illoqarfimmik Churchillimik nunarsu-
armi nannut illoqarfiisa pingaarnersaannik oqalut-
tuani nanngippaa. Tamatumuuna illoqarfimmiut
nannunik naapitsisarnerminnik oqaluttuaat upper-
narnerulerput
Allattoq assiliisorlu: Ivars Silis
Akunnittarfiutillip erniinnaq paa-
sivaa suna pisariaqartikkiga, kis-
saallammik whiskymik marluer-
saammik kuisivaanga. Puiaasap
allagartaani allassimavoq: »Polar
Bear Piss«! Imikkama nillusaa-
taa sikumineq immiartorfimmut
attussaatsittuinnaallugu inoqar-
fiup uumasunut nujuartanut nak-
kutilliisuutitaa sianerfigaara. Ok-
toberimi nannut amerlilluinnar-
tarfianni Rob Dean kujataaneer-
aunik marlunnik ikiortissarsivoq.
Taakkua nannunik nakkutillii-
aunngorput ulloq unnuarlu kaler-
rmneqarsinnaalersut normu 675-
2375 sianerfigalugu.
Minutsit marlussunnguit qaa-
ngiummata Rob takkutereerpoq.
Ujarlernerli kinguneqanngilaq.
^isigisara Robip tusarnaarpaa i-
leqimisaartortuinnaalluni, kingu-
ainnguagullu »nigartuussuaq«
aullulik aatippaa inissitillugulu. I-
®iaassinnaavormi nanoq utertoq.
Robip nassuiaappaanga tassa
aannut Churchillimut uteqqian-
n'aleqisut. Kiisami kujataanit i-
agerlaarnerminni tamaanga kil-
bssimapput. Augustiuinnalersoq
lngerlaarnertik aallartittarpaat,
taamalineranimi Hudsonip Ka-
ngerliumanesuata kujataa kitaa-
ai sikut puttaat tipisarput, anori-
^t sarfamillu tipisinneqarlutik,
^aamalippallu tassa alla tut ajor-
nartumik nannut nunamut ikaa-
Sinnartarput.
Nannullu immami sikoqanngit-
sumi nerisassarsiorsinnaanngin-
namik, tassa puisit aabsakkallu
imminerminnit nallorinneroqisut
sapilertaramikkit, sineriak siner-
lugu avannamut aallaannartar-
put. Ukioq naapigiarniartarpaat
sikorlaami puisisiornissartik aal-
lartiaarumanermit. Nannullu pis-
susertik atorlugu ingerlaartarfi-
vissuanni illoqarfik Churchill inis-
sisimavoq. Illut attaasa uumasut
tamakku ussernartorsiortikkun-
naarneq ajorpaat. Rob nangip-
poq:
— Nannut illoqarfimmit alisi-
matinniartarpavut, ilaatigut eq-
qakkat ikuallattarnerisigut, aam-
malu nannut »nigartuussuarnik«
sullulinnik pisarisarnerisigut ag-
gerfiinullu timmisartumik nus-
sortarnerisigut. Oqarsinnaavu-
gut inuit nannullu tamaasa im-
mikkut illersorniartarivut. Atuar-
fimmi angerlarsimaffinnilu qaam-
marsaaniutinik takutitsisarpu-
gut, inuillu mianersornissamik i-
sumalioqqaarnissamillu kajumis-
saartarpavut, taamaaliunngikku-
nimmi ajunaartut allattorneqar-
fiannut allanneqaqinammata.
Nannumillu illoqarfimmut piso-
qaraluaraangat taanna qxartar-
tunik seersartunillu ersisaartar-
parput qimaasaarlugu.
