Atuagagdliutit

Ukioqatigiit
Ataaseq assigiiaat ilaat

Atuagagdliutit - 09.03.1995, Qupperneq 3

Atuagagdliutit - 09.03.1995, Qupperneq 3
Nr. 20 • 1995 3 ajpap'c/é/'a GRØNLANDSPOSTEN Lars Emil Johansen nutaanik naalakkersuisunngortitsilersoq Ilimanarpoq Siumut Inuit Ataqatigiillu suleqatigeeqqissasut NUUK (KK) - Nutaanik naa- lakkersuisunngortitsinissa- mut isumaqatigiinniarnerit aalajangiiffigineqarnissaat qanilliartorpoq. Naalakkersuisut siulittaa- suat Lars Emil Johansen-ip sap. akunnerata naalernerani nutaanik naalakkersuisun- ngortitsinissaq isumalluarfi- gaa. Aviisilli aaqqissuunneqar- nera pingasunngornermi ul- lup-qeqqani naammassine- qarmat iluarsisassat arlalis- suit suli iluarsineqarsiman- ngillat, 1995-1999-imut sule- qatigiinnissamut isumaqati- giissutip partiinit marlunnit atsiorneqannginnerani, kik- kullu naalakkersuisunut ilaa- sortanngornissaata nalunaa- rutigineqannginnerani. Eqqoriaanerit arlaat eqqor- luarsinnaavoq, kisianni ili- manarluinnarpoq Siumup I- nuit Ataqatigiillu suleqati- giinnerat 1991-imi aallartin- neqartoq ingerlaqqissasoq, politikikkut anguniagassatut isumaqatigiissutigineqartut tamarmik suli naammassine- qarsimanngimmata. Ajugaasoq Lars Emil Johansen qinersi- nermi ajugaalluarnerpaatut ataasinngormat unnukkut qu- lingiluanut Hotel Hans Ege- de-mut Nuummiittumut ise- rami ersaartaanneqarluarpoq. Tassani katersuussimapput Siumup siulersuisuunerinut ilaasortat aamma inatsisartu- nut ilaasortanngortut amerla- nersaat. Siulersuisuunemut ilaasor- tat inatsisartunullu ilaasor- tanngortut tamarmik Nuum- mut suli tikissimanngillat, najuuttulli naalakkersuisut siulittaasuannit imminut tati- gerpaseqisumit oqalugiarfi- gineqarput. Partiip allaffia, immikkoortortaqarfiit qini- gassanngortittullu qinersi- nermi ajugaaneq pillugu ner- somiameqarput, tamatumalu kingorna ulluni tulliuttuni naalakkersuisuni suleqati- giinnissamut periusissat isu- maqatigiissutigineqarlutik. Siumup suleqatissaminik toqqaanissamini pingaartip- paa qineqqusaarnermi neri- orsuutit annerit piviusun- ngortinneqarnissaat. Partiip aamma sulissutigiumavaa qi- nersinerup kingorna ukiuni tulliuttuni qulini suliffiit nu- taat 7.000-it Kalaallit Nu- naanni pilersinneqarnissaat, tamatumanilu pisariaqartin- neqarput aningaasartuutinut annikillisaataasussamik poli- tikeqamissaq, aamma kiser- maassiviit pisoqqat aqukku- minaatsut nutaamik aaqqis- suunneqarnerisa aallartinne- qareersut ingerlateqqinnis- saat. Kisermaassiviit nammi- nersortunit ingerlanneqaler- nissaat? Aap, kisianni naa- lakkersuisut inatsisartullu su- li nakkutilliisuussallutik po- litikeqamerullu tungaatigut aalajangersimasunik angu- niagassaqassallutik, naalak- kersuisunit inatsisartunillu killilersomeqarlutik. Suleqatissaq Isumaqatigiinniartitat naa- lakkersuisunut siulittaasumit Lars Emil Johansen-imit siu- lersorneqartut tamatuma ki- ngoma aallartinneqarput su- leqatissanik nassaarniassal- lutik, Siumup anguniagassa- tut siunniussimasaanik sule- qatiginnikkusuttunik. Inatsisartunut ilaasortan- ngortut sumut inissinnissaat assigiinngitsorpassuarnik i- lusilersorneqarsinnaavoq, kisianni Siumut avaqqutiin- nameqarsinnaanngilaq. Siu- mut Kalaallit Nunaanni poli- tikeqamermi qeqqani