Atuagagdliutit - 03.08.1988, Page 14

AG-OQALUNNEQ
DEBAT I AG
Kingulliarsuup
suaarutaa!
All.: Patriot J. Kreutzmann, Nuuk
Atagu kalaallit nunat-
sinni pissutsit piviusuu-
sut isiginnaaginnarna-
git sammiullugit oqalli-
sigilaarallartigit.
Uagut kingulliarsunnik
taaneqartartugut inuusut-
tut nunarput pillugu sooru-
nalimi takorlooruseqarpu-
gut. Inuusuttoqatinnillu
oqaloqateqarnikkut paasi-
artuinnarsimavara tulluus-
sutigeqisannik, inuusuttor-
passuaqalersimasoq kalaal-
lit nunatsinnik asannilluar-
tunik pingaratitsilluinnar-
tunillu. Tamannalu nunagi-
samik asanninneq tassaa-
voq nunatta inuisalu na-
kuussutaat imaliallaannaq
aserorneqarsinnaanngitsoq.
Atagu ataani sammiunni-
akkannut uku oqaatsit aal-
larniutigalakka: Oqaaseq
inuiannik assigiinngisitsil-
luni malersuineq (racisme)
tusartualersimavarput. Ta-
mannalu mianersuullugu
pisariaqarunarpoq.
Erseqqissassavara saq-
qummiunniakkakka min-
nerpaamilluunniit inuian-
nik aalajangersimasunik
malersuiniutaanngimmata.
piviusunilli eqqortunik
tunngaveqarlutik.
Kialuunniit nalunngilaa
nunarsuatsinni nunanik
piorsarsimasorsuarnik pis-
saanilissuamillu imminnut
taagortunik peqarmat. Ta-
matumalu kingunerisarma-
gu naalagaarusunneq naala-
gaaniarnersuarlu. Aamma
nalunngilarput nunasiaate-
qameq suusoq.
Nalunngilarput Nunar-
put Qallunaat Nunaannit
ukiorpassuami nunasiaasi-
magaluartoq massakkulli
tassaalersimasoq nuna
namminersomerulersima-
soq namminiilivinnissamul-
lu pisseriarfissaarutiinnar-
toq.
Uagullu kingulliarsuusu-
gut tassaavugut kalaallit
nunatsinnik kifTaanngissu-
seqarusuttumik sulissussi-
sussat. Ukiummi makkua
tassaapput tamanna angu-
niarlugu ilungersuuteqar-
fissat. Taamaammat illit ka-
laaleq inuusoqat eqeerlutit
nunavit inuisalu atorfissa-
qartippaatsit, saqqummer-
lutit suliniarit anguniagaq
angutserlugu!
Sulifinni inuiannik alla-
nik qallersimaneqartuameq
unifliginagu - inuup ilinni-
arsimasorsuunngikkaluar-
tulluunniit sullifligisinnaa-
saani. Atagu eqeersimaarlu-
tit silatusaaruit angusaqas-
saqqaarputit!
Imalu nipilimmik oqalun-
neq: »Kalaaliugamiaasiit
sulisinnaanngilaq« atorsin-
naanngilaq. Atagu oqaatsit
tam akku killormuussusiat
taamatut oqaluttunut taku-
teqiuk. Soorunami kalaaleq
inuttulli allatut sulisinnaa-
voq!
Kialuunniit silallip na-
lunngilaa imigassaq qanoq
atussallugu namminerlu
ajornartorsiutinngortittar-
lugu!
Qaa, illit kingulliarsuk
saqqum merit nunallu sulli-
guk kiflaanngissuseq angu-
jumallugu.
Takusaarneqarfipput
nalliuppoq
Allattoq Otto Steenholdt, København
Qamuuna annernarpoq
aalisaganeruttorflata
nalaani aalisartortavut
tunisineq ajulersarmata
aam in alu tunisaat aki-
killisaaffigineqalerlutik.
Apeqqut aalisartuni anin-
neqartoq: Sooq uagut kisitta
taama pineqassaagut? Ima
akerusunnarpoq: Ilissi ki-
sissi taama pineqassanngi-
lasi! Tamatta ersoqatigiitta-
riaqarpugut, allatut qjoma-
qaaq! Ukiuni kingullemi ar-
laqalersuni aningaasivik qi-
Kalaallit Nunatsinni
oqaatsitta atorneqame-
rat annikippallaarpoq.
Taamatut isummersin-
naanermut assersuutissat
taagugassavut amerlaqaat.
Taariartigu Kalaallit Nu-
naata Radioa (radio aamma
»oqaasersiatta« ilagaat) ul-
laakkut ammaraanni arfi-
neq-pingasunut tanneq pin-
gasunngortorlu appittaraat:
»Go’mor’n! Det er radioavi-
sen«. Tulluarnerugaluarpoq
kingulliunneqartartoq siul-
liunneqartaruni: »Iterlua-
ritsi... radioaviisi«.