Tamatuma kinguninngua pisut
sukkatsipput. Nannut illuaqqa-
nut sukisaarsaariartarfinnut i-
saasalerput, naak piginnittaasa
allungiartorfissiat kikissanik »na-
pasortallit« matuanut igalaavi-
nullu ikkussortarsimagaluaraat,
sukisaarsartarfitsik sernigeqqu-
galuarnermit. Nannup arnaviar-
suup kamaqisup timmisartunik i-
luarsaasartoq malersorsimavaa
mittarfiup qeqqinnaagut qimaa-
tillugu. Allaat nasaarsimavaa,
annassimavorli timmisartup aal-
lalersup sarpiisa ingerlasut
ataannut pigallarluni. Ilaqutariit
ilaata angutitaata nanoq aallaa-
sariaqarsimavaa kissarsuummi
siataq nerisassartik tillikkalut-
tuaqimmagu. Meeqqat sunngif-
fimminni aneqquneqanngillat.
Sunalu tamaat eqqarsaatigigaan-
ni inuit sissuernerulersimapput.
Illumit anilersinnani niaqoq kisi-
at anillatsittariaqarpoq tamanul-
lu tamaanga qinerluni — mianer-
sortunnguamik. Unnukkut taar-
nersat aqqusinikkoorutillu (bil) u-
ninngasut saneqqutissaarneqar-
tarput, inuillu imerniartarfim-
miissimanngikkaluartut nipitoor-
suarmik uinngiarsullutillu erinar-
suataartarput, pingaartumik illut
uiallassaartinnagit.
Peqatigitillugulu ihsimatuus-
sutsikkut misissuinerit ingatsip-
put. Uumassusersiooq Roy Bu-
kowsky nannut isigaasigut napi-
arniutinik pisareriarlugit ilisima-
junnaarnartumik aallaasarpai, ki-
nguninngualu siutaasigut nalu-
naaqutsertarpai. Isumaqarpoq
nannut 600-inik amerlanerusut
Hudsonip kangerliumarngata ki-
taaniittut Churchillip »pilluarnar-
tuinik« ihsimasaqartut. Imaatta-
runarpoq nannut piaraatillutik il-
loqarfiup eqqaavissuani mamar-
torpassuarnik nerisarsimasut ine-
rikkaangamik tassunga uteqqiaf-
feqartarlutik.
Maanna illoqarfiup eqqaavis-
suani illoqarfimmit 12 kilometeri-
nik ungasitsigisumi nannut tama-
tigut quht 20-illu akornanni amer-
lassusillit kisinneqarsinnaanngor-
put. Tassani pisut naleqanngillat.
Nannut nalinginnaasutigut na-
noqatiminnit ataqqinnippaluttu-
mik kilometerip affaatut avissaa-
ngaqatigiittartut eqqagarsuarni
akuleriiaattorsuusarput amerlak-
kaajullutik. Tamaani issittup uu-
masuisa ittortaat nanissaanngi-
laq, tamaani »nanupalaat« siuler-
suisorsuat arnaq naalagaavoq.
Arnaviarsuaq uulinnersimasunik
qarlulik pualangaarami naaminik
kalikattarinniinnartoq. Taannar-
suaq piaqqaminik inerilluarsima-
sunik marlunnik peqateqarluni
eqqaavimmi naalagarsiortitsisor-
suuvoq, ilaatigut allat mamarsaa-
ruttulersut mamarsaataannik ar-
saartarlugit.
Eqqaavilerisut ullormut marlo-
riarlutik igit siar tor tarput. Igitsi-
artortarnerinik nannut ima su-
ngiussisimatigipput allaat takku-
tinngileriarpata arnaviarsuaq aq-
qusinermut anillaateriarluni qati-
maattarluni piararsuani ingial-
luutsillugit, soorlumi igitsiartor-
tut kingusinaarnerat pillugu na-
veerniarai.
Nunarsuatsinni eqqumiitsumi
suli eqqumiinnerusariaqarpoq il-
loqarfik eqqaavimminut takorna-
riartitsisoq takussallugu. Kisian-
ni tamanna tassa Churchillimi pi-
sarpoq. Nannut takkusimaartar-
fianni aqqusinikkoorutit assigiin-
ngitsut (bil, bus) nannullu uloria-
sunnaqisumik imminnut akule-
riissitertartorsuupput. Inuit mia-
nersoqqussutit puigorluinnartar-
paat, soorlu imaattut: »a safe po-
lar bear, is a distant polar bear«.
