Atuagagdliutit - 30.10.1997, Blaðsíða 25

Nr. 84 • 1997
25
T^ttaap/qg'c/é/’a. £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Taama pitsaatiginngilanga,
kinali illersomerussavarput?
Allattoq/ Peter Larsen, Akunnaaq
Septemberip 10-niuna »imi-
gassaq meerarlu« pillugit
isummannik ilaannakuugalu-
aqisumik saqqummiussilaar-
ninni oqaatsinnut akisisup
amap kinannguugaluamerup
oqaaseqarnermini oqaaseq
uannut atugaa imaalillugu
utertilaaqqaarusullugu. Ajo-
raluartumilli oqaasiisa ilai
puigorakkit, ukuli uniffigisi-
magakkit oqarmat, »taama
pitsaatiogisimaguit« il.il.
Isertuunnaguli oqartaria-
qarpunga, taama pitsaatigin-
ngilanga inuit taama pitsaati-
gisut pisortanit qarsupinne-
qameq ajorput, pitsaanerilli-
uku pisortanit suugaluartunil-
luunniit suliassersomeqartar-
tut inuiaqatigiinnut kiffar-
tuusseqataaqqullugit. Sooru-
nami ilinniagaqarsimaneq
tassunga ilaassammat puigun-
ngilara. Neriuutigaaralu taas-
suma oqaatsima suna pissuti-
gigaa paasilluarneqassasoq.
Pitsaagisaanermi pitsaarpian-
ngitsumillu uparuameqartar-
neq inuunermi paarlakaattu-
armata nalunngilara, aamma
suliat pissutigalugit.
Qulequttamullu kinguller-
mut: Imigassaq inullu sanile-
riisinneqaraangata amerlaner-
tigut malugisarakku inuk il-
lersorneqanngitsoq imigas-
sarli ajunngitsuutinneqartar-
luni, inullu atuisoq ajortitsi-
suutinneqartarluni. Nalun-
ngilarpulli nunarput nunani
allanisulli siuarsakkanut ila-
ammat ingerlatinniarneqar-
nermigut. Suulluunniillu
ajunngitsut nunatta iluaquti-
gisinnaasai katersomiarivut.
Assersuummili siullermi oqa-
rutta kiamita isumaqatigissa-
galuapaatigut, soormiuna imi-
gassaq nammineq ajunngit-
soq nunatsinni taama atsigi-
sumik killilersoripput, ajun-
ngitsummiuku nunatta ator-
fissaqartitai katersomiarigut.
Ajunngitsunilli ajortunngor-
titsisartut ikilisikkiartussagat-
sigit, inuit, imigassamik nam-
mineq ajunngitsumik ajortit-
sisartut ikilisartariaqarpagut.
Ilaa kinamitaava taama oqar-
sinnaava?
Erseqqissarlarali taakku ar-
laannaataluunniit nungutinne-
qarnissaa kissaatiginnginnak-
ku. Kisianni imigassap atu-
gaaneranik annertusilerinin-
ngitsut isumaqatigilluinna-
rakkit. Angusariaqalerippullu
inuup illersomeqarnerunissaa
imigassaminngamit, oqaluin-
narunnaarluta »imigassaq i-
nummut naalagaalissanngi-
laq, inullu imigassamut inus-
siaatinngussanngilaq« oqaa-
sermi taanna siunissamullu
upperiinnaraluarutsigu inussi-
aatit ikiliartornavianngillat
ullumikkut pissutsit qiviaan-
naraanniluunniit, kisianni pi-
sinnaasugut tamatta suleqati-
giittariaqalerpugut inuup il-
lersorneqarnerunissaa pisa-
riqartillugu, ajunnginneragaa-
sullu ajortinneqamerulaamis-
saa pingaarnerusuunnginne-
ralu paasititsiniutigissallugit.
Assersuutillu aappaanut
nooriaruma ilumoortuunngik-
t
Qujassut
Ole Høegh-ip napparsimanerani sulisunut
qujalluta, kiisalu toqunerani ikiuuttorpassuar-
nut minnerunngitsumik ilaqutai inuusuttoqa-
taalu, naasorpassuamullu qujavugut.
Inuulluaqqusilluta Marie, Dorthe, Theodora,
Sara, Naja Høegh
+
Qujassut
Asasannguatta Christian Lyngep toqunerani
misiginneqataasunut, biskorpeqarfimmut,
Avannaata provstianut, telegramminut, tele-
fonikkullu tutsiuttunut tamanut qujangaarpu-
gut. Qatanngutaanut qitomaanullu aggersima-
sunut, nunaqqatitsinnut, naasortaliussanut
tamanut, ikiuuttunullu kikkunnut tamanut ali-
asunnitsinni eqqaamagatsigut tuppallerluta
inuulluaqqusivugut.
