Atuagagdliutit - 21.12.1990, Side 13

1990 DECEMBER
SIKKERSOQ
13
Allattoq: Ketura Lynge, Nuuk - G.A.S.-imi aamma SIK-mi ataqqinaammik ilaasortaq
Ketura Lynge: Arrmiliinnarnik ukioqarlunga tussiaqattaaqqaarpunga. (Ass: Knud Josef
sen)
Uanga inunngorsima-
vunga Nuuk-mi Ippiup
qaani, maanna Nuutoq-
qamik taagomeqalersi-
masumi. ukioq 1911 mart-
sip ulluisa 7-ianni. Ip-
piulli qaani ilitsorinngi-
langa.
Ilitsoraanga Nuup
ilaani qatsinnerulaartu-
mi, tassa maanna Nunat-
sinni politiinspektør
Abel Egede-p illuata
tunngavigisaani, tassa-
nimi ataataga piniartor-
suaq Abel Egede najuga-
qalersimavoq, illu ajo-
qiunerusumit, kingorna
palasinngortumit Niels
Lynge-mit illua tamaat
ataatsikkut akilerlugu
pisiarisimallugu. Taa-
manimi piniartorsuit
atorfilinnit kiffanillu
atugarisssaamerusi-
mapput. Tassalu ilitso-
reqqaatigaara ataatama
nammaami qaannut qa-
qitillunga angerlaak-
kaanga.
Taamani meraatilluta
juullissamut piliniarneq
upernaakkulli aallartereer-
sutut oqaatigisinnaavara,
taamanikkummi qilalukkat
upernaakkut Qaquk-mut
pulaasartorsuugallarmata
Qeqertasussuup tunuani pi-
liniarnerit siulliit aallartit-
tarput. Taava maaji qaam-
mataaleraangat Nuuk-mut
kujammukartarpugut,
ukiukkullu qisussat issut
naammasseriarlugit kim-
mut Qaqqaliaq-liaasarpu-
gut, ataarniarniarneq, ti-
keqqammiinik, nataarnanil-
lu piniarneq aallartittar-
mat. Qaqqaliaq-mi nataar-
narpassuit ataarpassuillu
pisarineqartut piliarineqar-
tarput. Tamatuma kingor-
na, juulip naajartulemerani
eqallut saanneqartarput.
Taamani meeraasugut
aasaritsillugu qipoqqarniar-
toqarneq ajorpoq, aatsaallu
septemberi-p ingerlalerne-
rani oktoberimiluunniit sila
nillertikkiartuleraangat qi-
poqqarniartoqartarpoq, ta-
matuma nalaani qipoqqaat
puallaruttorsimasarmata
Tassalu taamaalilluni
ukiussamut juullisssamullu
inuussutissat katersorlugit
piliarineqartarput, tassa
meeraanitta nalaani.
Siullermik mersugassat
ammillu katersorneqaan-
nartarput, taavalu novem-
beri qaammataalersillugu
atisassat aatsaat ulapputigi-
neqalersarput, juullisiuler-
sarpugullu suut tamarmik
assaannarmik mersugar-
passuit naammassineqare-
ersullu.
Taamani meeraanitta na-
laani meeqqat atualersarput
ulloq arlinilinnik ukioqaler-
fitsik eqqorluarlugu, eqqaa-
mavaralu 1917-imi arfinilin-
nik ukioqalersunga angaju-
ma atuariartorterngaaraan-
ga-
Eqqaamalluarpara Niels
Lynge-p, taamani palasin-
ngortitaareersup, atuarfin-
nguamut iserama ilassillua-
raanga, oqarluni -»Tamaan-
ga inginniannguarit, Qit-
tuula«.
Taamani meeraasugut
klassinut sisamanut aggu-
arneqarsimasarpugut, min-
nerit, akulliit tullii, akulliit
annerillu, uangalu ingerlal-
luaannangajavillunga akul-
lernut nuutinneqarpunga.
