Atuagagdliutit - 08.02.1989, Qupperneq 11

1989 Aliikkutassiaq 11
Aleqasina, Pearyp, Uisakavsaap Miniullu ilisarisimalluagaat, Pearymit assilineqarsimasoq.
Aleqasina, som bådePeary, Uisakavsak og Minik kendte, fotograferet afPeary.
manertik, ilamilu toqorarsi-
manerat. Oqaluttuaraa ila-
qutariinnut pisoorsuakkun-
nut inissinneqarsimanini,
taakkunanngalu ajortumik
pineqartarsimagami, ilaqu-
tariinnut Wallacekkunnut,
ajunngisaartigeqisaminut
nuunneqarsimalluni. Walla-
cekkut isumagisimavaat
ilinniamissaa, tuluttut ilik-
kamissaa kuisinnissaalu.
Kuisimmat 20.000 dollarsi-
nik tunisimavaat 25-iliiguni
tigusinnaasaanik. Minip o
qaluttuaraa ilinniarner-
tuunngomiamini, kigutit
nakorsanngorniarluni ilin-
nialeraluamini, ullullu
ilaanni katersugaasivissuar-
mi takusimallugu igalaami-
neq saqqummiivik inuup
saarnginik imalik, allagar-
semeqarsimalluni saamgit
taakku angutip angummi
aqqanik atillip saanerigai.
Annilaarnermit katersugaa-
sivissuup pisortaa iUuanut
ornissimavaa. Niigerimit sa-
qisumit mappiunneqarsi-
mavoq, katersugaasivis-
suullu pisortaa takkummat
Minip aperisimavaa qanoq
iliUutik inuup saarngi pis-
sarsiarisimaneraat. Aperi-
saata atuagarsuaq issusooq
qupperariaramiuk oqalut-
tuuppaa 1897-imi angum-
mit Josoe-mik atilimmit
tunniunneqarsimasut, eski-
muullu Qisummik atillip
saanerigai.
Katersugaasivissuup pi-
sortaata Minik aperisima-
vaa sooq taamak paaseru-
sutsigineraa. Minik jaapani-
miuusorigamiuk Minik ki-
naanerminik oqaluttuarmat
tupigutsattorujussuusima-
voq.
Katersugaasivissuup pi-
sortaa ikiorsiullugu Minip
angummi ilerra assatsissi-
mavaa, paasisimavaallu il-
lerfia ujaqqanik imaqartoq.
Minik oqaluttuarpoq taa-
manili aalajangersimalluni
angutisiarisimasani akini-
amiarlugu, paasisimallugu-
lu imminnut kristumiunik
taagortut qanoq peqquser-
lutsigisut.
Aamma oqaluttuaraa paa-
sisaqamermi kingoma Wal-
lace aliasutseqalugu ilinni-
amini taamaatiinnarlugu
allamut nuussimalluni,
imerniartarfinnuUu utikat-
tualersimalluni. Imemiar-
tarfinni ikinngutitaartorsi-
mavoq, inupilunnut siuler-
suisunngorsimalluni, unnu-
allu ilaanni Josoe-kkut
naatsiiviat aserortersimal-
lugu. Aamma aningaasanut
peqquserluutissaminut bi-
lag-Uiorsimavoq, Josoe-
kkut naatsiivilerisuannut
atsiortitaminik, allaasaarlu-
nilu aningaasanik aallerfigi-
sarsimallugu.
Kingusinnerusukkut Mi-
nip ikinngutaasalu Josoe
saassussimavaat, aningaa-
sanillu tillifligeriarlugu er-
ngussimallutik.
Minik oqaluttuaraangami
ilasaarisaqaaq. Aviisitigut
qinigaasimavoq, Minimik
nassaartut Josoep aningaa-
sarpassuamik aldlerniarsi-
mavai, politiinit tigusaasi-
mavoq ikinngutinili pinga-
sut ilagalugit pamaarussi-
vimmiit qimaasimavoq.
Aamma oqaluttuarisima-
vaa suli kingusinnerusuk-
kut imerniartarfimmi ka-
maattunut peqataasimallu-
ni, kam aannermilu inuk
ataaseq toqutaasimasoq.
Politiit pingasut takkuteria-
taarsimapput Minilu qimaa-
simavoq, aviisitigulli ujar-
neqaqqilersimalluni. Ameri-
kami aviisini tamani assinga
ilanngunneqartalersima-
voq, aammalu akunnittar-
finni sutorniartarfinnilu ni-
vinngameqarsimalluni,
Eskimooq taanna navianar-
toq suna tamaat sakkugalu-
gu qjameqalersimavoq, Mi-
nilu orpippassuami toqqor-
tariaqarsimavoq. Eqqissive-
erutitaavoq.
