Atuagagdliutit - 25.06.1990, Síða 7

NR. 71 1990
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7

Nunaqqatigiit
siunnersuisoqatigiivi -
atisalersorneqalersoq
Kangerlussuarmi nunaqqatigiit siunnersuisoqatigiivi maanna ukiumi ataatsimi atuussimalersut Kangerlussuarmi
qimakkiartuaarneqalersumi, siunissaalu nalorninartoqartumi, annertunerpaamik sulisussanngorluni.
KANGERLUSSUAQ(RS)
- Nunaqqatigiit siunner-
suisoqatigiivi? - Sulerip-
pat?
Uumummi, sulerisunu-
kua. Tusagaqarfigerpi-
arneq ajorpavut - »illo-
qarfimmulli« nereqati-
giikkiartortarput...
Kangerlussuarmiut oqa-
loqqtigigaanni nunaqqati-
giit siunnersuisoqatigiivisa
suliaat pillugit tusagassa-
qarnarpallaanngilaq. Sak-
kutooqarfimmiortaasa aki-
leraarutinut tunngasut ki-
siisa oqaluuserisarpaat, taa-
ma isumaqarput qallunaa-
qarfimiui, meeqqeriviup al-
lineqarnissaanut meeraaq-
qerivimmillu pilersitsinissa-
mut tunngasut qallunaa-
qarfimmiortaasa soquti-
ginngippallaarpaat. Sakku-
tooqarfimmiui isumaqarput
qallunaaqarfunmiut nam-
minneq ajornartorsiutimin-
nik soqutiginninngippal-
laartut.
Nunaqqatigiit siunner-
suisoqatigiivini ilaasortanit
arfineq marluusunit sisa-
mat sakkutooqarfimmeer-
suupput, pingasullu qallu-
naaqarfnnmiunit qinigaal-
lutik.
Inuiaqatigiinni allanisulli
Kangerlussuarmi nunaqqa-
tigiit siunnersuisoqatigiivi-
sa sulinerat pillugu isum-
mat assigiinngitsuupput.
Inuit ilaasa nunaqqatigiit
siunnersuisoqatigiivisa suli-
aat soqutigineqanngilluin-
narput, Kangerlussuarmiit-
tuartussatummi imminnut
isiginnginnamik, allalli isu-
maqarlutik nunaqqatigiin-
nut siunnersuisoqarneq pit-
saasuusoq, siunnersuisoqa-
tigiillu, siunissaq taama na-
lominarsinikuutigitillugu,
Kangerlussuaq taassumalu
siunissaa pillugu oqalliseqa-
taalluartariaqartoq. Ta-
manna maannakkut pisari-
aqarpoq, »naalagarsuillu«
aalajangigassanik tamanik
aalajangiinissaat utaqqina-
gu, amerikamiullu aalareer-
pata Kangerlussuup sumut
atorneqarnissaa aalajange-
reerpassuk.
Avissaarut
Kangerlussuaq, sakkutoo-
qarfik amerikamiullu inuit
eqqarsartaasianni ataatsi-
moortutut isigineqartarput.
Kangerlussuarmili sakkuto-
oqarfiup qallunaaqarfiullu
akornanni avissaaruteqar-
toqarpoq - ungaluuserlugu-
lu oqaatigineqassaaq qallu-
naaqarfiortaasut danskit il-
lersornissakkut ministere-
qarfiannit aqutsivigineqar-
mata.
Sakkutooqarfiup qallu-
naaqarfiullu akornanni un-
galoqanngilaq, kikkulluun-
niit sumulluunniit pisussin-
naapput, illuatungeriilli
taakkua soqutigisaat assi-
giinngitsorujussuupput,
inuillu taakkunani marlun-
ni najugallit assigiinngeqa-
lutik. Ataaserli tamakkerlu-
tik oqaluuseralugulu eqqar-
saatersuutigisarpaat, tama-
tumani apeqqutaatinnagu
sakkutooqarfimmeersuu-
neq qallunaaqarfimmiuu-
nerluunniit: Siunissaq.
- Amerikamiut Kanger-
lussuaq qimappassuk qanoq
pisoqassava? Siunissami
qassit sulisorineqarsinnaap-
pat? Kangerlussuarmiut ki-
ap oqartussaaffigilissavai?
