Atuagagdliutit - 11.03.1988, Qupperneq 15

NR. 17 1988
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15

V.V.'.V.WA'.W.'.'.V.V.VAV.V.
WWW
/! iG-OQALLINNEC )
ISUMMAT AG-KUT SAQQUMMIUGUK
Inatsisaanneq
Allattoq Steffen A. Petrussen,
Kangaatsiaq
Qaaramatini kingullerni eq-
qarsaasiortartut (politike-
rit) akomanni imigassap
tungaatingut unioqqutitsi-
soqarpoq. Allalu kisermaa-
tut namminersorpoq ani-
ngaasarpaaluit millionit ar-
lallit nalinganut. Tamakkua
siomatingut illoqarfinni pi-
gisaannilu eqqarsaasiortar-
tut (kommunalpolitikerit)
ilaat anngiorluni imminut
tuppallersaatissaminik pini-
araluarpoq. Taasat assigiin-
gitsut saniatigut inatsisar-
tugut imigassap tungaati-
gut siimnersuisunik piler-
sitsigaluarput, pilersitalli
sioqqiutat aallussimanngi-
lai.
Eqqarsaasiortartut qaam-
matit marluk missaanni im-
minnut sulinngifTimmik tu-
nisut imigassap tungaatigut
siunnersuisussat tammar-
tutut ipput. Pissutsit taama
ittut inuiaqatigiinni oqar-
tussaaqatigiittuni (demo-
kratisk land) uanga naleq-
quttutut isiginngilakka, ki-
siaxmi kikkut pitsaanerusu-
mik pisinnaanersut taku-
sinnaanagu. Aammalu nas-
suerutingissallugu allat
periarfissinneqanngimma-
ta, tassa »sarriitsut« ikin-
ngutaasa isumaqatitik
ikiorlugit pisarmata - allaat
inuiaqatigiiusugut oqartus-
saqatigiit!
Malunnarpoq nunatsinni
akomatsinni eqqissisimal-
luta ileqqorissumik inuusin-
naanngitsugut - tamannalu
isiginngitsuusaagarput nu-
nani aUamiut qanoq paasi-
nerlussaneraat annilaan-
ngatigaara. Amiilaarnaga-
jappoq nunani allamiut ani-
ngaasanik atukkiisimasut
uatsinnut aqussinnaan-
nginnerput aningaasanik
atukkatsinnik aqutsisin-
naannginnermut atatissap-
passuk.
Isumaga takusinnaasara-
lu unaavoq: eqqarsaasior-
tartut unioqqutitsisut tunu-
aannarlik - allatut iliornerit
nunatut aqunnerlutatut pi-
sagaanerput annertusiar-
tuinnassavaat!
Kukkuvoq
Allattoq Simon
Jørgensen,
Tasiilaq
Januarimiit 1988 Hems A.
Hansenip Atuagagdliutinut
ilannguttaleraluaramigit
Apeqqutit Akissutaallu,
aamma Tunumigooq ano-
rersuaq Piteraq ilanngutsi-
magaluarimmagu nalorsit-
saarutigalugu namminerlu
akeqqitsimallugu, sunaafia
Piteqqamik paasisimasa-
qanngilluinnarluni.
Matumuuna natsuiaati-

Imigassaq
matuneqarli
Henriette L. Kristiansen, Blå Korsit
Kattuffiat sinnerlugu
laatsavara: Hans A. Hanse-
nip natsuiaataa: Anoritaa-
gooq takkullunilu suna ta-
maat teqqarlugu, ittussuar-
lugooq kisime.
Taamaanngittuinnartar-
malli, anori sakkortugaluar-
lunUuunniit suna tam aat
teqqarneq qjormagu, teq-
qartoqartamerali pingaar-
nerunngilaq, aanali eq-
qunngitsortaa: Piterartillu-
gu ittussuarmik tusaaneq
ajoratta anorimi ittunnani
siorsuttarmat (seerduddoq).
Sivtemparimili Ortuupa-
rimiluunniit pingaartumik
unnukkut aneeraanni ano-
reranngivilluni qatsunga-
vittinni tu saalersarp arput
ittussuaq, sunaafia avataa-
ni kangerluttinnilu imaq aa-
lassorsuanngomiarluni (i-
ngiilittivaq) avataa ituler-
sartoq. Tassa ittussuaq tu-
saasartagarput immap ingii-
littivalernitsaa sioqqullugu,
kisiannili piterartillugu it-
tussu£irmik tusaanata taa-
maallaat anorip siorsunner-
sua (seertunnera) tusaasar-
parput.
