Atuagagdliutit - 01.03.1991, Page 14

14
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 25 1991
Avataanit
isigineqarnerput
allanngortinniartigu
All.: Jens Larsen, Kangaamiut (Aaqq. naalisagaavoq)
Kingumut-aasiit inuiaqati-
giit aquttussatsinnik qiner-
seqqilerpugut. Taamaattu-
mik qinersisartuusugut eq-
qarsaatigilluartariaqarpar-
put, pingaartumik maan-
nakkut qanoq pisoqartarne-
ra eqqarsaatigalugu. Inuia-
qatigiit ullumikkut pisunut
naliliilluartariaqarput. Uki-
uni kingullerni naalakker-
suisut qanoq ittumik aqutsi-
simanerat oqallisa^juarsi-
mavoq.
Oqaatigineqartualerpoq
akileraartartuusugut akilik-
katsinnik qanoq piisaartigi-
sartut. Kiinnanik nutaanik
takusariaqalerpugut, nu-
narput inuilu pUlugit un-
neqqarissunik sullissisin-
naasunik. Qatsunnarsillu-
innarpoq qineqqusaarnerit
tamaasa tusartuassallugit
oqaatsit makkua: Atugaris-
saamerulernissarsi pillugu
sulissaagut. Sunaafla neri-
orsukkamik akiler aam taan-
nik piisaapilunnialeramik.
Tamanna unitsittariaqar-
poq.
Ukiut qaangiuttut taku-
tereerpaat, naalakkersui-
nermik oqartussaasut, ataa-
siakkaannguit eqqarsaati-
gissanngikkaanni, aalisar-
nerup qanoq tamaviaarnar-
tigineranik misilittagaqan-
ngivissut. Aalisarnerup siu-
nissaa iluamik ingerlalluar-
neqassappat ilisimasallit ar-
lallit issiavinni assigiinngit-
suni takusariaqalerpagut.
Ukiorpassuanngortuni
imigassaq ajornartorsiutit
annerpaartaasa ilagaat.
Aperisariaqalerpugut: Qi-
nikkanukua aalajangiissal-
lutik sapernersut? Imaluun-
niit qinersisiminnut ilua-
reqqusaaginnarlutik taa-
maaliornerpat? Immaqa-
luunnniinuna namminneq
eqqugaasunut ilaassagamik
killilersuiuiumanngitsut?
Taamaattumik innuttaasut
isumaannik paasinnilluar-
sinnaasunik qinersinissaq
pingaaruteqarluinnnarpoq.
Sooq silaannarmullusooq
nilliajuassaagut tusaruma-
neqarumanatalu? Innuttaa-
sut anersaaruluutaat naam-
mannginnamik?
Inuusuttut siunissami
isumalluutivut qassit imi-
gassaq pissutigalugu inuia-
qatigiinnut artornangaartu-
mik inuartarineqartuassap-
pat imigassaq pissutigalu-
gu?
Taamatut allaatigisaqa-
laarlunga qinersisussat eq-
qarsaatissilaarpakka. Qi-
nersisartuusugummi qinik-
katta pissusilersuutaat ku-
sananngilluinnartut isigin-
ngitsuusaaginnassanerpa-
gut? Imaalersimanerpugul-
luunniit suut tamaasa
naammagiinnalersimallugit
inuulersimasugut?
Nalunngilara qinersisar-
torpassuit taamatut inger-
lanneq piumasarinavian-
ngikkaat. Taamaattumik
inuiattut tusaamanerlunne-
qarnerput killiflilertaria-
qarparput. Ullumikkut kil-
liffipput tassaalersimavoq,
aqutsinerup allannngorlu-
innarluni takunissaanut, al-
loriarfiit pitsaanerunissaa-
nut. Uatsinnut oqarfigisari-
aqalerpugut: Akisussaaffe-
qartumik inuuneqalerniar-
ta.
Taamaattumik aqutsisu-
gut naammaginngikkukkit
piffissarsivutit pisinnaati-
taallutillu aqutsisutta allan-
ngortinnissaannut peqa-
taassallutit. Taamaattumik
qinersiartuleruit ima eqqar-
sarna: Uangattaaq kiinna-
mik nutaamik takorusuppu-
nga. Pakatsinartaqaarmi
taakkorpiaat appisaluuteri-
arlugit issiatilissagutsigit.
Qinersiartorluarisa.
