Atuagagdliutit - 21.05.1981, Side 10

Pilissuuvoq
Qeqertarsuatsiaat eqqaanni aatsitassa krom
annertoorujussuaq akukitsorli nassaassaavoq
Canadamiut aatsitassarsiorfiu-
taat Platinominoq ujarasiortuisa
Qeqertarsuatsiaat eqqaanni aat-
sitassamik kromitimik tonsit
100 miliuunit missaanni peqarne-
rarpaat. Tamanna nunarsuarmi
nassaassaasunut tunngatillugu
annertoqaaq. Kisianni kromiti-
mik akoqarnera annikippoq, tas-
sa krom-oxid 15%-ip missaa kisi-
at akugigamiuk. Assersuutigalu-
gu kromit Tyrkiami, Afrikap ku-
jataani Sovjetunionimilu nanis-
saasoq 40-50%-inik akoqarpoq.
Platinominomi pisortaq Ro-
bert Geisler AG-mut oqarpoq
Qeqertarsuatsiaat eqqaanni
piiaasoqalernissaa imminut aki-
lersinnaassappat suli ukiuni mar-
lunni pingasuni ujarassiuut mi-
sissuinerisa saniatigut aningaa-
sarsiornermik ilisimasallit misis-
suisariarqartut. Tamannalu ilaa-
tigut tamaani ujaqqanik erlin-
nartunik pinnersaasiaasinnaasu-
nik ujarlernermut atassuteqar-
tussaavoq.
Sisaliomermut atortoq
Misissuinerni pingaarnerpaamik
soqutigineqartoq tassaavoq aat-
sitassaq krom-oxid. Pisortap Ge-
islerip nalunaarutigaa aatsitas-
sarsiorneq imminut akilersin-
naassappat taava Platinominop
kromit piiagaq ilaatigut nunar-
suarmi krom-oxidimik avissaar-
titsisarnermik immikkut suliffili-
orsimasunut tunisarumaaraa.
Kromitilli ilaa Platinominop
nammineq tamaani uninngatiin-
narlugu suliffiliorniarluni piler-
saaruteqarpoq taassuma akua
ferro-krom avissaartittarniassa-
gamiuk. Krom-oxid aamma fer-
ro-krom tamarmik sisaliornermi
atorneqartarput. Sisaap man-
ngersusia ilasarpaat aalajanneru-
lersillugulu.
Aningaasaliinerit nutaat
Ujarassiuut kromitimik tonsinut
100 miliuuninut angissusiliinerat
eqqoriaaneruvoq. — Ujarassiuut
nunap qaani misissorsimasaan-
nik tunngaveqarpoq. Maanna pi-
lersaarutigaarput ujarassiortu-
tut sukumiinerusumik qillerinik-
kut misissuinissarput aammalu
misissuivimmi katersanik misis-
sueqqissaarisarfimmi misissui-
nissarput pilersaarutigaarput-
taaq, Geisler nalunaarpoq. —
Misissuinissamut pilersaarut
taanna 10-15 miliuunit missaan-
ni akeqartussaavoq, tamannalu
sioqqullugu kromitimik misissui-
nitsinni miliuunit arlallit ani-
ngaasalersuutigereerpavut.
Platiniminop Qeqertarsuatsia-
at eqqaanni misissuisinnaaneq
1983 tikillugu ingerlassinnaavaa.
Taamanikkussamut misissuinerit
ima nalunaallisimatigissapput al-
laat suleqatigiiffiup aalajanger-
sinnaalissallugu piaanissamut
qinnuteqassanerluni.
Akukissusia
ajomartorsiutaavoq
— Ajornartorsiut anneq tassa a-
kukissusia, Robert Geisler oqar-
poq. — Kalaallit Nunaanni
krom-oxidimik ferro-kromimillu
piiaasoqassappat akilersinnaasu-
mik taava ajoqutaasunut iluaqu-
tinngortitsisussamik nassaarni-
artariaqarpugut. Iluaqutaasunil-
lu peqarpoq. Qeqertarsuatsiaat
eqqaanni peqarfia umiarsuali-
vimmut itisuumut pinngortitap
pilersitaanut qanittunnguuvoq.