Tunumiummi oqaasii na-
lunartut?
Neriullunga Hans A.
Hansen paasitsutitsilaarlu-
gu.
Inatsisartuni ilaasortaq
Hendrik Nielsen nersortari-
aqarpoq imigassat aalakoor-
nartut nunatsinni matune-
qamissaat siunnersuutigi-
niarmagu. Hendrik Nielsen-
ip tamatumunnga patsisimi
ilaattut pingaarnertut taa-
saa maluginiarp arput pi-
ngaartillugu, tassa una:
Imigassat matuneqareer-
pata matoqqatitaanerata
nalaa atorluameqassaaq
inuiaqatigiit oqallinneran-
nut imigassaq assortorlugu
illersorluguluurmiit. Isu-
maa taannaasoq nalunan-
ngilaq, tamannalu assut ta-
persersornarpcq, tassa taa-
ma isumatuumik oqallise-
reemikkut kalaallini inuia-
qatigiit caas.’sinneqartaria-
qarmatå, aaqqissuulluakka-
rnilc trseqqiscumillu paasiu-
mallugu qassit akerliuner-
sut.
Taama paasisaqamissaq
assut iiuatinnaatissaqas-
saaq siunissamut aalajangii-
niarnissami.
Inatsisartuvut tamaasa
inakkusuppavut Hendrik
Nielsenitut sapiitsigalutik
imigassaq matoqqullugu
mi, inuillu oqallitsinneqaru-
maamissaanni qinersisar-
tuinnaat pinnagit, aammat-
taarli inuusuttuaqqat meeq-
qallu, peqataatinneqartaria-
qarput, ikiaroomartunillu
atomerluineq soorunami
ilanngullugu oqallissutaasa-
riaqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Blå
Korsit aaqqissueqataqju-
mapput oqallitsitsisamissa-
nut. Kalaallini inuiaqatigiit
imminnut annaanniartaria-
qalivipput. Qaammarsaa-
neq angigaluaqisoq iluaqu-
taavallaanngisoq paasineqa-
reerpoq, ilami allaat oqarto-
qarsinnaalluni misinnartu-
mik sunniuteqarsimanngit-
soq!
Oqalulunnguarluta ■■■
Allattoq Sten Egede Hegelund, Paamiut
Nunatsinni ajornartorsiutit
tusagassiuutitsigut tusartu-
akkagut assigiinngitsoipas-
suit »inukulunnguulluni tu-
samaartuinnaalluni« ila
kakkaginartaqaaq.
NaaJLakkersuinikkullumi
ajornartorsiutit qalleraa-
tiinnavissinnaasarnerat tu-
pinnarpallaameq ajorpoq.
Ajomartorsiutillit inuian-
nguit tamarmik ajornartor-
siutaannik qalleqqiuseme-
qariartut ila kakkaginarsi-
vittarput. Soorlu ulluni ki-
ngullerni imigassaq pissuti-
galugu naalalckersuinikkui
•Tuimasortat ilaat marluk
radiukkut tutsiuttut asser-
suutigalugit.
Pisimasut taamaattut
akuttugaluartvunik tusarta-
gaialugit innuttaasugut
qvmgujunnipalaamik qu-
ngujuttarpugut, pisimasut
nutaarsiassatut »pissa-
nganartutut nuannersutut«
allaat immaqa tiguinnagas-
satut isigilersinnaasarluti-
gik.
Inuiannguit akornatsinni
imigassamik ajornartorsiu-
teqamerput tamatta nalu-
nagu oqalulunnguarluta
sooq »kammalaaterput«, »i-
kinnguterput« taamaasior-
mat takutitsinerlunneran-
nit illersorniassavarput?
Tam akku pisimasut ilinniu-
tigalugit lunguaassagut siu-
nissarpullu eqqarsaatigalu-
gu aaqqiisariaqalerpugut
nuimasortatsinnik taamaa-
siortoqaraangat ima imalu
inatsisit malSlugit periaase-
qartariaqarnitsinnik,
imaanngilaq innuttaasut
imigassaq pillugu immikkut
pineqamissaat tunngaviga-
lugu, taakkumi inatsisinik
allassimareersunik malitas-
saqarluni pineqaatissinne-
qartussaapput.