inissi- simavoq, Kalaallit Nunaallu naalakkersorneqarsinnaan- ngilaq Siumut avaqqutiinnar- lugu. Talerperliit kisimik, tassalu Atassut, Akulliit Par- tiiat aamma Kattusseqatigiil- lutik qinigassanngortittut i- natsisartunut ilaasortanit 31- usunit taamaallaat 13-inik amerlassuseqarput, amerla- nerussuteqarlutillu naalak- kersuisunngortussat 16-inik amerlassuseqassapput. Siumup kissaatigaa Inuit Ataqatigiit imaluunniit Atas- sutip suleqatiginissaat. Siu- mup kisimiilluni naalakker- suisunngortitsinissaa, taama- lu suliamiit suliamut amerla- nerussuteqarnissaminik ujar- lertamissaa, taamaalilluni i- lumuunnginnerameqarpoq. Tamatumunnga atatillugu erserpoq akerliusutut taler- perlernik taasisut, taamalu Akulliit Partiiannit Karl Lyberth-imik aamma Bjarne Kreutzmann-imik kiisalu Anthon Frederiksen-imik Kattusseqatigiillutik qinigas- sanngortittumik inatsisartu- nut ilaasortanngortitsisut taa- sineri qinigaaffimmi matu- mani politikikkut sunniute- qartitsissanngitsut. Isumaqatigiinniarnerit Marlunngormat Atassut Siu- mullu suleqatigiinnissamut tunngavissarsiorlutik isuma- qatigiinniarput. Isumaqatigiinniameq naa- lakkersuisut siulittaasuata allaffiani ingerlanneqarpoq, immaqalu Atassummut ersi- utaalluartumik partiip siulit- taasua Daniel Skifte aamma politikeqamermi siulittaasup tullia Lars Chemnitz ataatsi- miinnissap aallartinnissaanut inortuipput, aammalu partiip aaqqissuunneqameranut siu- littaasup tullia Anso Grødem inortuingaatsiarluni. Siumut sinnerlugu isuma- qatigiinniaqataapput Lars E- mil Johansen, Agnethe Da- vidsen, Ove Rosing Olsen, Mikael Petersen aamma Pe- ter Grønvold Samuelsen. Ataatsimiinnerup kingorna Lars Emil Johansen aamma Daniel Skifte naalakkersui- sunngortitsinissaq pillugu o- qaaseqarpiarumanngillat. Lars Emil Johansen-ip utaq- qiumavaa Inuit Ataqatigiit i- sumaqatiginiarneqarnissaat, Daniel Skifte-llu Kalaallit Nunaanni politikeqamermi amerlanerussuteqalernissaq isumalluarfiginerarlugu. Pingasunngormat Siumup naalakkersuisuni suleqatigi- simasani Inuit Ataqatigiit ataatsimeeqatigai. Isumaqa- tigiinniameq tamanna aviisip aaqqissuunneqamera naam- massereersorlu aallartinne- qarpoq. Qatanngutigiittut Siumup Atassutillu suleqati- giinneratigut Inatsisartuni i- laasortanit 31-usunit amerla- nerussuteqartoqassaaq 22- nik. Siumup Inuit Ataqatigiit suleqatissatut toqqassappagit aamma amerlanerussuteqar- toqassaaq, ilaasortat 18-inik amerlassuseqassammata. AG-mi isumaqarpugut Si- umut aamma Inuit Ataqati- giit suleqatigiiginnassasut. Qinersivimmi 1991-1995- imi partiit taakku qanimut suleqatigiissimapput, »anga- jullu« Siumup »nukkani« Inuit Ataqatigiit pissaaner- mik tigumiaqamermi anner- tusigaluttuinnartumik ilaati- lersimavaa. IA-p siulittaasua Tuusi Motzfeldt Royal Greenland- ip siulersuisuini siulittaasuu- voq, lA-milu siulittaasuusi- masoq Aqqaluk Lynge KNI- mik PIGINNITTUT A/S-imi siulersuisuni siulittaasuullu- ni. Sioma septemberimi fol- ketingimut qinersinenni par- tiit pineqartut marluullutik kattusseqatigiillutik qinigas-' sanngortipput, imminnut taallutik Siumut Ataqatigiit, taakkulu Hans Pavia Rosing folketingimut ilaasortan- ngortippaat. Hans Pavia Ro- sing-ip kissaatigisimagaluar- paa FN-ip inuit pisinnaati- taaffiinut