Atuagagdliutit - 25.11.1988, Síða 8

Paasisitsiniaaneq
Taakkuaasiit: Uumasunik illersuiniaqatigiit nu-
taamingaasiit isomartorsiutissaminnik nassaan-
nguatuarput, qularnanngitsumik aningaasannan-
niutigisinnaasorisaminnik. Tamatumuuna terian-
nianut kiisartut, paasisimasaqarfiginngilluinnaq-
qissaakkatik, ilami tassaqaluunniit takusimavaat.
Nunani allani kiisartiilersortarnerup isortartor-
siutaasarnera naluneqanngilaq, tamannaasimagu-
narporlumi danskinaasiit issuamiaannaligaat. Ta-
mannali puisit amii pileruttulermatali naalakker-
suisunut siulittaasup Jonathan Motzfeldtip erseq-
qissumik nassuiareemikuugaluarpaa.
Uumasunik illersuiniaqatigiittut taasarlutik pe-
qatigiiffi.it puisit tungaasigut ajorsamikuupput, si-
visunaaleraluallarlugu akisunnaakkaminnittaaq.
Namminersornerullutik Oqartussat tamatuma
tungaatigut ajugaapput, tamannalu uumasunik il-
lersuiniaqatigiiunerartut anneruniarfigeqqittaria-
qanngikkaluarpaat. Pisortat pissutsit qanoq ittuu-
sut paasivaat, Namminersornerusut nassuiaataat
aqqutigalugit. Uumasunimmi illersuiniaqatigiiu-
nerartut isumaqassanngillat namminneq kisimik
silaqarlutik, uffali misilittagaqanngivitsorsuullu-
tik.
Uumasunik illersuiniaqatigiiussuseq danskius-
suserlu apeqqutaanngilluinnarput. Iliuuseqami-
artarput imminnuinnaq eqqarsaatigalutik, pissu-
siviusunik paasisimasaqanngilluinnarlutik. Ta-
mannalu tassa ajoqutaat. Puisit ussatarileralualla-
ramikkik asuli imminnut kinguarsaatigiinnarpaat,
piffissarujussuaq allanut atorsinnaagaluaramik-
ku.
Periarfissarli ataasituaannanngorsimavoq: Uu-
masunik illersuiniaqatigiittut imminnut taagortut
qaammarsameqartariaqarput tamatuma tungaa-
tigut inuit qanoq isumaqarnerinik; inuiaqatigiitoq-
qat inuusaasiannut qanoq akomutaatigilemeri-
nik, nerisassartik nalugunikku sunaanersoq ta-
mussersinnaajunnaarsillugit.
Ileqqaassaagut. Sianiilliomerussaarli killup tu-
ngaanut inuussutissatsigut ileqqaamiassagutta.
Tamannaavorlu nukingiunnagu sakkortuuliuu-
tiginagulu anguniagassarput.
Oplysning
Så skal vi åbenbart til det igen: Dyreværnsorganisa-
tionerne har fundet på noget nyt for at underholde
deres medlemmer og tjene penge til deres organisatio-
ner. Nu er det rævesaksene, der skal bruges til at
udnytte den almindelige uvidenhed, kedsomhed og
selvretfærdighed.
I udlandet har der længe været felttog mod ræve-
sakse, og det var til at forudse, at ideen også ville
komme til Danmark. Det var allerede klart, da lands-
styreformand Jonathan Motzfeldt rejste rundt med
sælskindskampagnen i Europa.
Dyrevæmsorganisationeme vandt ikke kampen
om sælerne, selvom det tog lang tid og kostede mange
penge at gå imod dem. I dag sælger vi igen sælskind.
Hjemmestyret fik faktisk vendt opinionen i Europa,
og i dag kan dyrevæmsorganisationeme ikke platte
sig til letkøbte kampagner mod sæler. Offentligheden
er blevet klogere, og det er ikke mindst Grønlands
Hjemmestyres skyld. Der blev sat ind mod den store
uvidenhed, som dyrevæmsforeningeme lever af at
udnytte med billige appeller om søde dyr og onde
mennesker.
Det nytter ikke at tale med dyrevæmsforeningeme,
heller ikke med de danske. De lever af at spille på en
farlig kombination af følelser og uvidenhed. De bliver
ved så længe deres indoktrinering giver penge. Den
afgørende fejl dengang med sælerne var netop, at der
blev spildt alt for meget tid på dyrevæmsforeninger-
ne, så vi kom for sent igang.
Der er kun een vej: Oplysning, så offentligheden
kan se, hvor ensidige og hæmningsløse dyrevæmsfor-
eningeme er i deres ødelæggelse af oprindelige folks
levevis - en levevis, der er nem at gøre til skræmmebil-
leder i en industrikultur, hvor man ikke aner, hvor-
dan ens egen mad bliver til.