Aana pisimasuni taa-
maattuni mamianartoq:
Avammut kiinnertartugut
taama takutitsisartillugit,
tamannaannarluunniit pis-
sutigalugu avataaniit isigi-
neqarnerup allanngorujus-
suarsinnaanera inuiannullu
sunniuteqapilussinnaanera,
soorlu »paataajartittoq«
nammineq oqartoq »suleqa-
tissat avataanneersut pisi-
masumut qanoq isummer-
nlssaat apeqqutaalersinnaa-
voq. suleqatissatut isigisap
innuttaasut tamarmik ataq-
qisassaannnik inatsimmik
unioqqutitsisimanera pissu-
tigalugu.«
Politikerit ilaat oqarami
ilumoorpoq siunissami aala-
jangersimasumik pisimasu-
nut taamaattunut aalaja-
ngersimasunik periaaseqar-
tariaqalemermik - naalak-
kersuinikkut.
Qinersisartuusugut qi-
nersisarpugut qinikkatta ta-
tiginassuseqarnera tun-
ngavigalugu, inatsisinillu
unioqqutitseratarsinnaane-
ra eqqar saatiginagu, imali
eqqarsarluta inersimasuu-
gami inatsisit qanoq allaq-
qasut nalunngilai, ilami al-
laat immaqa ima: »a, ilinni-
arluarsimasorsuugami ta-
makku ilaana nalunngilai«.
Inukulunnguarliuna ki-
naluunniit kukkusinnaa-
sartoq. Kukkunerli matu-
mani pineqartoq allatut isi-
gineqartariaqartoq. Allatut
isigineqartariaqartoq inui-
aat avataaniit isigineqame-
rannik allanngortitsilluin-
narsinnaammat, innuttaa-
sullu akomanni as uli pisus-
satut nalinginnaasutut isi-
gineqaleratarsinnaammat.
Qinikkagut inuiannguit
ajornartorsiutaannik atui-
nermikkut kusanartumik
takutitsisussaanerat naat-
sorsuutigiuassavarput. Al-
latut oqaatigalugu »qinikka-
gut naatsorsuutigaavut su-
tigut tamatigut kusanartu-
mik takutitsisassasut«,
avammut innuttaasunullu
kiinnertartuunertik pissuti-
gerpiarlugu.
Imigassap ajornartorsiu-
taanera ukiorpanngulersu-
ni eqqartuluulerparput, al-
laat oqartoqartarluni ava-
taaniit tikinneqarsimanitta
kingunerisa tamanna ilagi-
gaat, aap tamanna ilumoor-
poq. Soormi nalunatigulu
ajornartorsiutigalugu ava-
taaneersut kisiisa pisuutin-
niartuassavagut oqalunni-
arlutalu inuup nammineq
imigassamik atuinini aki-
sussaaffigigaanik. Nammi-
neq ajornartorsiutigalugu
paasereerlugu avataaneer-
sut pisuutinneqaannarsin-
naajunnaarput, uagulliuna
nammineq pisuunerput
nassuerutigisariaqalerip-
put.
Ullumikkununa oqartari-
aqalersugut »tassa naam-
maleqaaq atomerluineq kil-
lilertariaqalerparput«
naammaleqaaq imigassap
nipaarussullugu nalakker-
suinikkut aningaasarsiuti-
gineqarnera - isiginianngu-
arlugit inuit imigassamit
»arrortikkiartuaartitaa-
sut«. Tusarneqartariaqaler-
put anaanat emermik pa-
nimmillu imigassamik atui-
piluni-erisigut erloqititaa-
sut kappialaataat. Naam-
malcrput inuusuttoqatigut
iiuigassaq pissutigalugu su-
’iffiiuminnit ilinniagaqar-
ner>n:nnillu taamaatitsisut
i sig innaaginnameqameri.
Naammalerpoq meeraq
imigassaq pissutigalugu er-
siortitaasoq isiginngitsuu-
saartuassallugu.
Peqatigiiniit imigassamik
atomerluineq pillugu akiui-
niartut illersorneqameru-
sariaqalerput, tamakkunani
suliniartut kikkuuneri
piunnaarlugit.
Imigassamik atuisartuu-
sugut - atuisartuusunga -
nassuerutigisariaqalerpar-
put atuinit6inni imminuin-
naq eqqarsaatigisarnerput.
Nassuerutigisariaqalerpar-
put imigassaq pissutigalugu
suliflitsinni ajomartorsiu-
teqartaratta. Imigassaq kil-
lilersuiffigeqqilerlugu?
