Atuagagdliutit - 02.07.1990, Síða 7

NR. 74 1990
ATUAGAGDLI UTIT/G RØNLANDSPOSTEN
7

OQALLINNEQ - DEBAT
ISUMMAT SAQQUMMIUGUK - SKRIV DIN MENING TILAG
Piniartut sakkuiarnagit
All.: Pavia Nielsen, KNAPK-p siulittaasua
Nunatsinni ajomartorsiutit
annersaata imigassap ator-
nerlunneqarnerata kinguni-
pilui ersarissiartuinnartil-
lugit toqutsisamerillu toqo-
raaninngoriartortillugit,
ajomartorsiummut tamatu-
munnga qaangerniutissatut
qiviarneqartut tassaapput
aallaasit eqqarasuartaatit
nunatsinni atoqqusaajun-
naarnissaat. Tamatumun-
nga pissutaatinneqarpoq to-
qoraanemi immikkoortuni
marlunni aallaasit eqqara-
suartaatit atorneqarsima-
nerat. Politimester oqatsi-
armat aallaasit tamakku
inerteqqutaasariaqartut,
qangali inatsisartut piuma-
saqareerput aallaasit eqqa-
rasuartartut atugaajun-
naartariaqartut.
Isumaqarpunga nunat-
sinni inuartarnermut aal-
laasit suuneri apeqqutaan-
ngitsut, kisiannili imigas-
sartornerujussuaq kisimi
pissutaasoq. Taamaattumik
eqqarsarluarnerunngilaq
aallaasinik eqeriaannakka-
nik atorunnaarsitsiniaaneq
makku pissutigalugit:
Avannaani piniartoqar-
finni puisinniarnermi qoo-
rortuuaqqat atorneqarner-
paapput piniartunut pisa-
riillisaasuusimasut atugaa-
ginnartariaqarput, taama-
tuttaaq qoorortuut eqit-
taannakkat.
Taakkua atugaanerisa aa-
juku pingaarutai. Siuller-
mik issittumi atussalugit
naleqquttuinnartuuneri
aammalu toqutsigasuarnis-
samut pingaaruteqartuune-
ri, piniartut atortorissaaru-
tituarsui tassa atoqqusaa-
junnaarput. Piniartut pigi-
saannik arsaarnagit, taak-
kua atuinnarlisigit. Piniar-
tummi aallaaserpassuinik
arsaaraanni aamma taakku
taartissaanik pisiassaqarta-
riaqarput, ataatsikkulli
taartissaqartinneqanngillat
KNI-p uninngasuutai qanoq
amerlatigigamik pingaartu-
mik piniartoqarfinni. Eq-
qaamasariaqarporli aamma
piniartut aallaasaat taar-
siinnarnagit KNI-p unin-
ngasuutai nioqqutaajun-
naarsinneqassammata qa-
normita nalillit? Sipaarniar-
nerup nalaani.
Tupinnaqaaq imigassap
nunatsinni ajornartorsiu-
taanerata qaangerniarnera-
ni tunngavia pinnagu taa-
matut aalajangersaaneqar-
mat. Soormi politimesteri
oqarnianngila imigassaq
nunatsinni nioqqutaajun-
naartariaqartoq taava inat-
sisartut aalajangersimasu-
mik imigassamut isummis-
sagaluarput.
Nunatsinni inuartarner-
nut sakkut kisimik pisuusi-
mappata tullinnguttussat
tassaassagunarput saviit
nunatsinni atoqqusaajun-
narnissaat. Taamaaliuin-
nartoqarsinnaanngilaq.
Imaammammi ullumikkut
qeqartunut/apersortittunut
nukappiaqqanut inuiaas-
sutsimut attuumassuteqar-
titaasumik tunissutissat
pingaarnersaraat allaat.
Pingaartumik atsiallit atsi-
annguaminnut tunniukku-
masartagaat, tassalu imaa-
lissaaq qeqarami/apersor-
tikkami tunissutisianngua-
minnut allaat arsaartorne-
qassallutik qoorortuua-
rannguanik arlariinnik im-
mersartunik eqittaannak-
kanillu taasartakkatsinnik
tunissutisisimagunik.
Isumaqarpunga taamatut
isummerneq inuit pisinnaa-
titaaffiinik annerluumik
akuliunnerusoq akuerine-
qarsinnaanngitsorlu.
