Atuagagdliutit - 01.04.1987, Page 12

12
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 14 1987
Oqallinneq
Ammerinermut
piniusiornermullu ilinniarfik
All.: Martha Biilmann
Ullutsinni ilinniarfiit arlalissuit pi-
lersiortorneqarput, inuuniarnermi
pingaaruteqarluinnartut, soorlu
maakkua: savaatillit ilinniarfiat,
aalisartut ilinniarfiat, niuernermik
ilinniarfik il. il. Taakkua assersuu-
titut taaginnarlugit.
Siunissaq ungasinnerusoq eqqar-
saatigisarsimaqaara, kalaallit am-
merisaaserput, aammalu piniartu-
tut inuuneq eqqarsaatigilerinni as-
silissatullusooq ilillugu siaaraa-
ngakku atuakkatut ilillugu quppe-
rarlugulusooq misissuataaleraa-
ngakku misiussinnaanngisannik
qamuuna misigisaqartarpunga:
soorlumi suliassarput inereersimaf-
fissaraluani ininngitsooraluttuar-
lugu. Taamaattumik ilinniarfiit qu-
laani taariikkakka tunngavigalugit
pingaarluinnartutut isigalugu a-
peqqutigerusuppara imaattoq:
Ammerinermik piniusiornermil-
lu ilinniarfik pilersittariaqalinngi-
la?
Ukua taasakka taakkualu imari-
saat kalaallit kulturitsinnut ima
pingaaruteqarluinnartigisut ullu-
mikkut pilersaarusiorfigineqan-
ngikkunik suli kinguaraluttuinnas-
sapput.
Qanoq imassaqassava?
Ilinniarfik taamaattoq takorluuin-
narlugu imassaqassaaq soorlu
makkuninnga:
Arnanut ammereriaatsit assigiin-
ngitsut, amminik mersornerit assi-
giinngitsut, ammit sumut atorne-
qarsinnaaneri il. il. Angutinut pini-
arnermut tunngasunik sananeq,
sakkut assigiinngitsut qanoq ator-
neqarnissaannik ilinniarneq, kiisa-
lu qanga kalaallit piliniartarnerat
taassuma iluaniissinnaalluni.
Ullumikkut pisinnaasortagut u-
toqqalipput, utoqqalilerlutilluun-
niit. Taakua ilinniartitaat kingulis-
satsinnut ilinniarteqqitassatut isu-
malluarfigissavagut. Ullumili ullu-
nilu aggersuni taamaaliunngikkut-
ta taava inuusuttortatta kingulis-
saatkiap ilinniartissavai?
Ullutsinni inuusuttuararpassuit
atuarfinnit anisartut ingerlaqqiffis-
saqaratilli, ilanngui qanoq kingu-
neqartitsisartut paasisaqarfigisale-
reerpavut.
Nalunngilarpulli aamma ilaati-
gut atuagarsornikkut angummas-
sinnaanngikkaluarlutik arlaannik
piginnaassuseqarfeqartartut, pi-
ngaartumik assassornerup tungaa-
tigut.
Piniartoqarfimmiunut pingaaru-
teqassaaq. Nunaqarfinnguarmiu-
nut pingaaruteqassaaq. Kiisalu illo-
qarfinni suliassaqannginnerup ni-
kallulersitaanut pingaaruteqas-
saaq.
Ullumikkut peqatigiiffik Qajaq
sinerissami pilersiortorneqarpoq, i-
laasortarpassuilu atortussaqaru-
mallutik noqqaajuarput ineriikka-
nik pissarsiorlutik. Sooq qajaqas-
sagunik atortussamik suliarinissaat
pisinnaasortaannarminnit pinias-
savaat? Soormilu arnat ilikkagaqa-
rusukkaluit periarfissarsiorneranni
ikiunngilagut?
Ima oqartoqarsinnaavoq: sun-
ngiffimmi unnukkut tamakkuleri-
soqartarpoq. Aammalu ammeri-
nermik kursusit ingerlanneqartar-
put. Kiisalu Sisimiuni arnat ilinni-
arfiat aamma isumalluarnarpoq ta-
makkununnga atortarami.