Vi skal spare. Men det er dumt at spare på forsvaret
af vores fangst.
En mod-kampagne i offentligheden kan ikke starte
hurtigt og hårdt nok.
Pas på grøften - En lastbil fra Betoncentralen væltede torsdag Ata iluamik - Betoncentralip biilersuisa ilaat sisaman-
eftermiddag på lufthavnsvejen i Nuuk. Det så dramatisk ud, da ngormat ualikkut Nuummi mittarfiup aqqutaani sarri-
chaufføren kom for langt ud mod grøften, så hjulene fik fat og soorsimavoq. Ingerlatitsisuataluuninngooq qanoq pisi-
lastbilen væltede. Chaufføren kom dog ikke noget til, og bagefter manini naluaa, qjoqusersimanngilarli, kingornali nivat-
blev lastbilen skubbet på højkant af to gravkøer. (Foto: LIL) taassuit arlariit qaqissimavaat. (Ass.: T.TT.)
Nuummi illut sannarlutat
Inuk arlaannaannullun-
niit attuumassuteqan-
ngivissoq misissuigami
paasivaa illuliomermik
suliaq art artut tatigisaa-
sut ataasiunngitgut
Nuummilu kommunein-
geniøri ilungersorsima-
galuartut illuliat inertu-
tut akuerineqaqqullugit,
massa titart ag artaat
Namminersornerullutil-
lu Oqartussat maleruaq-
qusaat naapertorlugit
sananeqarsimanngivis-
sut.
Pineqarput illut uigulerii-
aat 20-t Nuummi Eqaluga-
linnguani sananeqarsima-
sut, • Namminersomerullu-
tilli Oqartussat imminnut
sanaqjugaluartut tigujuma-
junnaagaat sannarlutaaval-
laarmata attartunavian-
ngimmatalu. Civilingeniør
R. Hantho arlaannullunniit
attuumassuteqarani misis-
suisitaanermini nalunaaru-
siorsimavoq 50-inik qupper-
nilimmik, piumasaqaatigisi-
masaasalu ilagaat illuliaaga-
luartut qaliaat, iigaat, naqqi
uffarfiilu isaterneqartaria-
qartut kiisalu illut toqqavii
qajannaannerulersillugit
kuitsivilioqqittariaqartut;
taamaaliguninngooq aat-
saat isumannaatsumik ini-
gineqarsinnaanngussam-
mata.
N amminersomerullu tik
Oqartussaniit illuliomer-
mik ingerlatsisut Nuummi-
lu kommuneingeniøri aprili-
mili uparuaaffigineqartarsi-
mapput illuliat isomarto-
qartillugit, illuliortulli ta-
makku tusaajumasarsi-
manngilaat, kommuneinge-
niørillumi illut taakku ilaat
arlallit iserterfigineqarsin-
naasutut akuersissutigimal-
lugit, massa nalunngilluin-
naraluarlugu illuliortiter-
nermi maleruaqqusanik
unioqqutitsisoqarsimasoq.
Namminersornerullutik
Oqartussat inissaqartitsi-
nermut pisortaqarfiata aa-
lajangiusimasimavaa illut
aatsaat tiguniarlugit pissu-
sissareqqusaasoq naaper-
torlugu sananerat ingerla-
nneqar simappat, taamaa-
liomeralumi illuliortitseqa-
tigiit Brøndum WS-ikkut
qaammammut pillaatitut
300.000 kroneerutigjsaler-
simavaat.
Qaammataalussult
Misissuisitaasup Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat uparu artugaat naamma-
ginngisaallu assortoriarfis-
nalunarpoq sannarliomeru-
jussuit tam akku Brøndum
WS-ip qanoq aaqqiiffigeri-
arsinnaassanerai.
Annikitsutigut annertuu-
tigullu illuliortut titartak-
kat maleruaqqusallu unior-
lugit sulisimapput, Nammi-
nersomerullutillu Oqartus-
sat qoqasseriaraluarsimal-
lugit ajunngitsumik sanaa-
jummata illut tigoqqullugit.
Kommuneingeniørip illu-
liortut tatigivallaarsiman-
nguatsiarpai, s an nar lo ru t-
tortut, ukuusullu: Tage
Nielsens Tegnestue, inge-
niørfirmaet Carl Bro, Brøn-
dum WS, Karl Bejder aam-
ma KLE. AG-lli tusagai naa-
pertorlugit sananerup
ingerlanerani kommunein-
geniørimik ataatsimeeqate-
qartarnemi allattukkani ta-
kuneqarsinnaavoq illuliat
sananeqaannalersulli Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussat isorinnillutik saaffi-
ginnittareersimagaluartut.