Aammalu, aallaasit ta-
makku atugaanerisigut pi-
niakkanut ataatsimilluun-
niit ulorianartorsiortitsin-
ngilluinnartut sooq toqut-
sissutaasimaneri pissuti-
giinnarlugit atorunnaassa-
vagut.
Taamaattumik piniartut
sakkuiarnagit, pigisaannik
arsaarnagit. Inuiaat imigas-
samik arsaarsigit. Atorneq
naluarput aamma ilikkar-
sinnaanngilarpu t.
KNAPK-p siulittaasua Pavia Nielsen allappoq, piniartut
sakkuiarnagit inuiaqatigiit imigassamik arsaarneqartaria-
qartut.
Biblioteksafgift
Af Agnete Lembo, Nunatta
Atuagaateqarfia
Qupaloraarsummut
taalliaq
Perutittaraangama
tigusaasaraangama inunnit
naalliuttaraangama paasineq
ajortaannarpaannga tigusisima
Anerusunnera takutinniarlugu
igalaamut aportaraangama
nalligissanngilaannga anisinniarnangalu
soormi taava tiguaannga naalliutsinniarlunnga
Silaannarmit nuannrisannit
peersikkaminnga qanoq isumaqarpat
Nunaannarmit nerisannit arsaaraminnga
aliasuttunga nuannaarutigiinnassanerpaannga
Toqussama tikippanga
anerningeruma sussavaannga
eqqaavimmut igissavaannga
qaqutigoortuunnginnama sussarinngilaannga
Piitannguaq Alaufsen, Sisimiut
Qulakkeerpaa •
qulaqqeerpaa
All.: Christian Lynge, Qeqertarsuaq
AG-mi atuarlugu akisassaq-
qigilerpara oqaaseq taane-
qartartoq qulequttami. Al-
lattoq oqarpoq: »Kalaallisut
oqaatsini ujarliutini qulak-
kiimik takussaasoqanngi-
laq. Tupinnanngilarmi
taanna kalaallisut oqaa-
siunngimmat«.
Nikolaj Holmip takusi-
manngilaa Jonathan Peter-
sen-ip oqaatsinik ujarliusia-
mini qupperneq 71-p ataa-
tungaani allassimasaa: »qu-
lakkeerpaa = qulaqqeer-
paa«.
Taamaattumik oqarsin-
naanngilaq kalaallisut oqaa-
siunngitsoq. Kalaallit-uku
Avannaamiut oqaasivissu-
at! Uangattaaq radioavisi-
mik tusarnaartillunga tu-
sarniigisarpara assut oqaa-
seq qulaqqeerpaa Avannaa-
miutoqqamit atorneqaraan-
gat. Kujataamiut taanna tu-
sarnariniarlissuk, uagut
Avannaamiuusugut oqaa-
seq taanna qulakkeerpaa
oqaaserigatsigu - dialekteri-
gatsigu, atortuassavarput
isumaa suusoq nalunngin-
natsigu.
Under overskriften »Forfat-
tere uden ophavsret« i AG
den 9. maj citeres nogle ud-
talelser af Amandus Petrus-
sen om forfatternes vilkår
under den hastige teknologi-
ske udvikling.
Amandus Petrussen me-
ner, at en ny bog først bør
være tilgængelig i bibliote-
kerne efter adskillige år. Det
er underforstået, at bogen
skal sælges i nogle år, før
den må udlånes gratis i bi-
bliotekerne. Det har tidlige-
re været en udbredt opfat-
telse, at bibliotekerne var en
konkurrent til boghandler-
ne, og at et frit udlån dæm-
pede salget af bøger. I virke-
ligheden forholder det sig
stik modsat, idet et velforsy-
net bibliotek stimulerer læ-
selysten og inspirerer folk til
at købe bøger. Bøger man
har haft glæde af at låne på
biblioteket, har man også
lyst til at eje selv. Desuden
er bibliotekernes indkøb af
især grønlandsk litteratur
en garanti for, at bøgerne er
tilgængelige mange år ud i
fremtiden, og ikke pludselig
en uopdrivelige, fordi de er
usolgt fra forlaget.