Nalunngilarpulli taakkua taa-
sakka tamarmik killeqarmata inu-
tassaminnik, ullunik tiiminillu.
Mingunnartulerisut
Oqartoqartarpoq kommunit am-
meriviutaat sinerissamiittut aamma
ilinniartitsivittut eqqarsaatigine-
qartut. Nalunngilarpulli suliffissa-
qannginneq pissutigalugu mandtii-
mit atorlugit akissarsiaqarmata,
tassa akissarsiap minnerpaaffiani.
Taakkunani ammeriveeqqani ta-
korloorneqarsimagunanngilaq am-
minik sulineq, pingaartumillu nu-
taanik, oqitsorsiorfiunngimmat
minnerunngitsumik ukiuunerani.
Puigortariaqanngilaguttaaq allatut
ajornartumik ukiuunerani ilaanni
qeraartut nilleqisut suliarisarmati-
gik. Aammalu amminik nutaaleri-
sut tassaapput mingunnartulerisut
oqimaatsulerisullu.
Ammilli nutaaginnaat oqimaat-
sorsiorfiuneq ajorput. Aammali
ameq kusanartumik suliariniaraan-
ni oqitsuinnarsiorfiuneq ajorpoq.
Panertorsaaneruna, aammalu as-
saannaat atorlugit qitulisaanerillu
ineriikkap tiguneranit allaaneru-
sut.
Kiisalu mersorneq aamma i-
maannaanngitsuuvoq. Pingaartu-
mik mersugassanik piareersaaneq.
Mersugarmi piareersarluagaq aat-
saat inernera kusanartuusinnaasar-
poq.
Minnernnngitsumillu avittarneq
sioqqinerlu timimuttaaq qasunar-
tarput. Imminuinnarmi pinnani al-
lattaaq nuannaarutissaannik suli-
neq suliaavoq imaannaanngitsoq.
Taamaattumik ammeriveeqqat i-
linniartitsivittulli atorneqassappa-
ta akitigut aaqqiineqartariaqar-
poq. Qulaanilu taariikkakka tun-
ngavigalugit akissarsiap minner-
paaffianik akilersuineq sulisunik a-
tornerluineruvoq.
T akorloorneqartariaqarput
maannakkut sinerissami ammeri-
veeqqani mersortarfinnilu pisor-
taasut tassaammata utoqqalilersut,
ukiorpassuarni ilungersorlutik a-
ngutitamik pisaannik annaassinia-
reersimasut, maannakullu suli ilu-
ngersortut nalunngisatik allanut-
taaq tunniukkusullugit. Ajoraluar-
tumilli akilernerlugaasut suliffissa-
qanngitsut piinnarlugit.
Tamatta takorloortariaqarpar-
put ammeriveeqqani sulisut sulia-
qarmata kalaallit kulturitsinnut
pingaaruteqarluinnartumik erligi-
satsinnik tammarumanngisatsin-
nillu.
Kiisalu piniartunik tunitsivissa-
qartitsipput oqimaatsorsioraluar-
lutik sulinermikkut.
Ammeriveeqqat
alakkarternerullugit
Isumaqarpunga ullutsinni amme-
riveeqqat pinngitsoorsinnaajun-
naarigut inuiaqatigiittut ineriartor-
nitsinni nunatta pissarititai iluaqu-
tissatut atorluarniassagutsigik.
Taamaattumillu naalakkersuisugut
minnerunngitsumillu kommunit
ammeriveeqqanut alakkarterneru-
sariaqarput, suliffissaqannginneq
kisiat pissutiginagu, ukiunili agger-
suni tunisassiorneq ammitiguttaaq
isumannaannerusumik ingerlas-
sappat.