Tam akkuli soqutiginagit
kommuneihgeniørip inertu-
tut oqaatigalugit iserterfigi-
neqarsinnaalemissaat
akuersissutigisimavaa.
Qaamatit arlallit ingerla-
gallassapput illuliat iserter-
figineqarsinnaasutut akue-
rineqalersinnaanissaannut,
sannarliomerujussuarlu ta-
manna pissutigalugu Nam-
minersornerullutik Oqatus-
sat illuliat inerneragaallu tik
iserter figineqartamissaan-
nut maleruaqqusaliatik su-
kannernerulersissagunar-
paat.
Raajat saarulliillu
Raajartassanik aalajangiineq ajoralugu AAP
ataatsimeersuarnialerput
aamma AAK maanaannakkut
(PP) Raqjartanut akile-
raarusiussat qaffanne-
rat aalisartut kattuffe-
qarfiisa uissuummissuti-
geqqeqaat. Inatsisartut
aningaasat pilhigit inat-
sit akuersissutigeree-
raat aalisartut kattuffis-
suisa marluusut ilaasor-
tatik kajumissaarsima-
vaat akitsuutiliunneqar-
ni artut maleqqunagit.
Naalakkersuisulli ma-
lartaasertuarput raqjar-
niutaatillillu akuersaa-
ginnaqqullugit kaam-
mattorlugit, taamaalio-
rumanngippatagooq pi-
sassissannginnamikkik.
Tamannarpiarlumiuna
pillugu AAP-p AAK-llu
immikkut ittumik ataat-
simiinnissartik aalqja-
ngiussimagaat ilaasorta-
mik isumaat tusarumal-
higit.
Kattuffiit marluusut
Naalakkersuisullu isumaqa-
tigiittuaannartanngillat, al-
laammi ippassigamiinnan-
nguaq 1989-mi pisassat pil-
lugit naalakkersu isunit ag-
gersameqaramik iluamik
oqarusussimanatik; allaam-
mi aalisartut aniakaagin-
narsimapput.
Ullumikkut kalaallit ima
raajartassaqartitaapput: Ki-
taani 35.000 tons, Avannaa-
ni 9.000 tons Tunumilu
5.300 tonsinik.
Mlanersorneq
TAC-imik aaky angiiniameq
assut pissuanarsimavoq, al-
laat Avannaani raajartassat
2.500 tonsinik ikilineqarsi-
mallutik
Patsisiginiarsimanerar-
paat ukiuni kingullemi taa-
vani pisarineqartartut ikili-
galuttuinnameri, aammali
naalakkersuisut annilaan-
ngatigalugu taqjassuma
raajaarukkiartuinnalersi-
magunarnera. Tam akku
pissutigalugit Aalisakkanik
Misissuisut piumaffigine-
qarsimapput 15. december
nallertinnagu nalunaaru-
sioqqullugit aalisagaqassut-
sip ullumikkorpiaq qanoq
issusianik.
Naalakkersuisunut ilaa-
sortaq Kaj Egede nalunaar-
poq issuamiarneqassan-
ngitsut Gulf of Alaska aam-
ma Gulf of Maine. Taakku-
mi raajakutsooqattaareeri-
arlutik, raajaatitik nunguk-
kamikkik, maanna atugarli-
ungaalersimammata.
90.000 tons saarulllit
Saarulleeqqat 1984-imi tu-
kersimaneragaasut 1994-
imut isumalluutigineqa-
qaat, tamannarpiarlu pissu-
tiginnguatsiarlugu ukior-
manna TAC-mik taaneqar-
tartumik pisassarititaasut
marloriaatinngortinneqar-
simapput. 1988-imi Kitaani
pisassaritinneqartut saarul-
liit 53.000 tonsiusimagalu-
artut ukioq tulleq 90.000
tonsiulissapput.
Saarulliit nunami tuni-
sassiorfmnut tulaanneqar-
tartut ullumikkut amigar-
toorutaaginnartarmata ava-
taasiortut namminneq
angallamminni tunisassior-
tut ikiorserniarlugit naalak-
kersuisut aalajangiisimap-
put taamatut ingerlaannas-
sasut. Saarullinniarsinnaa-
nissaminnut allagartamik
akuersissummik perusuttut
15-iusimaneragaapput,
namminersortut marluullu-
tik, naalakkersuisullu kis-
saatiginerusimavaat taakku
pineqartut marluusut ataat-
simut kattullutik selska-
binngoriarlutik misiliigalu-
arsinnaasut.
GHT-p ukioq tulleq saa-
rullittassaasa 30.000 tonsi-
ujumaamissaat naalakker-
suisut naatsorsuutigaat.