Atuagagdliutit - 23.09.1987, Side 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 39 1987
Ilaqutariit imigassarlu:
Inissiisarnermi anguniagaq
sumiginnagaavallaartartoq
Angajoqqaat akisussaaffiinik arsaartuinnarnagit suliuteqarnerulernissaq ulloq
unnuarlu paaqqinnittarfinni sulisuusunit inassutigineqartoq
Børnehjemmit assigiinngitsut Nu-
ummiittut ornillugit paasiniaaffigi-
sarnerini sulisuusunit isumaqatigiis-
sutigineqarpoq meeqqanik inissiisar-
nermi mecqqat angaioqqaaminnut
utertinneqarnissaat anguniarlugu
sullissineq annikippaallaarujussuar-
toq. Tamatumunnga pissutaanerar-
neqarpoq kommunimi sullissisut su-
liassaqarpallaanerat, piffissaaleqine-
rat sulisullu akornanni taarseraanne-
rujussuaq.
— Meeqqanik inissiisarnermi su-
liap kingusippallaartukkut aallartit-
tarnera malugeqqaiaasarparput.
Aamma periarfissaqartaraluarpoq
meeqqap angajoqqaaminut uternis-
saa siusissukkut sulissutigissallugu,
kisianni imaakkajuttarpoq meeqqat
inissinneqareeraangataangajoqqaa-
juusut ajornartorsiutaat nukinginna-
runnaartartut, taamatut oqarput
Nuummi Røde Korsip børnehjemmi-
ani sulisuusut.
Børnehjemmimi tassanerpiaq su-
lisuusunit oqaatigineqartut ilagaat
namminneq meeraatimik affaasa
missaanniittut angajoqqaavi inissaa-
leqisuusut. Taakkua ilaat ukiuni
marlunni pingasuniluunniit inissa-
minnik utaqqereersimapput.
— Inissaaleqineq imigassamillu
atuineq ingerlaqatigiikkajuttarput,
sulisut oqarput.
Aaqqiissutissaqartaraluartoq
Nuummi børnehjemmini sulisuusut
tungaannit isertuarneqanngilaq an-
gajoqqaarpassuit imigassamik ajor-
nartorsiuteqartarneri, taamaalillu-
tillu meeqqaminnut utertitseqqinis-
samut periarfissakilliartuinnartar-
lutik.
— Inuiaqatigiinnut akikinnerussa-
galuaqaaq meeqqanut inuusuttu-
nullu suliniutit annertusarneqartu-
uppata, angajoqqaarpassuit akisus-
saaffiinik arsaartuinnarnagit. Asser-
suutigisinnaavagut qatanngutigiit
ukiuni arfineq-marlunni tigummisi-
masagut. Taakkua anaanaminnik
isumagineqarlutik peroriartorsima-
sinnaagaluarput aaqqiissutissanik al-
lanik ujartuisoqarsimagaluarpat, so-
orlu angerlarsimaffimmi ikiortimik
siunnersortaasinnaasumik atorfe-
qartitsinikkut, Nuummi kommuna-
lip børnehjemmiani sulisuusut
oqarput.
Nuummi børnehjemmimi allami
»Meeqqat ILluanni« ittuusoq Tor-
ben Alne oqarportaaq amigaataaju-
artut tassaasut ilaqutariit immikkut
sungiusarsimallutik inissiiffiusin-
naasut, taamaattoqartuuppat ilaqu-
tariit inissiiffiusartut artukkinneqar-
tartulli ikinnerussagaluarmata.
— Sulinissinni angusinnaasasi kil-
leqartuartillugit sulilussinnartutut
misigisimaneq ajorpisi?
— Isumaqarpunga sulinitsinni an-
gusaqarluartarluta. Kisianni amigaa-
taajuartoq unaavoq suliap ingerla-
teqqinnissaanut sukumiinerusumik
malittarinnittoqartarnissaa, tassalu
meeqqap ilaquttaminut uternerani
ilaqutariinnut siunnersortaasinnasut
amigaataapput. Isertorneqarsin-
naanngilarmi meeqqat børnehjem-
minut inissinneqartartut amerlaner-
paartaat — immaqa 80 procentiisa
tungaannut — ilaqutariinnit imigas-
samik ajornartorsiortunginngaane-
ersuusarmata, Taamaattumik pisa-
riaqarpoq ilaqutaari ilaqutariit ataat-
simoortillugit sullinneqartarnissaat,
Torben Alne oqarpoq.
