Nalunaerutit - 01.09.1929, Blaðsíða 10
74
dlångortisånginavsigik taigdlai pivdlugit. nangmineK suliavse
avdlångortitaunigsså nuånarinaviångilarse, eriniortuvtaoK sanåne
erKornago atorneKartoK nuånarinaviångikaluarpå avdlångOKåtå-
rissordle issorisaguniuk agssuarissagssaunane. — eriniortup tuså-
nginera tugpatdlersautigineKartariaKångilaK inungne isumaliutsiar-
sinaussune.
kisalo tugsiutivta taigdlait amerdlanerpåt erinaorérsunul sa-
nåjuput. tauva erinau utorKaunerussutut issigalugo pissusia
atusavarput inoicativtinut taimailiortaravta.
naggatåtigut erssendgsisilårdlåka tugsiartarnerup ajungineru-
jartornigssånut pissariaKartut påsisorissåka: *) takte påsisimassa-
riaKarpoK, 2) erinap taktia erKordlugo atorneKåsaoK aulajailsu-
mik 3) påtagtoK tugsiaKatåusaoK (nipine issertornago) Katåiner-
mik, 4) tugsiartut KimaitsutiniarpatdlåriaKångitdlat.
nalungilanga OKautigissåka malingneKarpata (malingnigtune)
tugsiartarneK kussanarsiartusassoK.
erinat tugsiartarnivtine atortagkavut taigdliortutut suliaussu-
nik taigdlanarunik issornauteKångitdlat. nunavtine taigdliorlut
KavsioKaut; ardlaKangangitdlatdle taigdliortutut sulisinaussut (tai-
ma palasiussoK oKarsimavoK, ilumorpordlo) tamånalo anguniar-
tariaKarparput.
pingajual.
kukunersiornermik.
erinarssutit danskit pé atoruvtigik malugingitsdrsinåungilar-
put danskit nangminea OKautsimingnik agsut nuånarissaKartut.
tamånalo miserratigineKarsinåungilaK. inuit pissusiånik iliniaga-
Kardluarsinauvugut taigdliat avKutigalugit. kalåtdlisut taigdliat
kalåtdlit onausinik nersuiniutinik imaKarpatdlångitsoråka. tåssa
kalåtdlit inuiaKatigigsut onautsisik pingårtingingmatigik? taimåi-
naviangilaa. rcavsinik pingårtitavut nipangiukajugtarpavut ilåni-
lo Kutsingnerussut nalerautunik oKausigssaKartinagit amigarpat-
dlårtumik taiumanes ajoravtigik. Smålo måna pissutausimavoK
taigdliortorlavta tainåna tikisimångiugmåssuk. Danmarkime taig-