Taamaasiortariaqartarsi-
mavugut inuttut nammineq
ajomartorsiutigut »anigor-
niarlugit« imigassamik »il-
ler sort issarsiomiartarsima-
nerput« pissutigalugu.
Killilersuinermut amerla-
qisugut assigiinngitsunik
isumaqartarsimavugut. Ta-
malli isumaat tamaasa eq-
qomeq qjomartarput. Imi-
gassamik ajor narto rsiute-
qameq anigorneqassappat
qinikkagut pisussaaffilerti-
gik tam anit akuerineqarsin-
naasumik aalajangeeqqullu-
git, aalqjangemerallu ta-
manna tamatta ataqqillugu
malitsigu, apeqqutaatinna-
gu partiip sorliup siunniuta-
rineraa, kinguaassagulli
taakkulu nuna uatsitut
inuufigeqqitassaat eqqar-
saatigalugit.
Ajornartorsiut sunaluun-
niit anigomiarlugu nuan-
niitsorsiomartartoq tamat-
ta nalunngilarput, aniguler-
torneqarsinnaavorli tama-
kasitta ikioqatigiikkutta, so-
orlu qanga siuUgut ajomar-
torsiulemerminni ikioqati-
giittarsimasut - ajugaasarsi-
mallutillu.
Naalakkersuinermik suli-
nermut ilikkarlualersima-
sup nunatsinni imigassap
mattussaalluinnaraissaa-
nik siunnersuutaa ukiut qu-
lit matuma siornali saqqum-
miussimassariaqaraluar-
paa. Taamaasiornerali ki-
ngusinaartutut oqaatigine-
qassanngilaq, imigas sarmi
suli ajomartorsiutigaarput.
Mattussilluinnarnikkullu
ajornartorsiutit allat piler-
sinneqartussaassapput, ta-
mannali unifiiginagu siun-
nersuut eqqarsaatigeqqitta-
riaqarparput atorsinnaan-
ngitsutut oqaatiginagu.
Atortinneqalissagaluarpat
piareersimaffigisariaqassa-
vagut ajornartorsiutit allat
pilersartussat, immaqa
inunnut ataasiakkaanik eq-
quisarsinnaajumaartut
inulli ataaseq pissutigalugu
akunnattoortoqassagaluar-
pat tamanna sunniuteqapi-
lussinnaavoq ajornartorsiu-
tip ajugaafliginiamerani,
taamatut eqqarsarneq im-
maqa soqutigittaatsutut
oqaatigineqarsinnaagaluar-
poq, allatulli ajornaqaaq
inuiannguit immitsinnut
titsinnik annaasaqartaria-
qar tars innaavu gut, soorlu
sorsunnermi suluunniit taa-
ma pisoqartartoq. Ikioqati-
giilluamikkulli inoqatitsin-
nik annaasaqanngitsuuil-
luta qjugaaffiginiagarput
qjugaafligerqjussuarsinnaa-
varput.
Inukulunnguaq kina-
luunniit nunaminik asan-
nittoq illersuisorlu imminut
oqarfigisariaqalerpoq imi-
gassap atomerlugaanerata
akiorniameqamerani ikiuu-
teqataasariaqalernerminik.
Ima eqqarsarani uanga ta-
manna ajomartorsiutigin-
nginnakku allat su liar ilis-
suk.
Ullumikkut imminuin-
naq eqqar saatiginissaq ator-
fissaaruppoq. Unilluta eq-
qarsariaqaalaarallarta su-
mununa killittugut, sooru-
na taamaaginnarpugut, soo-
runa uanga illillu imigassa-
mik ajomartorsiutigut aju-
gaafligisinnaasimallugit al-
lat aniguineq qjulersut, soo-
runa ikku angajoqqaat
meeqqatik puigorlugit
imiinnalersimappat. Apeq-
qutit taamaattut akissutis-
sarsineqassappata inuku-
lunnguit akissutissarsiorfi-
gineqartariaqarput, taakku-
mi nalunngimmassuk qa-
noq akissallugu, ilinniarlu-
arsimasorsuit kisiisa akis-
sutissarsiorfigiinnarnagit.
Oqallinneq inukulun-
nguit akomanni pisariaqa-
lerpoq imigassaannarluun-
niit kisiat eqqarsaatigalugu,
toqqartaarinerilluunniit
atorneqartas sagaluarpata.