Piviusut tunngavigalugit
Meeqqanik inuusuttunillu isumagin-
nerup annertunerusinnaanera Isu-
maginninnermut Pisortaqarfiup pi-
sortaanittaaq Martha Labansenimit
oqaatigineqarpoq. Meeqqanik inis-
siisarnermi suna anguniarneqarner-
soq meeqqallu sutigut nukittorsarne-
qartarnissaat eqqarsaatigineqarpal-
laarneq ajortoq Martha Labansenip
unnerpaa.
— Suliassat ataasiakkaat isuma-
ginninnermut ataatsimiisitalianit su-
liarineqartarput. Qimakkaluttuin-
narneqartorli tassaavoq pissutsit atu-
utut tunngavigalugit ataatsimoortu-
mik naliliisarnissaq, taannalu aallaa-
vigalugu aaqqiissutissanik ujartui-
sarnissaq, Martha Labansen
oqarpoq.
Pisortaqarfiup tungaaniit oqaati-
gineqartut ilagaat børnehjemmini su-
lisut kalaaliusut akornanni misilitta-
gaqqortusiartornerup malunniukki-
artornera, pingartumik sullivinni ka-
laaliinnarnit ingerlatani — naak suli
sulisussanik misilittagaqqortuunik
soqutiginnittunillu amigaateqarto-
qaraluaqisoq.
— Nunatsinni imigassap ajornar-
torsiutaanerata kinguneranik meeq-
qat amerliartuinnartut annertuumik
ajornartorsiuteqarput. Inuusuttuaq-
qat ilaat imatut sakkortutigilersi-
mapput, allaat immikkorluinnaq
aaqo.iissuteqarfigisariqalerlutik, in-
issiivinni pioreersuni killinneqarsin-
naannginnamik, Isumaginninner-
mut P Pisortaqarfiup pissortaa Mar-
tha Labansen oqarpoq, imatullu nag-
gasiilluni:
— Meeqqat pissutsimikkut sak-
kortusiartortillugit pisariaqartinne-
qartut tassaapput sulisut misilitta-
gaqqortuut suliaminnillu soqutigin-
nittut. Tamatumunnga ilutigitillugu
inuiaqatigiinni perorsaaneq akisus-
saasuunerlu samminerusariaqaler-
pagut.
De ansatte i børnehjemmene: — Bolignød og alkoholmisbrug følger tit hi-
nanden ad.
Børnehjemmini sulisut: — Inissaaleqineq imigassamillu ajornarlorsiuteqar-
neq imminnut ataqatigiikkajuttarput.
Personalet i børnehjemme: — Der skal mere omfattende arbejdsindsatsfrem-
for at fratage forældrene deres ansvar for børn.
Børnehjemmini sulisut: — Angajoqaat akisussaaffiinik arsaartuinnarnagit
sullissineq annertusartariaqarpoq.
TIIIMGANEQ
A II DS
Usua milluartarukku
ajorpa?
Nukappiaqqamik ilaqaraangama
nuannarisartorujussuuara usua
milluarlugu uangalu aluttortillu-
nga. Tamanna nuannarinerpaasar-
para. Usuni mangunngikkaluarpa-
guluunniit. Tamanna AIDS-imik
tunillatsissutigisinnaavara?
Nukappiaraq ilagisat AlDS-ip
tunillannartuinik peqarpat tunillat-
seratarsinnaavutit anisuua iisaruk-
ku. Usua puulertaruk — mianerso-
rilli atoqatigiinnissi nalaani kiguti-
tut atunngilluinnassagakkit. Suli
annerusumik imminut illersoru-
mallutit crem-it anisuup uumasua-
raanik toqoraasartut atorsinnaava-
tit. Cremet taamaattut akugaat No-
noxynol 9. Tamakkua nakorsaa-
taarniarfinni pineqarsinnaapput
taaguuteqarlutillu Ortho-Delphen
pessarcreme, Ortho-Delphen P-
skum, Pantentex oval N skumovula
aamma Vapon P-skum. Atorluar-
sinnaasorisat nammineq qiniinnas-
savat.
