Atuagagdliutit - 23.09.1987, Page 13

NR. 39 1987
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
13
Sukkassuseqassava
imaluunniit
sakkortussuseqassava ?
Janus Mage, tusagassiortunngorniaq, Nuuk
Radiumi silassamik taaguinermi li-
nen taasarpaat: Sukkassuseqassaaq.
Kalaallit oqaatsitta eqqortumik
atorneqarnissaat aviisitigut radiuk-
kullu akuttunngitsumik eqqartorne-
qartarpoq.
Radiumik naalaartartutut arlalit-
sigut maluginiarnartarpoq kalaallit
oqaasiisa, ilaatigut malunnarluin-
nartumik eqqunngivissumik radiuk-
kut atorneqartarnerat.
Assersuummik taasaqalaariar-
»Misigigujara nunap
iluaniillunga«
Juliane Arean Ramos, kalaaleq arnaq Spaniamut
nunasisimasoq AG-mut ilaatigut imatut
misigisalikkersaarpoq:
Nunani allani angalasarsima-
ninni misigisimasakka naammat-
tuugarisarsimasakkalu nunat-
sinni inuusuttoqatinnut nunaq-
qatinnullu eqqaamasaqisannut
oqaluttuarilaarusuppakka.
Aqqusaakkama ilagaat nunap
iluani samani samanersuarmiil-
lunga. Tassa Spaniap ilaani Mal-
lorcami nunap iluaniittoq taser-
suaq, turistit suli iluamik ilisari-
simanngisaat Spanianiiulli na-
lunngeqisaat takuniarakku. Taa-
maalillunga misigigujara nunap
iluaniillunga.
Illoqarfeeqqamut ornitatsin-
nut apuukkatta nunap iluanukar-
fissatsinnukarpugut. Spaniami-
orpassuit qiimaqalutik inuit nu-
nap iluanukartussat naammatin-
nissaat utaqqivaat. Inuimmi aa-
lajangersimasumik amerlassusil-
lit ataatsikkut nunap iluanukaa-
tinneqartarput. Tamakkorpassuit
akornanni qeqartillunga kiserli-
uumminngikkaluarlunga kissaa-
tigiummeraluaqaara ila qanoq
kalaaleqatinnik ilaqartuuguma
takusassarlu taama alutornartigi-
soq takutillugu, ila qanoq nuan-
nertigissagaluarpa.
Inuit nunap iluanukaasussat
naammatimmata matorsuit am-
marneqarput iserfippullu nilla-
ringaarmat uanga issittormiuu-
sunga iluareqaara. Nunap iluanut
appakaakkatta takornariarpas-
suillu 100-it missaanniittut aqqut
amitsunnguaq sinaatigut allu-
naasamik killiligaq atuarlugu
ammut ingerlalerpugut. Aamak-
kulu isigisakka ujaqqat eqqumiit-
sumik ilusillit. Ujaqqat ilaat in-
ngigeqqissaarlutik ammut tungit-
sinnut sammipput nivingasutut
illutik. Soorlulu qangarsuaq
imeq koorusaarsimalluni kuun-
neri serminnguutiinnarsimasut
inngigissillutillu ujarannguutiin-
narsimasutut isikkoqarlutik.
Nunap qaavata ilarujussua
aamma taamatut isikkoqarpoq.
Ujaqqallu inngigeqisut qaalloriit
soorlumi sermit. Tasinguit ipiip-
pasinnerisa imerusulersip-
paannga. Qalipaatit assigiim.git-
sut atorlugit isersimmavipput ta-
kusinnaanngisatsinnik qulliler-
sorneqarsimavoq — ila isigisap
takusartakkanniit allaanerulluin-
nassusia.
Aqqutigisatta sinaa paarsisu-
lersorneqarsimavoq aqqutigisar-
pummi qimakkaluarutsigu nu-
nap iluani ammaneq taama angi-
tigisoq erniinnaq tammartussaa-
gatta. Nalunaaquttap akunnerata
affaata missaani ammukarusaar-
pugut taserujussuaq ornillugu.
Ammukaarnitsinni iserfipput al-
ligaluttuinnarlunilu kusatsikka-
luttuinnarpoq, tassanngaannaru-
jussuarlu ammanerujussuaq ti-
kipparput. Aakanna atitsinni ta-
serujussuaq issiavippassuarnik
ungalusimasoq — tassa kusanaq.
Agiarpalaannguaq
Issiavinnut issaavugut uangalu
ingereerama isersimaviga qimer-
luulerpara. 11a nunap iluani am-
manersuup angissusia qilaavalu
tappava qaninngilaq. Aajunalu
taserujussuup isigisatta alutor-
nassusia.