Sulisitsisoq tatigin-
ngilluinnaasarpara
All.: Peter (Piitarsuaq) Kristoffersen, Nuussuaq
Inuit Ataqatigiinnut ilaa-
sortap arnannguup, Henri-
ette Rasmussen-ip, sulisitsi-
sup ajornartorsiukujuttup
qallunaap sulisoriniarlugu
neqeroorfigisimagaa tusar-
lugu atuarlugulu eqqarsa-
lersimavunga allattariaqa-
lerlunga.
Qanga siulivut piniartut
nukappiaqqamik inunngor-
toqaraangat qujaginnillaa-
raat. Ullutsinnilu suli ta-
makkua attanneqartuarput.
Uangali sulisitsoq qallu-
naaq inna maannakkut qu-
jaginngilluinnaasarpara,
kalaalUt sulisartut tatiger-
pasinngeqalugit isummami-
nik anitsimmat.
Nalunngilarput isitsinnil-
lu isigalugu ukiuni makku-
nani sanaartornerujussuup
inissialiornerup nalaani su-
lisartut kalaallit qallunaallu
suleqataasut.
Issumap sanasut naalaga-
riniagaata kalaallit nikager-
paseqalugit isummeertari-
aasia tatiginngingaarakku
oqaannarsinnaavunga, oqa-
riartaatsit ilaannik: Imma-
qa isumaqarami aaparaat
ataatagalugu.
Kalaallit sanaartornermi
suleqataasut nnalunngilaat,
nunatta silaa qanoq ittuu-
nersoq. Taamaattumik sule-
qataanermikkut nalunngi-
laat ullumikkut inissiat qa-
noq sananeqaataat ajorluin-
nartigisut, allaat takussu-
tissaqareersunut inissiat
ukiukkut nannarlugaatigi-
nermikkut inuiaqatigiinnut
qanoq akisutigisut.
Qallunaarpassuaqarpoq
maani nunatsinni suliner-
mik malinnaanngilluaasar-
tunik, aallaammi oqarsin-
naavugut, ullaakkut sulif-
fimmik eqquilluarsinnaan-
ngitsunik, imatorsuaq qal-
lunaanit suleqatiminnit
uparuarneqameq ajortunik.
Oqaannarnikkullu inortui-
nertik annaattarlugu. Ta-
makku eqqarsaatigeqqaar-
lugit issumap sanasut nala-
gariniagaata kalaallit upa-
ruartariaqarluarpai. Maani
nunatsinni qallunaarpassu-
aqarpoq amerlanerit ukiut
25-it nunatsiikkiartoratik,
sumillu tunngaveqaratik ti-
kissimasut. Makkua eqqar-
saatiginngilakka, kalaalli-
nik aappaqalersimasut mee-
raqalersimasullu. Maani
nunatsinni nuanningaartu-
mi orpippassuaqanngitsumi
inuuniarneq imaannaan-
ngitsukasiuvoq, sulilluar-
nikkulli tamakkua anigor-
neqarsinnaapput, naak su-
na tamarmi akisugaluaqi-
soq. Akissarsiagullu issu-
map qallunaap naalagarini-
agaata akissarsiarisuuguni-
git ingerlaannavilluni kaa-
jallassagaluarpoq uteqqin-
nannilu.
nalunngilarput
Samuel Hard, Nuuk: - Pis-
sutsit ullumikkutut itsillu-
git pisariaqartipparput
inuuneq imminut inoqati-
nillu toqutsinernik ilaqann-
gitsoq pilerseqqinniassallu-
gu. (Ass.: Knud Josefsen)
Ammasumik
oqallisigineqarlik
All.: Samuel Hard, Nuuk
AG nr. 21-mi palasit iluartut
marluk AG-mit oqaloqatigi-
neqarnerminni oqaasii atu-
arakkit, suli qularinnginne-
rulerpara ajornartorsiutit
eqqartorneqartut ammasu-
mik oqallisigineqartussaa-
galuartut. Naammanngilar-
mi ilisimassallugu akornat-
sinni inoqartoq ajornartor-
siuteqartorujussuarnik.
Ajornartorsiutit ilaqarput
tunngavimmikkut assigiin-
ngitsunik pilerfeqarsimasu-
nik. Ilaqarpummi naalak-
kersuineq aqqutigalugu
inooqatigiit tunngavimmik-
kut nutartigaasimanerisa
kingunipiluinik. Tassami
nutarterinermi pissutsit
ilaat iginneqartarmata nu-
taanillu taarserneqartarlu-
tik.
Ullutsinni inuit (inooqati-
giit) anersaakkut inissisi-
maffigilersimasaasa suune-
ri misissorluaqqittariaqar-
put oqallisigalugUlu. Qular-
naateqanngilaq amigaater-
put tassaasoq paqumisun-
nersuaq ajunngikkusunner-
suarlu amiilaarnartoq, pi-
suusaarnermik akulerujus-
suaq akunnitsinni naala-
ganngorsimasoq.