qullersaqarfiani Geneve-miittumi højkommi- sær-itut atorfininnissani, ki- sianni tassunga atorfinitsin- neqarpoq Henriette Rasmus- sen Inuit Ataqatigiinneersoq. Arfininngormat 4. marts qinersinermi Siumup Inuit Ataqatigiillu ukiuni kingul- lemi sisamani politiki ingerl- assimasaat tutsuvigineqartoq ersersinneqarpoq. Partiit marluullutik 1 procentip mis- saanik taaguunneqarnerup- put, taamalu Kalaallit Nu- Ulluni makkunani angut eqqartorneqaqisoq Lars Emil Johansen. Arfminngor- mat marts-ip 4-ani inatsisar- tunut qinersinenni taaguun- neqarluaannarani aamma Siumut siuariartippaa, naalakkersuisuliomissarlu pillugu isumaqatiginninniar- nerit siulersortaaffigilerlu- git. Siumup siulersuisuuneri inatsisartunullu qinigaarlaat ataasinngormat unnukkut Nuummi katersuummata Lars Emil Johansen Ove Rosing Olsen-imit, Agnethe Davidsen-imit, Peter Grøn- vold Samuelsen-imit aamma Mikael Petersen-imit sani- ngersimaneqarpoq. Manden i centrum er Lars Emil Johansen. Han skaffe- de både sig selv og Siumut fremgang ved valget lørdag den 4. marts, og han overtog straks ledelsen af de for- handlinger, som skal føre frem til dannelsen af et nyt landsstyre. Lars Emil Johansen var mandag aften, da Siumuts hovedbestyrelse og nyvalgte landstingsgrup- pe mødes i Nuuk, flankeret af Ove Rosing Olsen, Agnethe Davidsen, Peter Grønvold Samuelsen og Mikael Petersen. (Ass./Foto: Knud Josef sen). naanni taasinerit 60 procen- tingajaannik pissarsisimallu- tik. Qinersinerup taama iner- neqarnera Lars Emil Johan- sen-ip naammagisimaarpaa. IA taasinernik Siumumit tigooraasimasuuppat - soorlu taama pisoqartoq kinguller- mik qinersinermi - naalak- kersuisut siulittaasuata IA- mik suleqateqameq aammar- loorluni eqqarsaatigeqqissa- galuarpaa. Maannakkut par- tiit marluullutik siuarialaar- put, taamaal i I lnni lu Siumup Inuit Ataqatigiillu pissaane- rata oqimaaqatigiinnera ilu- arseqqinneqarluni. Qinersisartut kissaatigisi- manngilaat nutaamik politi- keqalernissaq, aamma Siu- mup nutaamik suleqateqaler- nissaa, kisiannili politimik i- ngerlatsinermi qanorluunniit pisoqarsinnaavoq. Apeqqu- taavorlu pitsaanerpaamik i- sumaqatigiittoqarsinnaaner- soq. Lars Emil Johansen-illu eqqarsariallaqqissup soquti- ginerugunarpai Inuit Ataqati- giit naalasseriilsut, taarsiul- lugit »tamuaqqiisunut« Atas- summeersunut. Naalakkersuisunngortitsi- niarnerup inernissaa sap. akunnerata naalernerani paa- sinarsiumaarpoq. Atassutikkormiut Lars Chemnitz aamma Daniel Skifte qungujulaarput Siumukkonhiut isumaqatiginninniartui ataatsimeeqatigileramikkik (saamerliuvoq Lars Emil Johan- sen talerperliuvorlu Peter Grønvold Samuelsen). lsumaqatiginninniamerilli naammassimmata qungujulaartoqanngilaq. Siumut Atassulluunniit naalakker- suisut qanoq inissitsiternissaannik oqaaseqarumanngillat. Der var smil på læben, da Atassuts Lars Chemnitz og Daniel Skifte mødes med Siumuts forhandlingsgruppe (til venstre Lars Emil Johansen og til højre Peter Grønvold Samuelsen). Til gengæld var munden lukket, da forhandlin- gerne var overstået, og hverken Siumut eller Atassut ville spå om sammensætningen af det nye landsstyre. (Ass./Foto: Knud' Josef sen).

x

Atuagagdliutit

Direct Links

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.