Tamatta issaareeratta nipaarul-
luinnarattalu qulliit takusin-
naanngisavut qaminneqarput.
Tasersuaq qullernik qaamaval-
laanngitsunik saqqarneqarpoq.
Ungasissumit takusinnaanngisat-
sinnit agiarpalaaq tusarnerluin-
nartoq tusaalerparput. Erinnanik
sallaatsunik atuerpalullutik qa-
nilliartorusaarpalupput. Ta-
maani akornanniit nuinialerpoq
umiatsiaq ila kusanangaarami si-
naalu qulleeralersugaalluni ki-
simi isigisassaalluni. Inuit sisa-
mat tassaniipput, ataaseq iputtoq
sinnerilu agiarusaartut. Umiat-
siaq qanilliartuaarpoq inuillu ni-
paarulluinnarlutik isiginnaaru-
joorput. Umiatsiaq saneqqute-
reerluta tarrikkiartorusaaqqiler-
poq agiarnerallu aanngariartoru-
saarluni. Taakku tarrereersima-
lersut umiatsiaq alla siulliup nu-
iffiatigut nuivoq siullertut isikko-
qarluni inuttaalu agiarusaarlutil-
luuku aamma. Taamatut umiat-
siat sisamaallutik takutitsipput
nipilersorlutik nunap iluani aki-
suaneq ingiortigalugu. Taamaal-
lutik ataatsikkut sisamaallutik
appippallapput tulleriiaarlutillu
nuigamik ila alutornassusii agiar-
nerallu tusarningaarami.
Eqqarsaatigilerpara pavani nu-
nap qaavani inoqatitta qanoq eq-
qissiviilliortartiginerat, taamallu
nunarsuarput nammineq pigisa-
minik alutornarluinnartunik iser-
tugaateqartigisoq eqqissilluta
najortuugutsigu qanoq nuanner-
nerutigissagaluarnersoq.
Umiatsiat takutitsereermata
inuit piumasut tasersuarmi umi-
atsiartinneqarput, taamalu mi-
silikkujara nunap iluani tasersu-
armi umiatsiarneq.
Sivitsortoq nunap qaanut peq-
qikkatta ila silap qaamanerata in-
ngianassusia.
langa. Radiumi silassamik taagui-
nerni anorinut tunngatillugu oqaaseq
atornéqartarpoq anori ima imatullu
SUKKASSUSEQASSAAQ.
Kalaaliusugut anori eqqartoraa-
ngatsigu, anori SUKKANERAR-
LUGU oqanngisaannarpugut oqar-
tarlutali SAKKORTOQAAQ ima-
luunniit SAKKUKEQAAQ.
Qallunaat oqaasiinik nutseriner-
suaq atuinersuarlu akuttunngitsu-
mik eqqartorneqartarpoq. Pingaar-
tumik inuusuttut meeqqallu atuiner-
lunnerinik uparuartorumaneqarta-
qalutik.
Kalaallit Nunaata Radiuani silas-
samik taaguisarnerit uterfigeqqilaa-
riarlakka. Silassamik taaguinermi
qallunaat oqaasiisa aallavigineqar-
tarneri tusaaneqarsinnaasarpoq.
Ataguli asserssuuteqaqqilaariar-
langa.«Vindhastigheden er målt i
meter pr.sek.« Radiumi silassamik
taaguisartut ilai issuarluaannarlugit
imatut oqartarput: »Anorip SUK-
KASSUS1A minutsimut miiterinut
UUTTUGAAVOQ«. Immaqaima-
tut tusarnerneruvoq: »Anori, sekun-
timut miiterinut sakkortussusili-
gaavoq«.
Kalaallit oqaatsitsinnik atuiner-
mik ilisimasaqarluartut ilaasa oqaasii
eqqaamalluarpakka, imaattut:
»Qallunaat oqariaasiisa kalaallisut
oqariartarnerput aqussanngilaat«.
Radiumik aviisinullu allattartut al-
lat isumaat tusarusunnassagalua-
qaaq. Tassami meerartavut inuusut-
tavullu imatut ilinniartissanngilavut;
nutseriinnarnersuarmik aallaaviler-
luta.
Atami: »Ullumi anori sukkaval-
laaqimmat aallarnissarluara kingu-
artippara, anori arriilliimippat aalla-
rumaarpunga«. Ilaa tusarniik?!
Inissaaleqineq nunatsinniinnaq ajornartorsiutaanngilaq.
Aammattaaq Danmarkimi inissaaleqineq alliartorpoq, pin-
gaartumik ilinniartuteqqarsaatigalugit. Ajornartorsiut uki-
assakkut ilinniarfiit aallartikkaangata malunniunneru-
sarpoq.