Angajoqqaat isumaliuteqanngi-
villutik naalungiannguartik qi-
maannarlugu nanuaqqat pin-
nguarusaartut assiliartortarpaat
assiutiminnut ihsassaminnik, —
uffali nanuaqqat anaanarsuat 8
meteriinnarnik ungasissuseqar-
toq. Pisseriarnerit marlussunngu-
it atorlugit nanorsuup arnavissap
aappariit pisarissagaluarpai, —
Kathynnguaq tamagikkinnik a-
ngajoqqaarsissagaluarpoq. Qu-
larnanngilarli Naalakkatta sianii-
likaartut paarisarpai. Ukiut aq-
qanilht qaangiupput nanoq ki-
ngullerpaamik Churchillimi inuar-
mat
Isumaliunngitsoorsinnaanngi-
langali. Nannut eqqaavissuar-
miittut amerleriarujussuaraluar-
pata taamalu illoqarfiup tungaa-
nut ingerlaalerlutik, — uumasut
taakku inunnik, aqqusinikkooru-
tinik (bil) innermik sumilluunniit
ersigisaqanngillat.
Apeqqut tamanna sunaaffa u-
ngasinngitsunnguakkut akissuti-
siumaarlugu.
Ullut ikittunnguit qaangium-
mata nanorsuaq napparsimmavi-
up inissiisarfianut illoqarfiup ava-
tinnguaniittumut isersimavoq.
Unnuakkulh pigaartup Myrtie
Bergip periasaarluni igat matui
marluk imminnut patitissimavai,
nipillu pinngortup nanoq qimaa-
tissimavaa.
Nannulh ileqquliussisarput. U-
ternissaa ilimanarsinnaavoq; nap-
parsimaviullu inissiisarfianut un-
nuinissamut akuerineqarpunga.
Aarimmi. Unnunnerani nanoq u-
terpoq, unnuap qeqqa qimalaara.
Nipaaqisumik pisulluni illu kaa-
jallattarpaa. »Nigartuussuaq« sa-
nioqquppaa — narajaa puisip or-
sua mikiarneq soqutiginagu.
Kiassaateqarfiup igalaava »ase-
rorteriffigaa. Isertarfimmut sa-
nguvoq. Matua ullumiummat qa-
jannaannerusumik taarserneqar-
simavoq.
Matup silatinnguani kingul-
leersuarminik nikussaarpoq, ma-
tullu igalaavatigut qanersua
nuammik kuuttoqartoq takuar-
put. Matup iluani inissiisarfiup
pisortaa arnaq aappalungusersu-
nik sinnguseqarluni qeqqissima-
voq nanullu isaasa qorsorpalut-
tut akornat kisiat umerlugu. Tiki-
nili aallaammi nusuttaataa nu-
sussallugu peqilluarnialeruttoraa
silatitsinni aqqusinikkoorutip
(bil) nipaa nippappallappoq unit-
seriataarujussuarneranilu assa-
kaasui aqqusinermut qanga uin-
ngialarpalunnguarsi. Nanoq or-
pikkanut qanittutsinniittunut qi-
maavoq, kinguneralanngualu Rob
Dean illuinnarsuusereerluni ma-
tukkut takkuppoq. Maanna tassa
ilimagilerpaa nanoq taxnna ulo-
rianartorujussuanngortoq, aam-
malu oqarpoq kingumut takku-
teqqikkumaartoq.
Unnuup tulhani Rob peqati-
gaara. Angallataa immikkut sa-
naaq nunakkooriaq angallatigaar-
put. Taanna inissiap silaataanut
unitsissimavarput. Qullii qamin-
ngatippavut, igalaava tamaat
mapperlugu, igalasserfianiipporlu
qoorortooq 7 mm magnum.