Danskit naalagaaffiata,
Namminersornerusut,
kommunilluunniit marluk,
Maniitsup Sisimiullu, kom-
munitut killeqarfii Kanger-
lussuaq pitarlugu ingerla-
sut? Sanaartukkat amerika-
miunit ullumikkut ingerlat-
sivigineqartut aserfallatsaa-
lineqartullu - naluttarfik,
bowling-ertarfik, timersor-
tarfik, atuakkanik atorniar-
tarfik - Kangerlussuarmiut
tamarmik iluaqutigisinnaa-
saat - qanoq pineqassappat?
Apeqquterpassuit akissu-
tissalli ikittuinnaat. Ilisima-
saqartoqanngilaq. Kikku t
tamarmik tusatsiakkanik
ulikkaarput - tusatsiakkat
amerlalluaraangamik ullor-
mut qulit. Kikkut tamarmik
misigisimapput kinaagalu-
arnersoq suugaluarnersu-
mik ilisimasaqassasoq.
Nunaqqatigiit siunner-
suisoqatigiivi ARLAANNIK
ilisimasaqassajunnarsipput
- taamattoqanngippalli paa-
siniartariaqarpaat susoqar-
nersoq...
Kangerlussuarmiut aqu-
gussaq isumanerluutigaat.
Taamaappoq sakkutooqar-
fimmiunut qallunaaqarfim-
milu sulisunut tamanut.
Naammagittarneq
- Nunaqqatigiit siunnersui-
soqatigiivi allatulli Kanger-
lussuup siunissaa pillugu
ilisimasaqartigalutillu ilisi-
masakitsigaat, taamatut
oqarpoq Ole Wahlgreen, nu-
naqqatigiit siunnersuisoqa-
tigiivini siulittaasoq. Suli ili-
simaneqalersinnagu ameri-
kamiut Kangerlussuaq qi-
makkumaarneraat, oqar-
tussallu sorliit oqartussaa-
lissanersut, allatut ajomar-
tumik naammagittartumik
pissuseqartariaqarpugut.
- Nunaqqatigiilli siunner-
suisoqatigiivini ilaasortap
Cai Gamst-ip oqaatigaa
amerikamiut aallarpata su-
soqarnissaa paasiniartaria-
qaleritsik. Paasiniartaria-
qarparput , kinguleruttus-
saasutsinnut suut naatsor-
suutigisinnaanerivut, sak-
kutooqarfillu sakkutooqar-
fiujunnaarpat Kangerlussu-
aq sumut atorneqassaner-
soq.
- Kangerlussuaq takorna-
riartitsinermut qitiutilerne-
qartariaqarpoq, ilaat taama-
tut oqarput.
- Kangerlussuaq Nunat-
sinni kursuseqartitsisarner-
nut qitiutilerneqartariaqar-
poq, ilaat taamatut oqarput.
- Kangerlussuaq Nammi-
nersornerusut allaffeqarfis-
suartut qitiulersariaqarpoq,
allat oqarput, ilanngullugu-
lu oqaatigalugu København-
iliassagunik angalanissaat
sivikitsuatsiaassasoq...
Ukioq ataaseq
atuuppoq
Kangerlussuarmi nunaqqa-
tigiinnut siunnersuisoqati-
giiffik inuit qinigaattut
ukiumi ataatsimmi inger-
laqqammerpoq. 1986-imi
nunaqqatigiit peqatigiiffi-
annik, pisortanut assigiin-
ngitsunut attaveqaataasus-
samik isummanillu taakku-
nunnga saqqummiussisar-
tussamik, pilersitsisoqar-
poq. Nunaqatigiit peqatigiif-
fiata siulersuisui Nunaqqa-
tigiit Siunnersuisoqatigiivi-
nik taaguuserneqarpoq.
