Atuagagdliutit - 23.09.1987, Page 6

6
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 39 1987
»Kiinaaleeqgaap« timminera kingulleq:
N akkamaveersaarpoq
allat eqqorumanagit
Helikopterip Sisimiut eqqaanni nakkarnera alianartoq qanoq pisimanersoq
oqaluttuarissavarput paasissutissat Grønlandsflymit takunnittuusimasunillu
pissarsiarisimasavut tunngavigalugit
Kaptajn Knut Solbakkenip nalunngi-
laa inuunini annaaratarsinnaallugu
— annaallugulumi — hclikopterimi
motoria unittoq paasillugu inuit al-
lat pingasut atimini qaqqamiittu t eq-
qornaveersaarsimagamigit. Talli-
manngornermi septemberip 11-ianni
nal. 20,15 Sisimiut avannannguanni
helikopterip nakkarneranik isiginnit-
tuusimasut oqaluttuarisaat paasissu-
tissallu Gronlandsflymiit pissarsiari-
sinnaasimasavut tunngavigalugit
taamatut pisoqarsimavoq.
Grønlandsflyp timmisartortitsi-
sarnerani ukiorpassuarni pisortaasi-
masoq, kaptajn Knut Solbakken,
timmisartortartup aappaa Peter Ste-
neborg timmisartunillu iluarsaassi-
sartoq Mogens Thor Danielsen Sisi-
miunut tikipput angallatigalugu
Grønlandsflyp helikopteriutaa S-61
»Kiinaaleeraq« OY-HAN-imik ili-
sarnaateqartoq. Sisimiuni sisorartar-
tut peqatigiiffiannit SSP-mit attar-
torneqarsimapput kivittaatitut ator-
neqassallutik, tamannalu tamarmik
ukiut ingerlaneranni arlaleriaqalutik
misilittareersimavaat.
— Sisorartartut majuartaatissaat
qangatsiarli qaqqap Nasaasaap
ilaani sanalerparput, SSP-ip sisu-
saartitsisarnermut pisortaatitaa Jør-
gen Labansen oqaluttuarpoq.
— Kommunip katillugit 600.000
kr-inik aningaasaliiffigisimavaati-
gut, uagullu nammineerluta uper-_
naarli sioqqat allallu atugassagut sne-
scooterinik majuussoreersimavagut
naatsorsuutigigatsigu majuartaatis-
sap toqqavissai arfineq-marluusut
piumassutsiminnik ikiuuttunik suli-
soqarluta nammineeerluta suliarisin-
naassallutigit. Paasivarpulli cementi
ilimagisatsinnit annertunerujussuaq
atortariaqarlutigu, taamaattumillu
Grønlandsfly atassuteqarfigisima-
varput.
Jørgen Labansenip helikopterip
nakkarnera tamaal isiginnaarsima-
vaa kingornalu annaassiniarnermi
peqataasimalluni.
Jørgen Labansen, der så hele fly-
styrtet og senere var med i rednings-
arbejdet.
Helikopterimiit kalerriisoqarpoq
Grønlandsflyp suliassarissavaa ce-
menti suliarineqareersimasoq Sisi-
miuni heliportimiit toqqavissanut
arfineq-marluusunut qaqqamiittu-
nut, SSP-mi ilaasortat sanareersima-
saannut, assartussallugu. Perma-
green cementiliortuussaaq, helikop-
terilu usilluni siullermik qangattar-
poq nal. 13,30. Nassatarisaaqattaa-
sarsuarmi saviminiusumiittoq erfas-
sinnaavoq. Helikopterip cementi
toqqavissanut tikiukkaangagu qat-
taasarsuaq tutsivissunngikkaluar-
lugu uertinneqartarpoq, helikopte-
rilu qulaanni uninngaannartarpoq.
— Ajornanngilluinnartumik ute-
qattaartuarput, Jørgen Labansen
oqaluttuarpoq, nammineermi sana-
qataasimagami. Toqqavissat tulle-
riiaarlugit naammassiortorpagut
qutsilliartuaartillugit, kiisalu quller-
paartassaat kiserngorupparput.
Taanna angisoorujussuuvoq tamaa-
nilu qaqqaq sivingasorujussuuvoq.
Kuitsivilli 3x4 meterinik angissusi-
lik ulikkaariartuaarsinnarparput.
— SSP-mi ilaasortat EFG-milu
ilinniartut katillugit 15-iugunartutta-
maaniipput, tassanngaannarlu alla-
gartamik helikopterimiit nakkartit-
sisoqarpoq. Allassimapput inuppas-
suit tamaanngaanniit qimagutin-
ngippata timmisartornertik unitsitta-
riaqassagitsik. Tamanna sooruna-
limi naalapparput, taamalu inuit pi-
ngasuinnaat kuitsiviup eqqaaniiler-
put.