Minip aamma oqaluttua-
raa qimaatilluni angutinit
illuinnarsuutilinnit mar-
lunnik saassunneqarsimal-
luni, assaalu tunuanut qi-
lersorlugit taakku a qimut-
tuitsunukaassimallugu. Qi-
muttuitsunut eqqunneqara-
mi naapissimavaa arnaq, su-
naafia Frederic A. Cookip
nulin, imminik ikiuiniartoq.
Qimuttuitsunik Canada-
mi Quebedliarsimapput ar-
nap taassuma illuanut, taas-
sumalu oqaluttuussimavaa
isertortumik Amerikamiit
aallarunniar lugu.
Minip pissangatitseqaluni
oqaluttuaraa karserujussu-
armut ilupaqutsersukka-
mut ikineqarsimalluni. Kar-
si putoorneqarsimavoq, an-
er saar tors innaaqqullugu,
taquassaanillu ilisifligine-
qarsimalluni. Unnuani ullu-
nilu marlunni karsimeere-
erluni malugisimavaa akiar-
neqarluni, taavalu karsi am-
marneqarsimavoq. Illoqar-
fimmut takusimanngisaan-
nagaanut pissunneqarsima-
voq, tassanngaaniillu umi-
arsuan ngu amut ilaalluni
nunaminukarpoq. Aallar-
tinnani fru Cktok allaffigaa
qutsavigalugu.
Minip oqaluttuaasa ilar-
passui ilumoorput, ilumoor-
luarsinnaavorlu angummi
saarngi sassaarigamigilli
Morris K. Jesup, Sechmann
Rosbachip Josoemik taagu-
gaa, uumisaagarilersima-
gaa. Aamma ilumoorsinnaa-
voq inatsisit unioqqutitta-
lersimagai New Yorkillu
ilaani inupiluit najunnaa-
gaanni inuulersimasoq.
Suna tamaat sakkugalu-
gu tigusar iniameqarsima-
nera, karsimut ikillugu iser-
tortumik anga 1 la nneqars i-
manera ilumuunngilaq.
Taama pisoqarsimasuuga-
luarpat Minik New Yorkip
umiarsualiviani »Rosalind«-
imiilluni aviisiliortunit
apersomeqarsimanaviann-
gikkarluarpoq.
Oqaluttuai pissangana-
qaat. Nunaqqataasa piniar-
niartamerminnik pissanga-
nartunik oqaluttuarisa-
gaannut sanilbullugit pis-
sanganannginnerunngillat,
nunaminullu uterami nalor-
nisoorqjussuarnermini, su-
nillu tam anik aallaqqaataa-
nik ilinniartariaqarnermini
Minip iluarisimaarsimassa-
qaa USA-miikkall arami
aamma pis sangan art unik
atugaqartarsimanini oqa-
luttuarissallugu.
Minilli ataasiarluniluun-
niit taasimanngilaa Peary-
mik saassutarinnittamini
aammalu Qalasersuarmut
avannarlermukamiamera-
nik akornusersorniarlugu
aalajangersimanini. Ineeq-
qami kalaaUit isersimaar-
tarfmnaavanni oqaluttua-
raangami Peary suminin-
nguamilluunniit isoriniar-
tarsimanngilaa.
Tamatumunnga pissu-
taanngilaq tikikkamili tu-
sartuartarsimammagu ta-
marm ik eqqartoraat Peary
Qalasersuarmiissimasoq.
Pissutaasorli tassaavoq nu-
naminut tikinnermini anni-
laarutiginerpaasimammagu
paasigamiuk Peary inupi-
luttut isigisani nunaqqati-
minit tam anit sapiitsulior-
torsuartut isigineqartoq.
Naggueqatigiinni piniartor-
suit tamarmik Peary nuan-
naartoraat, ilaasalumi arla-
qartut Qalasersuarmeeqati-
gisimallugu. Amerikarmiut
(qupp. tull. nangissaaq)
Ångakkup Soqqaap Minik ilaqutarigamiuk imminermim
tippaa. Ukiut arlaqartut tamatuma saniatigut Soqqaap U
saakassak USA-miinnilersaarluni oqaluttuakassattoq »sa
lutoorsuunerarsimavaa«, atequseriligaanik.
Åndemaneren Soqqaq var i familie med Minik, der ble
optaget i hans hjem. Flere år før var det Soqqaq, der »døn
te« Uisakavsak som »Den store Løgner«, da han fortalte oi
USA.