Orpiit tarraninnerisa killavaar-
tut qulaatigut arsarnerit qorsor-
palujaat ersipput. Anersaamut
eqqaanarlutik tarraat paarnaqu-
taannalikkut ingerlaarput. Ine-
qarfissiap igalaavisa saaguisa i-
luini napparsimallutik uninnga-
sut napparsimasunillu paarsisut
uteqattartuinnaasut takusinnaa-
vavut, — igaffimmit inimut isi-
ginnaaruteqarfiusumut. Ilaatigut
isersimasut ilaata saagut kivit-
tarpai, soorlu Rob inissaminiin-
nersoq takuniarlugu.
Isussuinnaq eqqaavissuarmi
takusimasannik Rob oqaluttuup-
para, aperaaralu maani nannut al-
laanerusumik pissuseqaleriartor-
nersut.
— Nannut amerliartuinnartut
Churchilhp »pilluaataanik« qaa-
tuussaqaleriartormata eqqortuu-
voq, mannalu illoqarfimmik u-
ngusigallartarnerat ukiuni agger-
suni qanoq piumaarnerpoq. Isu-
maqarpunga, naak nipituuliutige-
rusunngikkaluarlugu, killilimmik
nakkutigisaasumillu piniarsin-
naatitaaneq iluaqutaasussaasoq.
Nanoqatigiiaat amerlassusiat kil-
lilersortussaavaa nannullu pis-
sutsimikkut nujuassusiat atiteq-
qikkumaarlugu. Nujuartanik
nakkutiginnilluarneq pisariaqar-
poq, misigissutsillu atorlugit pi-
niaqqusiunnaarluinnarneq pisa-
riaqanngikkaluarpoq.
Tassanngaannaq isertarfiup
qullia pingasoriarluni ikeqattaar-
poq. Unnuakkut pigaartoq nalu-
naaruteqarpoq: utaqqisarpun-
ngooq aggerpoq. Nalunaaqutara
takuara, marluk minutsinik talli-
manik qaangerpaa. Robip aallaat
piareerpaa. Anersatut asingalluni
nanoq »nigartuussuup« eqqaagut
sitsiuppoq. Narajortorpoq, saa-
missuanilu sullullip saneraanut
qullermut ajapertippaa. Kukis-
suisa sullulimmut saviminermut
attuussarnerisa qitsuaarpalunne-
rat tusaasinnaalluarparput. Nan-
nup timersuani qangattartippaa.
Iserniarnerluni? Naamik, timer-
suani nakkartippaa nunamut
tungaannatsinnullu aallarluni.
Nanoq meterit qulit missaanni
ungasitsigilersorlu aallaasip paa-
vanit innaallanneq seqqorpallan-
nermik malitseqartoq anillappoq
qaammaallatsitseqaluni taarmik.
Aqerlup tunnermini nanoq sani-
mut erfagiuppaa. Pisseqattaatsi-
arpoq — naggataagut aqullaar-
poq.
Taamaahniariartoq arsarnerit
qaamanerat sakkortusivoq. Si-
laannarmut qiviarpunga. Churc-
hillip qulaannarsuagut arsarnerit
soorlu nannumik titaasut, nannu-
mik avannaata ulloriaata tungaa-
nut ingerlaartumik. Assilianngor-
tuusiaq issariarnerni arlalinngua-
ni piuvoq, taava aanngariartor-
poq.
Tamanna pivoq illoqarfimmi
Churchillimi — illoqarfimmiullu
illoqarfitsik taasarpaat: The Po-
lar Bear Capital of the World.
Briller
issarussat
Skriv til os, og vi sender dig
omgående farvefotos af de
sidste nye brillestel. Vores
grønlandsafdeling er i stand
til at ekspedere ordrerne hur-
tigt.
OPTICA
Østerport 7430 Ikast
Kalatdlisut
agdlagsinauvuse
Du kan også prøve de nyeste modeller hos:
Høka Sukkertoppen — Frederikshåb
Brugsen Egedesminde
Rema UmånaK
Frisør Kousgård Julianehåb.
9