AIDS-imik
tunillatsissagaluaruma
qitornara aamma
napparsimalissava
Naartullunga A IDS-imik tunillatsis-
sagaluaruma taava qitornassara
A IDS-eqareerluni inunngussava?
Aap, taamaassinnaanera ilima-
nartorujussuuvoq. Taamaattumi-
guku arnat AIDS-eqartut nakorsanit
inanneqartartut naartulissagaluaru-
nik naartuersittaqqullugit.
Tissassinnaajun-
naartarpunga
19-inik ukioqarpunga. Ajornartor-
siutigaara arnassassarsillunga a-
ngerlaallugu kujannialerlugulu o-
qarfiginaveertarakku usuup poo-
qarniarlunga, tassami arnat amer-
lanersaat ullumikkut P-pille-torta-
lernikuummata. Taava isumaqas-
saaq AIDS-eqarsoriginni. Taavalu
tissassinnaajunnaartarpunga. Qa-
noq iliussaanga?
Paasilluarsinnaavarput innale-
reerluni usuup puui oqaluuseriumi-
naattassammata. Immaqa pitsaa-
nerussagaluarpoq tamakku siusin-
nerusukkulli oqaluusereertartuu-
gussigit.
Isumannaatsumik atoqatigiitto-
qarsinnaanera oqaluuserisarsiuk.
Usuummi puua illit taassumallu tu-
nillatsinnaveersaarutissaraarsi.
Taassumammi aamma illit ilisarisi-
manngilaatit, immaqalu qujaru-
tiinnassallugu tamanna oqaluuseri-
gussiuk.
Niviarsissap kialluunniit ajorina-
vianngilaatit akisussaassuseqarpa-
luttumik pissusilersoruit. Ajorip-
patit immaqa pitsaaneruinnassaaq
taanna ajortussarsiutiginngiinna-
rukku.
Angutit
salloqittarlugit usuup
puulertittarpakka
20-inik ukioqarpunga ukiunilu ki-
ngullerni marlunni P-pille-nik atui-
simallunga. Ajornartorsiutigisar-
para angutit ilaginialikkakka u-
suup puuleqqugaangatsik nangaa-
sutut ilersarmata.
Oqarfigisinnaanngilakka A IDS-
imik tunillatsinnissara annilaan-
ngatiginerarlugu. Oqarfiginerlu sa-
pertarlugit uanga nammineq tunil-
latsissimasuunerarlunga. Tusa-
raangamikkulu P-pille-tortartunga
taava usuup pooqarumajunnaar-
tarput.
Isumassarseriaramali salloqit-
tartalerpakka P-pille-tortanngin-
nerarlunga. Taava usuup pooqar-
talerput. Nassataqarsimanngik-
kaangata uanga tunisarpakka. Si-
unnersuutiga qanoq igaasiuk?
isumassarsiatsialaavoq. Peqqis-
similissagaluaruillu P-pille-
tortarunnaaginnarumaarputit. U-
suummi puua aamma naartuna-
veersaataavoq.
Eqqaamajulli usuup puua ator-
neqartassammat atoqatigiinnerup
aallarteqqaarneraniilli. Imerpala-
soq usuup masaleqqaarneraniilli
aniasoq aamma AlDS-ip tunillan-
nartuinik peqarpoq, angut tunillat-
sissimappat.
Isumannaallisaatituttaaq crem-it
anisuup uumasuaraanut toqoraatit
atorsinnaavatit, imaassinnaam-
mammi usuup puua alittoorsinnaa-
soq.
Anisuup uumasuaraanik toqo-
raatit nakorsaataarniarfinni pisia-
rineqarsinnaapput. Tamakkuanilu
aamma pisiarineqarsinnaapput u-
suup puui anisuup uumasuaraanut
toqoraatitallit.
Peqqinnissamut Isumagin-
nittoqarfiup Københavni-
miittup AIDS pillugu aliat-
toqarfiata paasititsiniaane-
ranit qaliunaatuujusumit
tigulaarineq.