Den biblioteksafgift, som
Amandus Petrussen også
nævner, er en afgift som be-
tales til forfatterne for den
brug, bibliotekerne gør af
deres værker. Det er penge,
der skal komme fra en sær-
lig bevilling og ikke som en
betaling fra folk, der låner
bøgerne. En sådan afgift
kendes i alle de skandinavi-
ske lande, og også her i
Grønland arbejdes der på at
indføre den. Et udvalg arbej-
der for tiden med et forslag
til landstingsfordning om
biblioteksafgift, og bibliote-
kerne, der ikke kan eksiste-
re uden forfatterne, vil
varmt støtte en vederlag-
sordning til de grønlandske
forfattere.
Sooq KAIP peqataatinneqanngila
All.: Karl Brummerstedt, KAIP siulittaasua, Nuuk
Siullermik KAIK-p siulit-
taasuata inuiaqatikka ullor-
siomitsinnik nunatsinniit-
tut minnerunngitsumillu
ullumikkut ikinngutigut
avataasiortut tamassi pillu-
aritsi, kalaaleqatigullu Dan-
markimiittut ilanngullugit.
Ulllut arlalialunnguit ma-
tuma siornatigut Kalaallit-
Nunarput ukiut qulit Nam-
minersornerulersimaler-
poq. Ukiullu qulit siulliit na-
lilerneqarput, naliliinermilu
kattuffipassuit peqataatin-
neqarput, uagullu kattuffip-
put ilaatinneqanngitsoq na-
luneqanngilaq. Soorlu nalu-
neqanngilaq avataasiortut
tassaapput nunatsinni aki-
leraarutinut isertitsissutaa-
sartut annersarigaat, taa-
maattumik naliliinermi pe-
qataatinneqannginnerput
sakkortunerpaamik avoq-
qaarliutigaarput. Tassami
nammineq kattuffipput isi-
gaarput nalileeqataanissa-
mut nunatsinni piukkun-
narnerpaat ilagigaatigut,
tassaagatlami nunatsinni
inuutissarsiutit pingaarner-
saata sulisuisa kattuffiat,
KAIK.
Ulluinnarni kattuffitsin-
ni sulinitsinni inuttat ka-
laalliL aalisartut ajornartor-
siutaat isersimaffigilluin-
narpagut, taamaattumik
ataqqinninngippallaarner-
tut nikanarsaanertullu isi-
gaarput KAIK-p ataatsime-
ersuartunut aggersarneqar-
simannginnera. Kisiannili
sooq uagut oqaatigineqar-
tartugut nunatsinni anin-
gaasalersuisuusugut nunat-
ta ukiuni qulinngortorsior-
nerani nalileeqataasin-
naanngilagut.
Kattuftippulli ukiuni arfi-
neq-marlunni ingerlareer-
poq, imatut paasillugu peqa-
tigiiffimmiit kattuffinngor-
neranut.
Qujanartumillu Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat ajornartorsiornerput
paasisimavaat, oqaloqati-
ginnikkumallutalu saaffi-
ginnikkatta ilassilluarne-
qarsimavugut.
Aalisarnermut naalakker-
suisup Namminersornerul-
lutik Oqartussat kilisaa-
taanni kalaalinngorsaanis-
saq kattuffitta sakkortuner-
paamik tapersersorpaa.
Unalu iluatsillugu ikinngu-
tigut aalisartut avataasior-
tullu suli ilaasortanngorsi-
manngitsut qinnuvigissa-
vakka ilaasortanngoqqullu-
git. Uagutsinnummi ilaa-
sortaaneq iluataavoq anner-
tuumik. Uagummi kissaati-
ginngilarput ukiarmi pisi-
masoq Savalimmiormiut su-
liumajunnaarlutik nunat-
sinni aningaasai’siorneq
ajutoorlingajammassuk,
taamatut pisoqaqqinngin-
nissaa kattuffiup sakkor-
tuumik akerlielrsortuaru-
suppaa. Taamaattumik ka-
laallit aalisartut tamarmik
paasisariaqarpaat kattuf-
fimmut ilaasortaasariaqar-
lutik.
Siunissami toqqissisima-
sumik inuutissarsiutitigut
kattuffeqartariaqarpugut.
Tamannalu inuttanut ta-
manut paaseqquvarput.
Sullikkusuppatsigit siulitsi-
tut sulinianngilagut, ta-
manna paasineqartariaqai'-
poq aatsaat sulerusuttunik
peqalerpoq. Taamaattumik
tamatta kattutta. Amerla-
nerugutta nukittunerussaa-
gut, sapinngilar-put tamaat
piumasai suliariniartassa-
vagut.