Nulia Ane Lynge
kaluarput assersuutaannaap-
pulli, naatsorsueqqissaartar-
finngooraasit nalunaarpoq,,
agguaqatigiissillugu ukiumut
inuup ataatsip immiaaqqat
60-it nunguttarpai. Taava pi-
sussaasut piumasaqalerput,
annertuallaaqaat 50-inut ap-
partinniartigit. Isumaqatigis-
suakka, aappeerlunga. Aam-
ma aalajangiipput 3,6-it peer-
niartigit allanik naammattu-
nik peqarpugut. Aamma aap-
piissuunga.
Kisianni oqarpata, aggu-
aqatigiissillugu inuup ataatsip
ukiumut immiaaqqat 60-it
nunguttagai annikippallaa-
qaat 70-inut qaffanniartigit.
Taava naaggaassuunga. Imali
aalajangersaanialerpata, imi-
gassaq peersinniartigu, taava
aamma naagaassuunga. Ta-
matumani soorunami taasi-
titsinerit atorneqassappata
taasinikka taama imaqaru-
maarmata ilimagiinnassavar-
si. Suummi tamarmik naliler-
sorluamerisigut aalajangiisar-
nerit pitsaanerusarmata.
Taamaalilluni malugine-
qarsinnaanngorunarpoq imi-
gassaq pillugu isumaga ataa-
siinnarmut sammiveqarmat.
Isummat assigiinngitsut im-
minnut aporaatsinnginnakkit,
inuimmi ataasiakkaat oqaluu-
serisamut imminnut assor-
tuuttunik oqaluleraangata
oqaaserineqartut sorliit uppe-
rissallugit nalunarsisarmta.
Taamaattuminguna inuk
uumassuseqarmat illersome-
qarnerunissaa siunertarlugu
isumaga anikkusuinnarsima-
galuariga. Uumassuseqan-
ngitsullu ajunngitsuutinne-
qartartulli apparsalaamissaa-
nik isumallit tapersersuinnar-
lugit.
Nunatsinnimi imigassaq
pillugu inuit amerlasuut ima-
tut isummertarput, ajoqutaa-
voq. Aammali taakkorpiaat
isumaqarput, imigassaq nam-
mineq ajortuunngilaq. Tassa
taakku isummat imminut as-
sortuuttut. Sorleruna atorlugu
iluarsiissuteqarniartugut?
NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT
Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik
pissarsiorpoq
Allaf fimmi pisortamik
Pisortaqarfiup inatsisilerinermut immikkoortDrtaqarfiani
allaf fimmi pisortatutatorfik erseqqinnerusumik isumaqati-
giissuteqarnikkut inuttassarsiuunneqarpoq.
Inatsisilerinermut allaffik:
Allaffimmi suliarineqartarput inatsisit akuersissutillu naa-
pertorlugit ineriartortitsinermut ingerlatsinermullu tunngas-
suteqartutigut suliassat kiisalu suliassaqarfimmi ilaatigut
makkuninnga suliaqarfiusumi unammilleqatigiinnermut
inatsiseqartitsinermi, atuisut pillugit inatsiseqartitsinermi
aamma inuiaqatigiinnut atortulersuutit soorlu timmisarlu-
tigut umiarsuartigullu angallannerit, nalunaarasuartaati-
tigullu attaveqarnermi kiisalu nunat tamalaat akornanni
niuernikkut ingerlatsinermi inatsiseqartitsinermi isumaqati-
giissutinik atulersitsisarneq allaffissornikkullu aqutsineq.
Immikkoortortaq sisamanik sulisoqartussatut naatsorsuu-
saavoq.
Allaffiup anguniagaraa inatsisinut isumaqatigiissutinullu
tunngassuteqartutigut killissarititaasut isumannaarneqar-
nissaat, Naalakkersuisut anguniagaasa sulinikkut pivi-
usunngortinneqarnissaat isumannaarlugu, taamatullu al-
laffimmi siunissami naalakkersuinikkut suliassatut isumas-
sarsianut isumaliutersuutinullu tunngatillugu sunniutaasus-
sat inerniliisarluni misissuiffigineqarsinnaassallutik. Allaf-
fimmi aalajangiinerit inatsisillu atuutilereersut piviusorsi-
atumik tunngaveqarluni oqartussaasutut suliarineqartas-
sapput, innuttaasut assigiimmik pineqarnissaannik sapin-
ngisamillu annertunerpaamik sullinneqarnissaannik isu-
mannaarisut.
Allaffimmi pisortaq:
Allaffimmi pisortap inatsisilerinermut immikkoortcrtaqarfi-
up ulluinnarni aqunneqarnera akisussaaffigaa. Allaffiup
pisortaata aningaasaqarnermut inatsiseqarnermullu tun-
ngasuni immikkoortortami pisortaq pisortaraa, suliassa-
qarfinnilu taakkunani aamma pisortamut tullersortaalluni.
Aningaasaqarnermut inatsiseqarnermullu tunngasuni im-
mikkoortortamut pisortaq aqutsinermut allattoqarfimmi pi-
sortaq peqatigalugu Pisortaqariup aqunneqarnerani pe-
qataavoq, pisortarlu pisortaralugu.