Oqaluttuannguarluta ka-
laallisut oqaatsivut navia-
nartorsiortut qallunaatoor-
nerput ingasappallaarpoq.
Qularnaateqanngilaq ilisi-
viallannguarnagu agguaas-
siuarsimaneq maanna ki-
nguneqarnerlulerpoq! Nu-
nap aqunneqarnissaanik -
aamma taassuma aningaa-
sai ilanngullugit, pingaar-
torsiorluta oqaaseqartaqa-
luta qineqqusaarlutalu qi-
nersisarsimavugut. Na-
lunngilarput qinersisartut
amerlanerusut Siumut IA-
lu ataatsimut qinertarsima-
gaat - saamerliullutik aqut-
sinissamut piukkuname-
rummatagooq! Pereersut
eqqallugit ullumi pissusiu-
maneqarlunilu qallunaat
nunatsinniittut arlaqartut
oqaatsitsinnik ilikkagaqaru-
sukkaluartut annertuneru-
sumillu atuerusukkaluartut
qalunaatulli oqalussinnaa-
sumik oqaloqateqarniaru -
nik nammineq oqaatsimin-
nik anninngortitsisartunik.
Soqutaava taggerluisaralua-
runik illaatigineqarlutillu,
tamannami ajortumik isu-
maqanngilaq, taamammi il-
larluni nuannertigisoq.
Ajornerussagaluarpoq tag-
gerluisoq nersortuusaarut-
sigu ajoqersuunnagulu.
Kalaallit oqaatsivut
pingaartitsigit - inuiat-
tut ullorsiortarnitsinni
kalallisuinnaq oqalut-
tarta!
lersut takussutissiipput ta-
manna apeqqusertariaqa-
lersoq!
Isumaqarluinnarpunga
oqaaserisartakkavut tusaa-
jumaneqamerli ajortut
ukiuni makkunanio tange-
qartumik eqquutilersut! Pi-
sinnaasarput sinnerlugu
inuulluataarsimavugut!
Nunap aningaasaqamiarne-
ra ilungersuneutoq eqqar-
saatiginagu aningaaserisu-
vut sipisimapput! Kialluun-
niit pisiniarfimmi pisiniar-
tup pisiassat illigisani tigu-
saraluarpai aningaasivim-
mili imai qassiusut eqqaari-
arlugit pisiassat akisuut i-
naannut iliinnartariaqar-
tarpai, akissaqartinnginna-
migit! Niuertarfinnik inger-
latitsisup kiaagaluartul-
luunniit nioqqutissat tuni-
niagassani avataanit pisiari-
gaangamigit akiliutini qas-
siunersut allattarpai manna
aalajangiullugu; inunnut
tuniniareerunigit sinneqar-
toorluni akissarsilluassallu-
ni, taamatummi ingerlat-
sinngikkuni niuertarflni i-
ngerlaannar lu ni matuin-
nartariaqalissammat!
Inuiaqatigiit kalaallit i-
ngerlaasiat aamma taama-
torluinnaq ippoq. Partiit
nunatta niuertarfianik in-
gerlatsisimasut ingerlatsi-
sullu amigartoorutilimmik
ingerlatsisimapput - niuer-
tarfilli matunani ingerlaru-
saassaaq akiitsut inuiaqati-
giit akilemialuusaarumaar-
matigik! Qinersisartut niu-
ertarfimmik ingerlatseqqu-
saat imaannaq peerneqar-
sinnaanngillat, naak inger-
latsinerat sussaanngilluin-
naraluartoq.
Uanga parteera Atassut
ullumi pissutsinut pisuutin-
niameqassanngilaq. Qinesi-
sartut amerlanerit toqqarsi-
manngilaatigut niuertar-
fimmik ingerlatseqqulluta,
kisianni qinersinissami tul-
lermi, qaqugu pissagaluar-
nersumi, pissutsit aningaa-
saqamiamitsinnut tunnga-
sut avaanngimaqisut maan-
nakkut atulikkavut anger-
larsimaffiit tamarmik iser-
tarfimmi qulaannut angi-
soorsuanngorlugit allattari-
aqarpaat qinersinissami tul-
lermi puigorumagit.
Eqqasuuteqarani inuullu-
artaarsimaneq qaangiuppoq
tamatumalu kinguneriligai
inuiaqatigiit tamarluinnat-
ta ilungersuullugit sipaar-
nikkut akilemiartariaqaler-
pavut, aalisartut aallaqaati-
gineqarput uagullu allat tul-
Uuppugut.