Kalaallit Nunaata Ammerivia si-
unissami isumannaannerusumik
ingerlassappat pingaaruteqarluin-
narpoq sinerissatsinni ammeriveeq-
qat aqqutigalugittaaq kalaallit ami-
utivut pitsaasumik suliarineqartar-
nissaat. Tamatumuunakkut tuni-
sassiat ataavartumik ingertasin-
naaqqullugit. Ammit pitsaasumik
suliat ilaasa ammerivimmi suliareq-
qinnerisigut silarsuarmioqatitsin-
nut takutitaqarsinnaaqqulluta ka-
laallit uagut aamma asapinngitsu-
gut.
Tamannalu tunngavigalugu ul-
lutsinni atortorissaarutit ammiti-
guttaaq suliniarnermi pingaarute-
qartut malinnaaffiginissaat pin-
ngitsoorsinnaangilagut. Soorlu
ammit maskiinamik suliat, ammi-
nut mersorfiit mersoriaatsimikkut
assigiinngitsut il. il. ineriartornermi
malinnaaffiginngitsoorsinnaanngi-
lagut. Inuusuttortattalu ilinniartin-
neqarnissaat pinngitsoorneqarsin-
naanani. Tamatumuunakkutaaq
nunatta pissarititaasa atorluarne-
qarnissaat periarfissiuunniarlugu.
Kiisalu issittormioqatiguttaaq i-
lisimasaqarfingaatsialerpagut, na-
lunngilarpullu qanoq kalaallit ua-
gut amminik suliatsinnik soqutigi-
saqartigisut. Uagutsinnuttaarlu
taakua suleriaasiat aamma alaper-
naannarluinnartuusoq. Immaqa i-
linniarfeqaleraluarutta tamakku-
natiguttaaq sanileriittut aviffigeqa-
tigiinneq pissusissamisuussagalu-
armat.
Tamakkua siumut eqqarsaatigi-
lerlugit pingaartuuvoq ullumikkut
ammerinermik pisinnaasortagut o-
qaasiinnaanngitsumik assatilli a-
torlugit sulisut atorluarniassallugit,
taakkuummata ullumikkut atorfis-
saqartitagut, tusaamasaannarmit
oqaluttunit taqikkiartortinneqas-
sanngitsut.
Taamaattumillu qulaani taariik-
kakka tunngavigalugit ilinniarfik
siunissami pinngitsoorsinnaanngi-
satta ilaattut ilungersuuttariaqale-
runarparput. Tassuunakkut itsar-
suarli kalaallit inuuniarnerminni
qiterisaat kulturi erlinnartoq, ki-
ngornutassiaq erlinnartoq, aviffi-
geqatigiinnikkut uummarissarne-
qaqqullugu.
Misiligutaasumik
niuertussat Kalaallit
Nunaanni
Kalaallit Niuerfiata/KNI-p Kalaallit Nunaanni niuertoqarfiini arla-
linni misiligutaasumik niuertussatut atorfiit piaartumik atorfinit-
tussanik inuttassarsiorneqarput.
Attaveqarfiginiakkavut tassaapput angutit arnallu 21-nit 25 tikil-
lugit ukiullit, soqutigisaqartullu kalaallit inuussutissarsiornikkut
inuunerinik paasisimasqarnissamik suliffiginninnissamillu.
Ukiut atorfeqarfiusut siulliit marluk misilinneqarfiupput, tamatu-
malu nalaa KNI-p Kalaallit Nunaanni sulineranik ilisimasaqarluar-
nissamik tunniusivigissavarput. Tamatumunnga peqataasumik
misilinneqarfiup nalaani kingusinnerusumilu ilisimasassat tun-
gaatigut ilinniartitaaneq sulianut tunngasunik siulersuinermullu
tamatigoornerusumik tunngassuteqartunik kursusertarnerit aq-
qutigalugit ingerlanneqassaaq.
Niuertussaq ukiuni marlunni naammaginartumik misilinneqaree-
runi Kalaallit Nunaanni tjenestemanditut Namminersornerullutik
Oqartussat ataanniilluni atorfinitsinneqassaaq, taamalu pisoqa-
reerneragut periarfissaqarluassaaq Kalaallit Nunaanni pisortatut
atorfimmut qaffatsitaanissaminut.