Usit kingullersaat
Jørgen Labansenip kuitsiviit kingul-
lersaata tullia passukkaa helikopteri
takkuppoq cementimik usit kingul-
lerpaartaannik kuitsivimmut quller-
paamut kuisiartorluni.
Jørgen Labansenip suleqataasalu
erngerlutik paasivaat ajortoqartoq.
— Sukkavallaartumik ingerlavoq,
tamanna assut malunnarpoq, ila-
vullu isumaqarput motorip nipaa al-
lanngorpallattartoq tusarsimallugu,
J ørgen Labansen nassuiaa voq. — Si-
uliini tikiukkaangami helikopteri ta-
matigut kigaallaqqaarluni aatsaat
kuitsivissanut qulangiuttaraluarpoq.
Massakkulli toqqaannavillugu inger-
lavoq, uangalu qulariunnaavikkalu-
arpara qattaasarsuup inuit pingasut
kuitsiviup eqqaani utaqqisut eqqus-
sagai. Helikoterimmi orniinnavippai
unikaallannissanilu angumerisin-
naanngilluinnassavaa.
Qunnippoq
Jørgen Labansen isumaqarpoq heli-
kopterip kuitsivik meterinik pingasu-
nik sisamanilluunniit ungasitsigiler-
lugulu saamiup tungaanut sangusoq.
— Erseqqilluinnarpoq ingerlatit-
sisup qattaasarsuaq pingasunut taak-
kununnga nakkartussanngorlugu
nakkartiinnarumanagu helikopteri
taamatorujussuaq sangutipilooraa,
Jørgen Labansen oqaluttuarpoq.
Taamaaliorneratali kinguneraa
qattaasarsuaq innaarsummut anar-
ruterujussuarmat tassalu arlaannut
qunnittutut ililluni.
— Taamalu helikopteri qaqqamut
pitunneqarsimasutut ilerpoq, am-
mullu aallarluni taamalu sarpiisami-
nik nuna eqqorlugu. Tamakku ta-
marmik pipput uisorernialunnguit
ingerlanerinnaanni, helikopterili
qangattaqqippoq. Kingunitsianngu-
ali helikopteri atsinnerusumut tupi-
loorujussuarpoq ima sakkortutigisu-
mik, allaat kaavittorsui ammut na-
junngarlutik kaavinnerminnilu i-
ngerlatitsisut issimaffigisaata qaava
eqqorpaat, soorlumi tassa qiuutinik
qiorneqarsimasoq.
Helikopterip aappassaanneerluni
innaarsuk eqqormagu kaavittui na-
pipputp timmisartortartu/lu issi-
maffigisaat »qior/ugu«.
Da helikopteren anden gang ramte
fjeldet slog rotorerne ned og »klip-
pede« toppen af piloternes cockpit.
60-70 meterinik nakkakattarpoq
Helikopteri suli univissunngilaq.
Kaavittorsui suli ingerlapput aat-
saallu pingasoriarluni assakartareer-
sorlu motori univilluni unippoq. Jør-
gen Labansenip naatsorsuuppaa he-
likopteri 60 aamma 70 meterinik por-
tussusilikkut nakkartoq.
— Uanga allallu pingasut helikop-
terip tungaanut arpalerpugut, taku-
gatsigit timmisartortartup appaa ilu-
arsaassisartorlu anisut. Timmisar-
tortartup aappaata assaasa illua ka-
tassimavoq, usserarlutali peeqquaa-
tigut helikopteri qaartooratarsin-
naammat.
Ussagartut takusinnaavaat timmi-
sartortartup aappaa suli timmisartu-
miittoq.
— Uagut pingasuulluta helikopte-
rip ingerlatitsisarfia qanillattulerpar-
put, iluarsaassisartullu timmisartor-
tartup aappaa paassuppaa, taanna
ilisimajunnaarsimanngimmat.
— Annaassiniarnermi peqataavoq
tupinnaannartumillu pinertulluni,
naak assammi illua annaasimagalu-
arlugu, Jørgen Labansen oqaluttuar-
poq, namminerlu ilaatigut Kaaleeraq
Bech ikiortigalugu timmisartumik in-
gerlatitsisoq ilisimanngitsoq ingerla-
titsisarfimmiit annissimavaat.
— Allat marluk tigummiaraat
uanga qatserisartut pisarnerattut ki-
villugu ingerlatitsisarfimmit aseror-
luinnarsimasumiit anillatsippara,
Jørgen Labansen, annaassiniartartu-
tut Danmarkimi ilinniarsimasoq nas-
suiaavoq.