Ulluni makkunani qineq-
qusaarneq nakerteruttor-
poq. Tamatumalu ajunnge-
qutai arlaqarput. Soorngu-
nami siullermik malugsiari-
aqarpoq ajornartorsiutit nu-
taat pisoqqallu ammasumik
oqallisigineqalermata. Par-
tiit akunnerminni pissutsit
anguniakkatik akerlerisa-
mik isumaannut illuatungi-
liuttarlugit qineqqusaaruti-
gaat, nakuuserneq atorna-
gu, tamatumuunakkut inuit
innuttaasut periarfissillugit
namminneerlutik isummer-
nissaannut, sorlernillu ta-
persersuinissaannut isum-
manik qinigassillugit. Ta-
mannaavoq ineriartorne-
qassappat pinngitsoorne-
qarsinnaanngitsoq.
Periaatsilli tamatumap
ajoqutaa tassaavoq, qineq-
qusaarnermi taama ittumi
suliffissuartigut aningaa-
sarsiornikkullu ineriartupi-
loornerup ineriartupiloor-
teqqinnissaa kisimi anneru-
sumik sammineqartarmat,
taamalu qinersineq ineraa-
ngat inuk anersaakkut per-
limoortoq periusissaarussi-
masorlu qimanneqar tar-
mat. Inummullu taamatut
misigisumut inuuneq ima
avaanngunartigilersinnaa-
voq asissorlugu allaat qi-
maannaraanni ajunnginne-
rusumik eqqarsalersoorto-
qartarluni.
Ullutsinnimi oqaatigine-
qartarpoq imminortamerup
tunngavigigaa: Inuunermik
inooqatigisanik silarsuar-
millu inuuffigisamik asissu-
ineq.
Uanga asimioqarfinngua-
mi perorsagaasimagama
inooqatigiittut peqatigiin-
neq angumerilluarsimava-
ra. Najukkani taama ittuni
siuaasanit kingornuttakkat
tunngavigalugit inuuneq
ingerlanneqartarpoq. Ta-
matumalu saniatigut illo-
qarfiit soorlu Nuuk aamma
meeraallungali tikittuartar-
simasakka eqqarsaatigile-
raangakkit isumaliortarpu-
nga, inooqatigiittut peqati-
giinneq nuannersoq tassa-
nissaaq siumugassaasoq.
Sunami-una ajoqutaasoq?
Takisuuliornanga siuliini
oqaatigisara oqaatigeqqiin-
narlara: Inuiattut aningaa-
sarsiorneq tunngavigalugu
nutarterinermi pissutsit igi-
tassarinngisaraluagut igis-
simavagut. Aammalu qanga
maannalu ilagiit kukkulut-
torsimasorisarpakka imaan-
ngitsoq upperisaq immini
ajoquteqarmat. Aanalu peq-
qutaa:
Ilagiit qanga maannalu
ilagiit iluartut pilersinniar-
paat. Tamatumalu kingune-
riinnarpaa, ilagiit akor-
nganni inuit ikittunnguit
imminnut iluartuutittut ila-
minnit avissaartarnerat.
Ilikkartariaqarparput inoo-
qatigiittut iluartuunngitsu-
tut akerlianilli arlaatigut
inuttut sanngiiffeqartamer-
put tunngavigalugu akun-
nitsinni ajornartorsiutit pi-
lersittakkatta ammasumik
oqallisigalugillu anigorniar-
nissaat.
Pissutsit ullumikkutut it-
sillugit pisariaqartipparput
inuuneq imminut inoqati-
nillu toqutsinernik ilaqan-
ngitsoq pilerseqqinniassal-
lugit. Tamakkuli anigorne-
qassappata ullumikkutut
immikkut paasisimasallit
politikerillu kisiisa isumal-
luutigisinnaanngilagut.
Inooqatigiittut ajornar-
torsiutigut anigorneqassap-
pata inuusuttut utoqqaallu
oqaloqatigiillik. Qanga pis-
sutsit ullumikkullu pissusi-
ulersut imminnut sanilliut-
tarlugit oqaloqatigiissutiga-
lugit. Tamannna pereerpat
isummat inerneri naalak-
kersuinermik suliaqartunut
ingerlatillugit.
Ullumi kukkusumik eq-
qarsartarpugut ajornartor-
siutigut naalakkersuinermi
qinikkatta iluarsissagaat.
Tamanna kukkuneruvoq.