Juullisiortarnerit
Juullileraangat utoqqartat-
ta atisassat mersulersar-
paat. Taamanikkut utoq-
qaat Sapaat Anneq-mi nu-
taanik atisartaartortarput,
uagullu meeqqat aatsaat
juulliaqqami nutaanik ati-
sartaartinneqartarluta.
Eqqaamasarpara 1925-
26-ikkut nalaanni juullili-
vinnerani Nuup kitaatigut
ulloriaq-pamiulissuaq tak-
kuttartorsuusoq. UUoriaq-
pamiulissuaq taanna Kitsis-
sut qulaallugit isigissaasor-
suulluni avannamut inger-
laartarpoq, Kangeq-ullu
nuuata nalaatigut tarrittar-
luni, taamaalineratalu na-
laani mersukkagut juulli-
mut ulapputigut qimagaan-
narlugit anialluta ulloriaq-
pamiulissuaq isiginnaarrat-
tarparput.
Meeraagallaratta juulli
soorlu maannakkornit pin-
gaartinneqarnerusartoq, il-
lo rpulli mikisunnguummat
ataatakkut juulliaqqami il-
lunnguatsinni orpiliartin-
neq ajorpaatigut, oqalufiim-
mi taamanikkut pingaartin-
nerusaramikku.
Taamani Nuuk inukik-
kallarmat meeqqat ataatsi-
moorluta Organimut, orga-
nist Jonathan Petersen-
imut, tussiaqattaartarpu-
gut, illoqarfiummi meerar-
tai ataatsimoorlutik naala-
giaqatigiissinneqartaramik.
Taamanikkut aamma pi-
voorleerrattarpugut, alla-
nillu oqaluffimmi alan-
ngaartinneqartarluta.
Ataatsimik eqqaamavara
juulliaqqami »Meeqqat Ni-
paat« tussiaqattaarutigalu-
gu. Eqqaamalluarpara an-
gutit issiaviisa saavanni or-
ganip tussiaqattaartikkaati-
gut, takulerpakkalu Bugge-
toqqap nulia aamma Frede-
rik Balle-p nulia arnat in-
aanni saUerpaami ingissi-
mallutik meeqqanik tussia-
qattaartunik tusarnaaqqis-
saartut. Taamanikkut sor-
sunersuaq siulleq qaangiu-
tingajalerpoq, isigaakkalu
danskit arnat taakkua mar-
luk killitsisimanermit qulli-
pillutik meeqqanut tussia-
qattaartunut tusarnaaqqis-
saartut, taamanimi Euro-
pa-mi sorsuuttorsuupput,
qularnanngitsumillu Dan-
mark-imi Uaquttatik eqqar-
saatimikkut najorsimassa-
qaat.
Taamani organimut tus-
siaqattaaleraangatta or-
gan-p oqarfigisarpaatigut
tussiaqattaarustissagut si-
lami allat tusaatillugit ato-
qattaartarsanngikkigut,
tassagooq allanit tusarne-
qaqqaaratik oqaluffimmi
tusarnerneruniassammata.
Ataatsimik eqqaamavara
juulliaraq aqaguttoq tussia-
qattaarutissagut oqaluffim-
mi sungiusareerlugit anger-
larlungalu ataataga piniar-
torsuaq aperigakku meeraa-
gallaramik tussiaqattaar-
tarsimanersut, qanoq-una
akileriallartoq -»Ilaana, al-
laat danskisut tussiaqat-
taartarpugut«. Taamani
ataatakkut 1880-p naajar-
torneranni meeraapput, ka-
laaliaqqallu danskisut oqaa-
seqartuunngillat, sunaafiali
taamanikkut kalaaliaqqat
provst Nikolaj Edinger Bal-
le-p meerai pinnguaqatigi-
sarsimagaat, taavalu Ras-
mus Berthelsen, Guuter-
put-mik taalliortoq erinni-
artorlu, Kikkik, Danmark-
imit Nunatsinnut utersima-
lerluni kalaaliaqqat qaallu-
naajaqqanut akuliullugit
aamma danskisut tussiaqat-
taartittarsimagai.