Inatsisilerinermut immikkoortortaqarfimmi allaffimmi pi-
sortassamik toqqaaniarnermi, inatsisilerituutut atorfeqar-
tussanngoriuni soraarummeersimanerup saniatigut, mak-
ku pingaartinneqassapput:
- allaffissornikkutaqutsinermuttunngatilluguqaffasissumik
suliassanik aqutsinermik ataqatigiissaarinermillu misilit-
tagaqarneq, imaatigut silaannakkullu angallannermi
inatsiseqarnermutattuumassuteqartunik immikkut misilit-
tagaqarneq iluaqutaassaaq.
- suliffeqarfimmi naalakkersuisunikkut aqunneqartumi
aqutsinermik suliassanut paasisimasaqarneq
- suliassaqarfinnik ineriartortitsinermut pilersaarusiorluni
aqutsisinnaassuseqarneq, taamatuttaaq siunniussaqar-
sinnaassuseqarnissaq, nukissanik paasisimanninneq kii-
salu sullissinerup annertussusissaanik
- pitsaasumik pisortatut piginnaassuseqarneq taamatut-
taaq suliakkersuisarnermik, aqutsinermik suleqataasunil-
lu peqataalersitsisinnaanermut piginnaassuseqarneq
- pitsaasumik suleqatiginnissinnaassuseqarneq, ilaatigut
soqutigisaqaqatigiit suleqatigisallu attuumassuteqarlLt
suliassat naammassiniarneqarneranni peqataatittarne-
risigut.
Atorfinitsitsinermi alugassarititaasul:
Atorfik tjenestemanditut atorfiuvoq maannakkut akis-
saateqarfiit 36-anni qaffasissusiligaasoq, immikkut
49.340,00 koruuninik immikkut tapisiassartalik kiisalu
saniatigut 45.280,00 koruuninik tapisiassartalik (tapisat
marluusut ukiumut tunngaviatigut aningaasartaat 1. april
1991 -imisut qaffasissuseqarput).
Tjenestemanitut atorfinitsitsisoqassaaq Kalaallit Nunaanni
Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjene-
stemandit pillugit Inatsisartutinatsisaat nr. 5,14. maj 1990-
imeersoq naapertorlugu, Kalaallit Nunaanni Namminer-
sornerullutik Oqartussat kommunillu ataani tjenestemandi-
tut atorfinnut ilaasoq atorfeqarfiussalluni. Maannakkut
Nuuk sulif feqarfiuvoq.
Atorfik isumaqatigiissutit malillugit atugassaqartitsilluni
inuttalerneqarsinnaavortaaq.
Akissarsiat atorfeqartitaaneriu, tassunga ilanngullugit ator-
finikkiartoriuni soraarnermilu angalasinnaatitaaneq pisat-
tallu nuunneqarnerat atorfininnermi Naalakkersuisut pi-
neqartullu kattuffiata isumaqatiginninniarsinnaatitaasup
akornanni isumaqatigiissutit atuutut naapertoriugit pissap-
puL
Inissaqartitsisoqarsinnaavoq maleruaqqusat atuuttut malil-
lugit akilersorneqartussamik.
Atorfik pillugu erseqqinnerusumik paasissutissat immik-
koortumi pisortaq Johanne Jørgensen oqarasuaat
32 3000 saaffigalugu pissarsiarineqarsinnaapput.
Qinnuteqaat ilinniagarisimasanik siusiunnerusukkullu sulif-
figisimasanik paasissutissartalik soraarummeersimaner-
mut uppernarsaatit il.il. assilineqarnerinik ilanngussiviga-
lugu nassiunneqassaaq, erseqqissumik nalunaaquterlugu
atorfik inuttassarsiugaq normu 547 uunga:
Namminersornerullutik Oqartussat
Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik
Box 909, 3900 Nuuk
Telefon 32 30 00, Telefax 32 4319
Qinnuteqarnissamut killiliussaq: Atorfimmut qinnuteqaatit pisortaqarfimmut anngutereersimassapput kingusinnerpaa-
mik 4. november 1997.
Pisortaqarfiup suliassaqarfiit soorlu takornariaqarneq, angallanneq, niuerneq, nalunaarasuartaatitigullu attaveqarnerup pinqaarnerusutigut inatsiseqar-
nikkut aningaasaqarnikkullu allaffissornikkut aqunneoarnerat, pilersaarusiorneqarnerat aqunneqarnerallu suliassaraa. Taakku saniatigut Pisortaqarfiup
Mittarfeqarfiit aqutsinikkut aningaasaliissuteqaiiarnikkullu pingaarnerusutigut akisussaaffigai.
Pisortaqarfik immikkoortortaqarfinnut marlunnut agguarneqarsimavoq - aqutsinermut allattoqarfik aamma aningaasaqarnermut/inatsisilerinermut immik-
koortoqarfik. Pisortaqarfik 23-inik sulisoqartussatut naatsorsuussavoq.