Afrikap kujataani peqarfiit nu-
nap timaannarsuani kilometerit
6-800-t missaanni qaqqartuumi i-
nissisimapput. Kalaallit Nunaan-
ni immaqa ermup nukinga ator-
lugu akikitsumik nukissiortoqar-
sinnaavoq, kromimillu piiaaneq
assorsuaq nukissiuteqarnermik
pisariaqartitsivoq. Kiisalu Ka-
laallit Nunaat naalakkersuinik-
kut »eqqissisimasutut« isigine-
qarpoq. Tamanna aningaasaler-
suutit miliuunikkaartut aningaa-
saliissutigineqassagaangata pi-
ngaaruteqarpoq. Naggataagullu
pilersarummut aalajangiisuuin-
narput nunarsuarmi akiusut
aammalu piiaanissamut akuer-
sissutip imarisinnaasai.
Periaaseq nutaaq
Robert Geisler isumaqanngilaq
kromimik piiaanermi nioqqutissi-
ornermilu nuna annertoorsuar-
mik aatsitassarsiorfinngorsin-
naasoq qillerussualersorlugu, il-
lorsualersorlugu assigisaanillu
pilersorlugu. Aatsitassiorfimmi
piiaaviusumi inuit 50 missaanni
amerlatigisut sulisinnaassapput.
Qularnanngitsumik Platinomi-
no nutaaliaasumik periaaseqarni-
arpoq. Qaarsoq ammorluinnaq
qilleriffigineqartassaaq qillerif-
fiillu sullulimmik saviminermik
»ilupaqutserneqartassapput«.
Sullulikkut imeq naqitsineq sak-
kortooq atorlugu ammut qaarsu-
mut ingerlatinneqartassaaq.
Qaarsoq taamaalilluni aatsinne-
qassaaq taavalu nunap qaanut
milluarlugu marulluttut isillugu
qaqinneqartassalluni. »Marul-
luk« piareersaaffimmut ingerlan-
neqartassaaq. Krom-oxid ima-
luunniit ferro-krom avissaartin-
neqareeraangata marulluk sinne-
ruttoq qillerivimmut utertinne-
qartassaaq, taamaalillunilu nu-
nap qaata aserortigaanera min-
nerpaasussaassaaq, Platinomino-
mi pisortaq Robert Geisler isu-
maqarpoq. -h.
Suleqatigiiffik Platinomino ApS
Københavnimi »najugaqarpoq«.
Pisortaasoq Robert A. Geisler
canadamiut suliffeqarfiannut Fi-
scanex LtD-mut »presedent«-
iuvoq, suliffeqarfik taanna Onta-
riomi Canadami ippoq Platinomi-
nolu tassunga atavoq. Nunatsin-
ni ujarassiuutut misissugassat
Fiscaneximi pilersaarusiorneqar-
tarput.
Nuup kommunalbestyrelseanit aallartitat 1980-imi augustimi Platinominop misissuif-
figisaa takusarpaat Qeqertarsuatsiaat eqqaannut. Ujartukkat tassaapput ujaqqat pin-
nersaasiarineqarsinnaasut aatsitassarlu kromit. Nuummi borgmesteri Peter Thaarup
Høegh ujaqqamik tigusigaluttuarluni peqippoq Italerperleq).
Repræsentanter for kommunalbestyrelsen i Nuuk har i august 1980 besøgt området
ved Qeqertarsuatsiaat, hvor Platinomino ApS foretager undersøgelser af forekom-
ster af halvædelsten (smykkesten) og kromit. Det er borgmester Peter Thårup Hø-
egh (til højre), der bukker sig efter en sten.
PLatinomino ApS-imi pisortaq Robert A. Geisler Paamiuni assilisissimasoq.
Direktør Robert A. Geisler, Platinomino ApS, under et ophold i Paamiut.
Sommerhus til leje
Ved Limfjorden — 5-10 min. gang til stranden. 2 soverum
med 4 pladser. Bad — El. køkken, el. varme, opholdsstue ml
pejs.
Ida Vestergaard
Vestervænget 6 b I tv.
7800 Skive, tlf. (07) 52 43 38 (bedst aften)
10