Naalakkersuinikkut kil-
lifiipput aningaasatigut ima
avaanngunartigaaq, allaat
nammineq partiikkut ilua-
qu tissar suugaluit alarsi-
maartariaqalerlutik nunap
partiinik assigiinngitsunik
inuufligineqartup patajaan-
nerusumik aningaasatigut
siunissaqarnissaa salliutit-
tariaqalerluni. Suleqatigiin-
nikkut ersoqatigiilluame-
rinnakkullu pissutsit atuk-
kavut aatsaat aaqqissinnaa-
vagut.
Pisariinaartaqaat
Alattoq Severin Johansen
Ikinngutaalluartoq
Markus Jensen
Pele Lange, Qasigiannguit
Saqqami niuertoru-
siusimasoq Markus
Jensen, ilisarisimane-
qarluartoq inoqam-
minullu asannittoq
toqukkut peerummat
ugguarluta qaniuve-
qataavugut. Kiinaq
qungujulasoq takor-
loornaqaaq tusaqqo-
omarporlu illarpa-
laarnera nuannaaler-
sitsisartoq, taannami
inuunermik nuanna-
risaqarami.
Ikinngu taaginnanngi-
laq, ikiuiumatoorsuuvoq
sulinermi saniatigut
sunniuteqaqisunik. Saq-
qami pilersitsiortorner-
mut suleqataavoq tama-
tigut nuannaarluni aam-
mali ilungersorpaluttu-
mik kiinnersinnaasarlu-
ni oqaaseqartarlunilu.
Ilaquttaminut asan-
nissusia qanimut takun-
nifligisartagarput pissar-
siffigisarparput ilaqutat-
sinnut asannilluta, nu-
annaartitsissalluta, ku-
sanartumik isigisaqartit-
sissalluta najugaqartit-
sissallutalu. Ilikkarpar-
put pigisaqamissarput
pissaqamissarpullu suli-
nitta kinguneranik. Na-
lunanngilaq an gumminit
Angunnguamit tamanna
pissarsis sutigisimaqigaa.
Niuertorusissatut ilinni-
artitsisigisaminit Hanni-
bal Fenckerimit inoqati-
nut kikkunnulluunniit
ajunngisaarsinnaaneq
sulianullu suugaluartu-
nut tunniusimanissaq
ilikkarluarsimavaa. A-
ngutit taakkua ikinngu-
titsinnut eqqaaniakkat-
sinnut ilinniartitsisima-
nerat pillugu ataqqillugit
eqqartortassavagut, qu-
janiarluta.
Nunami immamilu pi-
niarluni angalaneq
Markus Jensenip pi-
ngaartittuartuuvaa;
oqartarpormi tamanna
nukissatsinnik katersif-
figisaripput - ilumoor-
porlumi kalaallinullu na-
leqquteqaraluni.
Meeraallutali ikinngu-
tigiillualerpugut anga-
joqqaani qatanngutinilu
ilagalugi sivisuumik tike-
raarsimasarallarmati-
gut. Nunaqarfipput
paarnaqarluarmat nuni-
attaqaagut siparnersuil-
lu saviminiusut akiartar-
lutigit, angajullersavut
naalanngeqisut tigum-
mitinnaveersaartarlugit.
Ikinnguterput
Makku puigulertor-
navianngilarput. Nu-
lianut meeraanullu
ikingutaanerput al-
lanngornavianngilaq.
Markus Jensenip
eqqaaneqamera
ataqqinartuuli.
Anaana
Taalliortoq Bikki Kleist Rasmussen
Inuk asanninnermik ilik-
karsimasoq
asanninneq ilikkarsimasat
uemut meeramullu inger-
latseqqissimavat
nalunnginnakku qanoq
pingaartigisoq asanninneq
tunniussallugu misigisima-
saq ilikkarsimasaq
asanninnermi pilluaammik
tunisisarmat
asannillutit qitornarivatsi-
gut
ilaatigut nuannertuaan-
nanngikkaluartoq
kisiannili nalunnginnakku
illit asanninnerit
atorlugu sunaluunniit
ikiorfeqarsinnaasoq
perorsaanerit nuannersu-
nik
aamma imaqarsimaqaaq
illiut neriuuteqartuannar-
nerit
pissutaalluni
neriuut pigiuarsimasat
asanninneq tunniuttakkat
nukittorsaatigalugulu ator-
tarparput
aammalu ullut tamaasa eq-
qarsaatigisaritsigut
illimmi uagut
asavatsigit qitomaasugut
illimmi anaanaavutit
asannittoq
illit uagutsinnut asanninne-
rit
nukittorsaatigisar parput
taamaattumik asavakkit
an ak
AG-DEBAT
SKRIV DIN MENING TILAG