Ukiualunnguit qaangiuttut,
1988-imi, Nunaqqatigiit
Siunnersuisoqatigiivi, kom-
munit killeqarfiisa avataa-
niittut, pillugit Inatsisartut
inatsisaat nr. 13, 20. oktober
1988-imeersoq atorlugu pe-
riarfissiisoqarpoq sakkutoo-
qarfinni marluusuni, Pituf-
fimmi Kangerlussuarmilu,
pilersitsisoqamissaanik,
majimilu 1989-imi Kanger-
lussuarmiut qinersisartutut
nalunaarneqarsimasut 745-
uusut pernaammik qiner-
sipput - eqqornerusumil-
luunniit oqaatigalugu, 18-it
qaangerlugit ukiullit 46,7
procentii, qaammatillu arfi-
nillit sinnerlugit Kangerlus-
suarmiissimasutut nalu-
naarneqarsimasut, qinersi-
artorput. Nunaqqatigiit
siunnersuisoqatigiivinut
ilaasortat arfineq marluk qi-
nerneqarput. Taakkua tas-
saapput Ole Thomsen, Jo-
hanne Eriksen, Lone Thry-
søe, Knud Erik Hansen,
Henning Agerbo Cai Gamst
aamma Ole Wahlgreen.
Sulineq
- Suliniutigisatuarput tassa
Kangerlussuup ajunngitsu-
mik ingerlanissaaq, taama-
tut oqarpoq Ole Wahlgreen,
aammalu suliavut aalluppa-
vut. Avataaniit isigalugu
nunaqqatigiit siunnersuiso-
qatigiivi suliaqanngitsutut
isigeqqajaanarsinnaapput,
ukiorli siulleq atorsimavar-
put pisortanut assigiinngit-
sunut attaveqarnitta pisari-
aqartup pilersikkiartuaar-
neranut. Nunaqqatigiit
siunnersuisoqatigiivi aala-
jangiisinnaassuseqanngi-
laq, tamannalu ima isuma-
qarpoq, sunilluunniit kis-
saatigisaqarlutalu siunner-
suuteqartaraluartilluta
namminersornerusut avaq-
qussinnaanngikkivut. Nam-
minersornerusut akuersi-
sinnaallutillu itigartitsisin-
naapput, taamaattumillu
pingaartuuvoq suleqatigiil-
luarsinnaanissarput.
Pingaartuuvortaaq pisor-
tat allat assigiinngitsut paa-
sisariaqarmassuk Pitufihn-
mi KangerlussuarmUu nu-
naqqatigiinnut siunnersui-
soqatigeeqamera, taakku-
nunnga tunngasunik saafii-
ginnissutit nunaqqatigiit
siunnersuisoqatigiivinut in-
gerlanneqartassasut. Tama-
na pileriartuaalerpoq. Siu-
sinnerusukkut imaassima-
galuarpoq assigiinngitsunut
tunngasunik avataani oqar-
tussaasuniit nalunaarutit
Kangerlussuarmi oqartus-
saasunut assigiingitsunut
ingerlatinneqartarlutik, so-
orlu GC-mut, Greenland
Contractors-imut, Grøn-
landsfly-mut, timmisarto-
qarfimmi oqartussanut assi-
gisaannullu. Maannali nu-
naqqatigiit siunnersuisoqa-
tigiivi Kangerlussuarmi in-
nuttaasut 700-it missaaniit-
tut, sakkutooqarfimmiut
qallunaaqarfimmiullu, sin-
niisaasa attavigineqartar-
nissartik kissaatigigaat.
Taakkulu akornanni attavi-
geqatigiittoqartarpoq, Kan-
gerlussuarmimi innuttaa-
sut uagut aqqutigaluta soor-
lu assersuutigalugu nammi-
nersornerusunut kissati-
minnik ingerlatsisarsin-
naammata, taamatut oqar-
poq Ole Wahlgreen.
Soorlu assersuutigalugu
ukiumi qaangiuttumi nu-
naqqatigiit siunnersuisoqa-
tigiivisa Maniitsup Sisimiul-
lu kommunii oqaloqatigisa-
lersimavaat, soorluttaaq
namminersornerusut ava-
tangiisinut pinngortitamul-
lu allafieqarfia suleqatigil-
luarneqalersimasoq. Tama-
tuma ilaatigut kingunerisi-
mavaa Amangarngup Qoo-
ruata eqqissisitaanissaanut
atasumik nunaqqatigiit
siunnersuisoqatigiivi tusar-
niaavigineqarsimammata,
ammalu immikkut akuer-
sissuteqarnikkut Kanger-
Cai Gamst, borgerrådimi ilaasortaq: - Namminersornerul-
lutik Oqartussat isumaginninnermipisortaqarfiannut atas-
su teqartitsisinnaa vunga.