Naatsorsuutigaarput qinnuteqaateqartut niuernermut allaffim-
mi, bankimi/sparekassimi, umiarsuarnik sulissussinermik assin-
gusumilluunniit sulinikkut tamatigoortumik ilinniagaqarsimassa-
sut. Niuernermik soraarummeeruteqarneq imaluunniit niuerner-
mut nangissummik soraarummeeruteqarneq piuminarsaataas-
sapput.
Akissaasigaaneq Kalaallit Nunaanni tjenestemandit pillugit inat-
sit malillugu lønramme 9-mi pissaaq, tamannalu Kalaallit Nu-
naanni nunaqavissumut qaammammut kr. 9.243,27-uvoq Kalaal-
lit Nunaanni nunaqavissuunngitsumullu kr. 9.787,62-iulluni, nu-
naqavissuunngitsumullu tapiliunneqassapput atorfimmit tunu-
arnermi taartissiassatut sipaakkat.
Nuuttussat inisimmavissaqartinneqassapput, inisimmaviullu at-
tartornera akilerneqassalluni malittarisassat Kalaallit Nunaanni a-
tuuttut naapertorlugit.
Taamatuttaaq Kalaallit Nunaanni nunaqavissuunngitsut Kalaallit
Nunaaliarnerminni ukiumullu ataaseriarlutik Danmarkiliarner-
minni akeqanngitsumik angalansussaatinneqarput. Pequtit ake-
qanngitsumik nassatarineqarsinaapput ukiullu marluk atorfeqa-
reersimanermi akeqanngitsumik Danmarkimut oqqunneqarsin-
naallutik.
Qinnutigineqarpoq allakkatigut qinnuteqaat »Handelsassi-
stent«-mik nalunaaqutserlugu aammalu soraarummeersimaner-
nut uppernarsaatinik, sulisimanermik nassuiaatinik il.il. ilaqartil-
lugu uunga nassiunneqassasoq:
Kalaallit IViuerfiat
Grønlands Handel
Personaleafdelingen
Strandgade 100.1004 København K
KALAALLITNIUERFIA T/KNI GRØNLANDS HANDEL Kalaallit Nunaanni Nammi-
nersornerullutik Oqartussat ingerlassaattut suliffeqarfiuvoq.
KNI Kalaallit Nunaanni tamani engrosimik (quersuartigut tunisaqarneq) pisiniarfit-
sigullu niuernermik ingerlatsivoq ukiumullu 3 milliard koruunit missinginik naleqar-
tunik tunisaqartarluni. KNI-ttaaq Kalaallit Nunaata iluani umiarsuartigut usinik ilaa-
sunillu angallassinerit akisussaaffigai, taamatuttaaq KNI-p Kalaallit Allakkeriviat in-
gerlassaraa.
3200 missaannik sulisoqarpugut, taakkunannga 2400 Kalaallit Nunaanni, sulisori-
sattalu niuernermi angallannermilu suliassat saniatigut umiarsualivinnik ingerlatsi-
neq, timmisartut mittarfiinik ingerlatsineq, akileraaruserinermisuliassat aningaase-
riviillu sulissussinerinik suliassat suliarisarpaat.
SANAARTORNERMITAARSIGASSARSISARFIK
GRØNLANDS KREDITFORENING
Advokat Henrik Hey
Skibshavnsvej 32
Box 419
3900 Nuuk
Telefon 2 12 52
- Vi skaffer penge tiI huse.
Skibsinventar - Sejl- og Presseningsdug - Wire - Tovværk - Ankere
Kæder - Værk - Beg - Plast fendere og Bøjer - Takkelgods.
umiarssuit iluine pisatagssat • tingerdlautigssiat uligsslatdlo - vfijarit - agdlu-
naussat - kitsat - kalungnerit - agdlunaussat inguvtigkat - uvserut - angat-
dlatinut kagdlusséunav&Kutit - pugtaKutitdlo - angatdlémut agdlunaussanu-
tigssiat
CARL ENGHOLMS EFTF. A/S
Skibsinventar
Dortheavej 43 - 2400 København NV - Telegram-adresse Ankerketting
Telefon: 01-10 02 22