1917-imi Juulliaqqami
anorersuaq
Ukioq 1917 juulliaraq pui-
gorsinnaanneqaara. Taama-
ni ullaakkut nalunaaqutaq
arfineq-pingasunut naaligi-
arpugut. Anorsaartoq naa-
lagiariartorpugut, taavalu
naalagialeruttortugut ano-
rersuaq, nigersuaq tikiup-
p£illakkami.
Taamani anorersuaq ima
sakkortutigaaq Nuup oqa-
luffiata saavatigut anisin-
naajunnaarluta. Allatut
ajornaqimmat oqaluffiup
tunuatigut, palasip illorsua-
ta tungaatigut, anisariaqar-
simavugut. Taamani arfini-
liinnarnik ukioqartunga
uqiatta Sibylle-p, akkaaraa-
rigaluatta nulia ta, uangalu
Anda- galuarlu, nammineq
ernini, tasiorluta uagutsin-
nut angerlaappaatigut. II-
lorput ungasinngikkaluar-
toq assorluta ila apuunnia-
pilooqaagut. Angerlamut
apuullutalu igalaakkut oqa-
luffimmiit angerlakaasut
isiginnaarpagut, puigorsin-
naanngisamalu ilagaat aaq-
qissuisoq Lars Møller, Aqqa-
luk, utoqqarsuanngoreerlu-
ni illutta eqqaatigut ajaappi-
akasini iluaqutsiullugu an-
gerlamut apuunniarsarisoq,
taamanimi kujatinngutsin-
ni n£y'ugaqarpoq.
Taava uagut atinngutsi-
anni najugaqarput Søren
Lynge-kkut, Suulorsuaq-
mik taaneqartartoq. Taan-
na utoqqarsuaq jorngorsui-
sa marluk, Paaviaaqqap Si-
mon Lynge-llu akiarlugu
anerlaakkaat.
Taamani ima nigersuarti-
gisimavoq uagut oqaluffim-
mit anereersugullu oqaluf-
fiup igalaavi kujalliit ilaat
anorersuarmit aseruatiter-
neqarsimallutik, oqaluffik
naalagiat ilaannit suli ino-
qartoq. Taamanikkullu pa-
lasip Mortensen-p ajoqiitis-
sat angajulliit ikiortigalugit
oqaluffiup igalaavi matoo-
rarsimavai.
1960- imi uillarama suli-
sartuunermik inuutissar-
siuteqalersimavunga, 75-
ileereeramalu aatsaat su-
liunnaarlunga.
1961- imi juullisiornera
naggasiutigilara.
Taamani erngutaqqaar-
tussaallunga panigalu nu-
karleq, Bolethe, Danmark-
imut ukiiartorpugut.
Taamani paniga 12-inik
ukioqartoq København-p
oqaluffissaarsuani juulliaq-
qami naalagiarpugut. Uan-
ga kalaallisuunngilanga, pa-
nigali kalaallisoortoq qallu-
naarpassuarnit alutorineqa-
qaaq, oqaluffimmiimmi ani-
sugullu qallunaat alutoqin-
gaaramikku kalaallisoor-
tunnguaq kaavititsiassa-
vaat, assut-tassa alutoqin-
gaaramikku.
Taamani juulliaqqami
nukarigaluanni Ane Sofie-
mi unnueqqummanga un-
nuiunga. Allani sininneq
sungiusimannginnakku si-
nissaaruteqqavunga. Taa-
mani Nuuk-mut angerlarse-
qaanga, tassami igalaakkut
silammut qiviaraluaraanga-
ma juuUerpalaartumik tak-
usassaqanngilanga. Køben-
havn-p ilaani, Vanløse-mi,
igalaakkut silammut qivia-
ruma naak igalaani nane-
ruutinnguassat, naak iga-
laani ulloriannguassat. Ta-
makku maqaasinaqaat, taa-
maattumik isumaqarpunga
Nuummi juullisiortarnera
uannut tam anit nuanner-
nersaasoq.
Tamassi juullimi pillua-
ritsi, ukiortaarsiorluarisilu.
Ketura Lynge, Nuuk. (Ass.: Knud Josefsen)