Cai Gamst, borgerrådsmedlem: - Jeg kan hjælpe med kon-
takten tilf. eks. hjemmestyrets socialdirektorat.
lussuup eqqaani immikkut
akuerineqarlutik timmisar-
tortarnerisa nunamillu
atuinerisa suliarineqarneri-
sa suliarineqarneranni.
Taakkua saniatigut Sisi-
miut kommunianni immik-
kut akuerineqarluni qamu-
teralannik angalasinnaaneq
akuersissutigineqarsima-
voq.
- Alla aaqqiivigineqarsi-
masoq tassa isumaginnin-
nikkut siunnersorteqalersi-
maneq, taamatut oqarpoq
Cai Gamst. Tamanna pisi-
mavoq namminersornerul-
lutik oqartussat isumagin-
ninnermi pisortaqarfiata
Borgerrådillu suleqatigiin-
nerisigut. Isumaginninner-
mut siunnersorti ullut
ilaanni Kangerlussuarni al-
laffimmiittassaaq - tullianik
tamanna pissaaq julip naa-
lernerani - inuillu pisaria-
qartitaminnik siunnersor-
neqarlutillu ilitsersorneqar-
tassapput. Aamma uanga,
borgerrådimut ilaasortatut
isumaginninnermullu sulia-
nut susassaqartuusunga,
akunnermiliuttuusinnaa-
vunga inuit isumaginnin-
nermi pisortaqarfimmi oqa-
loqatigisassat ujarnerinut.
Aamma isumaginninnermi
sulialinnut allagassaasin-
naajumaartunik allattarsin-
naavunga, aammalu imma-
qa tusarnaaqataaginnarlun-
ga ikiuussinnaallunga, Cai
Gamst naggasiivoq.
Oqaatigineqartut saniatigut
suliassat kissaatigisallu as-
sigiinngitsorpassuit inger-
lanneqarput. Sakkutooqar-
fimmiit kissaatigineqarpoq
Borgerrådit inuit nerisaasa
ineqartitaanerisalu akile-
raarusersugaanerat ukiu-
mullu ataatsimut aappaa
avillugu akiliunneqarluni
angalasinnaatitaaneq qanoq
iliuuseqarfigillaqquneqar-
put, sakkutooqarfiunngit-
sumiilli ulluunerani meeq-
qeriviup allinissaa kiisalu
meeraaqqerivimmik pisaar-
nissaq kissaatigineqarluni.
Sulineq akeqanngitsoq
Pitufilmmi Kangerlussuar-
milu Borgerråditut sulineq
nammineq piumassutsimik
sulineruvoq akissarsiaqaa-
taanngitsoq. Borgerrådimut
ilaasortat inunnit qinigaap-
put, namminneerlutilli pi-
sinnaatitaaffeqaratik, ilaa-
sortallu suhaminnut 1 kro-
nisisaratilluunniit. Kanger-
lussuarmi Borgerrådit Pi-
tuffimmisut namminersor-
nerullutik oqartussanit
400.000 kroninik atugassin-
neqarsimapput namminneq
atorsinnaasaannik. Anin-
gaasat taakku atorneqartar-
put aqutsinermut, ilassin-
ninnemut, angalanernut,
suhlluni akissarsiassaaga-
luit annaasat rådip sulinera-
nut atatillugu matusissutis-
satut atorneqartarput. Ilaa-
sortat soqutiginninnerin-
nartik najoqqutaralugu su-
liartik ingerlappaat.
Borgerrådinut ilaasortat
qinigaasimapput piffissami
Kangerlussuup millilerne-
qarnerata nalaani inuit isu-
makululeruttorfiata nalaa-
ni. Taamaattumik aamma
tamanna pissutaaqataasi-
massaaq aallaqqaataaniilli
suliap pimoorutivillugu in-
gerlanneqarsimannginnera-
nik. Inuit eqqarsaataat al-
larpassuarniissimapput.
- Kisianni, Ole Wahlgreen
oqarpoq, Borgerrådit maa-
niippuuut, naammassisaqa-
rusunnermik pigisaqarput -
rådi meeraavoq atisalersor-
niagassarput.