Ukiaq manna ilinniagaqartut nunatsinneersut inissarsis-
sunnissaatpisarnermitajornakusoornerusimavoq;naakal-
lanittamanit inissarsiuussinermi salliunneqartaraluartut.
Arhusimi ilinniagaqartut qulit missaat aallaqqaammut
hotelini inissinneqarsimapput, taava kalaallit illuanniitne-
qeroorfigineqarsimapput kalaallit illuatatunuani camping-
vognini najugaqarsinnaasut. Ilinniagaqartut sisamatneqe-
roorfigineqarnertik akuerisimavaat.
Naatsorsuutigineqarpoq ilinniagaqartut inissaaleqine-
rat kingusinnerpaamik decemberip qaammataani qaa-
ngerneqarumaartoq. Assimi takuneqarsinnaapput Kira
Brøndurn (korresp. eng/spansk), Jeanne Petersen (korresp.
eng/spansk), GSK-oortoq Hans Skifte kiisalu stud.oecon.
Poul Otto Hansen.
Boligmangel er ikke alene et problem på Grønland.
Ogsåi Danmarkerder en stigende mangel på boli-
ger, især i kollegiesektoren. Problemet kan især
mærkes hvert efterår, når de forskel I ige læreanstal-
ter tager hul på et nyt skoleår.
I år har det især været Særligt vanskeligt at få bo-
liger nok til de uddannelsessøgende fra Grønland,
selvom de får en høj prioritet på ventelisterne.
I Århus havde man i førsteomgang indlogeret 10-
12 studerende rundtomkring i byens hoteller, hvor
de så fra grønlænderhuset har fået tilbud om at bo
i campingvogne bagved grønlænderhuset. Fire stu-
derende har taget imod tilbudet, og man regner
med, at de uddannelsessøgendes boligproblemer
vil blive løst i løbet af oktober-december måned.
På billedet ses Kira Brøndurn (korresp. eng/spansk),
Jeanne Petersen (korresp. eng/spansk), GSK-elev
Hans Skifte og stud.oecon. Poul Otto Hansen.
SIMSON SUHL
kal. 16/70 ........... 1550,-
BAIKAL M.58
kal. 12/70 ........... 1350,-
US karabin
22 magnum............. 2595,-
WINCHESTER
model 22 magnum...... 1762,-
WEIRAUCH HW60
22 magnum............ 2595,-
AGS riffel
22 magnum............ 1883,-
HECKLER & KOCH
22 magnum.............3170,-
Lyddæmpere til riffel
kræver montering/gevind
fra................... 780,-
AIMPOINT
sigtemiddel.......... 1380,-
BRNO 375H&H
til hval............. 4500,-
GARAND
30-06.................2340 -
MAUSER K98
308 win.............. 1100,-
Ammunition pr. 1000 stk.
30-06 ............... 2400,-
308 Win.............. 1850,-
Armbrøste & buer
fra................... 490,-
KÆMPEKATALOG:
(nr: 11-3) med over 1600 våben, nye,
brugte og antikke. 240 sider med fo-
tos og beskrivelser og priser. Efter-
krav: 82,-
ARMS GALLERY A/S
Nybrogade 26, 1203 Kbh.K.
Tlf. 01-11 83 38/ 15 83 38
Telex: 21189 canute dk.
GRØNLANDS TEKNISKE ORGANISATION
Kranersuaq tuniniagaq
Kran-ersuaq ataaseq K. 11 akisunerpaamik neqeroortumuttuni-
niarneqarpoq massakkut isikkumisut itillugu.
Kran-ersuaq takuniarneqarsinnaavoq GTO-imi mekanikerimik i-
sumaqateqareernikkut, formand tlf. 2 12 66, lok. 147.
Neqeroorut allakkat puussaanut matusamut ikillugu, nalunaa-
qutserlugu »kran-ersuaq tuniniagaq«, GTO-p sanaartortitsivia-
nut, box 1003, 3900 Nuuk tunniunneqassaaq oktobarip aallaq-
qaataa 1987 tikillugu.
Nuummi ingeniøriuneq
Tårnkran til salg
1 stk. tårnkran K. 11 sælges for højeste bud i den stand, hvori den
forefindes.
Tårnkranen kan besigtiges efter aftale med GTO's mekaniker-
formand tlf. 2 12 66, lok. 147.
Tilbud kan indgives i lukket kuvert mærket til GTO's byggetjene-
ste »Tårnkran til salg« box 1003, 3900 Nuuk, indtil 1. oktober
1987 kl. 10.00.
Distriktsingeniør i Nuuk