— Manissumut nallartipparput
helikopterimillu iluarsaassisartoq pe-
qatigalugu pisariaqartutigut ikiorlu-
tigu. Siullermik atisanik oqortunik
qipipparput, allallu sinngup puuinik
tamaarsimaffimmiittunik aallerput.
Kingunerileraa Mogens Thor Da-
nielsenip helikopterip annanniutaa
umiatsiaq pullattagaq pullappaa,
ajoqusernikorlu tassani sapinngisa-
mik oqorsisimalluni nalasinnaaler-
poq.
— Timmisartup naalagaa ilisi-
manngilaq, kisianni akuttoqatigiis-
sumik anersaartorpoq, Jørgen La-
bansen oqarpoq.
Ajunaartoqarneranik nalunaarut
Timmisartuussineq aallartimmalli
Permagreen oqarasuartaateeqqanik
walkie-talkie-nik qaqqami sulisunut
agguaassisimavoq, cementi qanoq
atsigisoq pisariaqartinneqarnersoq
nalunaarutigineqartarniassammat.
Cementiliortut ittuata biilia ra-
dioqarpoq walkie-talkie frekvens-
iannut naapertuuttumik tigooraassu-
taasinnaasumillu, taannalu imeqar-
fiup avannaani aqqulluttumi unin-
ngatinneqartartoqtusaalluarsinnaa-
niassammat, taassumallu tassann-
gaannaq radiukkut tusaalerpaa ka-
lerrisaarerpaluttoq: »Helikopteri
nakkarpoq«. Qinnuvigai nalunaaru-
tertik nangeqqeqqullugu Kaaleeraq
Bechillu SSP-meersup oqaatsini na-
ngeqqippai. Biili erngiinnarluinnaq
heliportimukarpoq, taassumallu pi-
sortaa Johan Philip erngiinnarluin-
naq ajunaartoqarneranik kalerrii-
voq.
Ajunaarfimmiilli radiukkut atas-
suteqarniarneq ajornakusoortuu-
voq. lluamillu nalunaarutigineq
ajornarnarpoq ajoqusersimasut
marluk qanorpiaq innersut, taa-
maattumillu SSP-miut marluk arpal-
lutik illoqarfiup tungaanut aallarput.
Qatserisartut annguteqqaarput
Nakkarneraniit nalunaaquttap a-
kunnera ataaseq missiliorlugu qaa-
ngiuttorlu annassiniartartut siulliit
anngupput. Tassalu qatserisartut
marluk. Kingornalu anngupputtaaq
qatserisartut suli allat, nakorsaq
ataaseq, napparsimasunik paarsisoq
ataaseq politeerlu ataaseq.
— Taakkulu soorunalimi annaas-
siniarneq siulersulerpaat uagullu tu-
nuarpugut, Jørgen Labansen oqalut-
tuarpoq.
Taamaalinerani timmisartunik
isumannaallisaasoqarfik Kangerlus-
suarmiittoq politimestereqarfillu ka-
lerrinneqareersimapput Grønlands-
flyllu paasisimavaa, helikopteri qa-
ninnerpaaq tassaasoq sakkutuut
imarsiortut Lynx-iutaat Diskobugti-
miittoq. Taanna soorunalimi piaar-
nerpaamik inuttalerneqarpoq, taar-
siartulereeraluartorlu aallarluni —
naak taartumi timmisartornissamut
atortulersugaanngikkaluarluni — si-
nerilli atuarlugu ingerlagami aju-
naarnermiit nalunaaquttat akunneri
marluk qaangiutereersullu ajunaar-
fimmut annguppoq.
— Timmisartumik iluarsaassisar-
tup Mogens Thor Danielsen miffis-
saqqissumik nassaarpoq taannalu
ikumatittakkanik qorsorpaluttunik,
annanniummeersunik, nalunaaqut-
sersorlugu. Taamaalinerani taggaris-
sereersimavoq qiianaqalunilu, Jør-
gen Labansen nangippoq, inuusut-
tullu pinertussusiat ajasoorutigisi-
manerarpaa.
— Uippallersimanngilluinnarlutik
tammaarsimaffitsinnut uteqattaar-
tuarput arlaannik atorsinnaasunik
aallartarlutik. Suliaq tamannaoqit-
suinnaanngilaq, tamaarsimaffik 500
meterinik ungasissuseqarmat qaq-
qarlu 35 gradinik sivingassuseqar-
luni.
Annaassiniarneq
Sisimiuni napparsimmavimmut pis-
sunneqarmata paasineqarpoq Knut
Solbakken toqusimasoq, Peter Ste-
neborgilu erngiinnarluinnaq suliari-
neqalerpoq. Unnuap ingerlanerani
ajorsiartorunnaariarmat aqaguani
Rigshospitalimut Københavnimiit-
tumut ingerlateqqinneqarpoq, tas-
sanngaanniillu nalunaarutigineqar-
poq inuunera navianartorsiunngit-
soq.
Qattaasarsuaq
nakkartissimassagaluarpaa
Grønlandsflyp direktøria Jan K.
Rasmussen Knut Solbakkenillu uki-
ortaamiit flyvechefitut kingoraarti-
gisimasaa, kaptajn Poul Ravn Lar-
sen, AG-mut oqarput, Knut Solbak-
ken qularnanngilluinnartumik taa-
maaliorsimassasoq inuit nunamiittut
eqqorumanagit.
Toqqavissaq iningajareersimasoq,
tassanilu inuit pingasut utaqqisi-
mapput cementi kingulleq helikop-
terip tikiutissammagu.
— Uisorernialuinnannguit piffis-
sarisimassavai, Jan K. Rasmussen
oqarpoq. — Eqqarsaatigilluarlugu
nalaatsornikkulluunniit taamaalior-
simanersoq oqaatigisinnaanngilluin-
naraluarpara, periarsimanerali ta-
marmi Knut Solbak kenerpalaarluin-
narpoq.
— Malittarisassat aalajangersar-
neqarsimasut malillugit erngiinnar-
luinnaq qattaasarsuaq nakkartissi-
masussaagaluarpaa, taamaaliorsi-
magaluarunili qularnanngilluin-
nartumik cementimik utaqqisut eq-
qorsimassagaluarlugit.
Knut Solbakkenip qattaasarsuaq
nakkartiinnarsimagaluaruniuk ili-
manarluinnarpoq helikopteri ar-
laannut isumannaatsumut mitsissi-
masinnaassagaluaraa.
— Pisimasup alianartumik nag-
gateqarneranut assigiinngitsorpas-
suit pissutaapput, tamakkualu ilaat
marluk tassaapput motorip unit-
toorsimanera qattaasarsuullu su-
mut arlaannut qunnittoorsima-
nera, Jan K. Rasmussen oqarpoq.
Motorimik unittoorneq
ulorianartuunngilaq
Flyvechef Poul Ravn Larsen, nam-
mineq helikopterinik ingerlatitsisar-
tuusoq misilittagartooq, AG-mut
oqarpoq motorimik unittoorneq im-
mini ulorianartuunngitsoq.
— Tamanna tamatta ukiup af-
faani sungiusartarparput, helikopte-
rit ingerlasinnaalluarput ataasiinnar-
mik motoreqarlutik. Ulorianarto-
qarnerpaasarpoqmikkiartulernermi
tingilernermilu, taamaattumilluuna
heliportit tamarmik inissinneqartar-
tut qanittuini narsaamanertalinni ta-
sertalinniluunniit, pisariaqalerpat
timmisartoq tassunga isumannaatsu-
mik missinnaaniassammat.
Helikopterit kivittaatitut atorne-
qartarnerat ilaasunik angallassiner-
miit ajornakusoornerujussuuvoq,
taamaaliornermi isumannaallisaa-
nikkut isumagisassat amerlanerujus-
suullutik.
— Kivittaatitut atorneqartuartar-
pugut, Poul Ravn Larsen oqarpoq.
Ajunaarnerli pisimasoq tunngavi-
galugu kivittaatitut atorneqarnermi
isumannaallisaataasartut Grøn-
landsflyp isumaliutigeqqittariaqas-
savai.
— Grønlandsflymi isumannaalli-
saanikkut aalajangersakkat silar-
suarmi tamarmi sukanganerpaar-
paajupput, maannakkulli isumaliu-
tigeqqittariaqalerparput suli suka-
nganerusunngortittariaqarnerluti-
git, direktør Jan K. Rasmussen oqar-
poq.
Suliaq nersornartoq
Jan K. Rasmussenip Poul Ravn Lar-
senillu ajunaarnerup kinguninngua-
tigut annaassiniarsimaneq ajasooru-
tiginngitsuunngilaat nersornartuutil-
lugulu.
— Najuuttut tamarmik nersorta-
riaqangaartumik sulisimapput, na-
juuttullu Mogens Thor Danielseni-
mik ikiuisimanerat qujassutigingaar-
parput. Ajunaarnerup kingorna an-
nassiniarneq tamarmik eqqorluin-
nartumik ingerlanneqarsimagunar-
poq.