Atuagagdliutit - 27.01.1992, Blaðsíða 11

NR. 11 1992 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 11
»Angakkoq taarsuakkoorluni qaamanermut ingerlaartarpoq, Inuuneq aqqusaarlugu.«
»Shamanen rejser gennem mørket og ud i lyset, igennem livet.«
Kalaallit kulturikkut kin-
gornussaat isummatut ute-
qiattut tunngavingalugit
suliassiissut su liar aa. Aperi-
neqaramilu taanna qanoq
paasinerai oqarpoq:
- Uagut suli peqarpugut
kingornussatsinnik sulilu
uumatinneqrtunik. Kultur-
ikkut kingortavut paarinn-
gikkutsigit nunguttussaap-
put.
- Kingortavut tassa, soo-
runami oqaatsivut. Tassa-
niipput oqaluttuaativut ni-
perujoorutivullu. Aamma
qanga ileqqoreqqusat. Qa-
jartorneq. Mersorneq. Ta-
makku tamaasa kingornus-
saraavut. Kulturikkut kin-
gornussavut nukittoquti-
gaagut, Jessie Kleemann
oqarpoq naggasiillunilu:
- Massakkummi an gak-
kortaqanngikkaluarpugut.
Kisianni isumaqarpunga,
eqqumiitsuliortut politike-
rillu angakkutut ullumik-
kut inissisimasariaqartut.
Kulturikkut
kigornassavut
nukittoqutigaagut
Jessie Kleemannip eqqumiitsuliaasaukioq manna SAS-ip
nunatsinnukartittagaani nerisassat allattorsimaffii
kusanarsassavai
NUUK(JTH) - Jessie Klee-
mannip ulo, kiinarpak, qi-
laat, angakkoq taarsuakko-
ortoq, qajaq arnaq timmiar-
lu assiliaatigai. Jessie Klee-
mann SAS-imit toqqarne-
qarsimavoq, ukioq manna
timisartortitseqatigiit nu-
natsinnukartittagaani neri-
sassanut allattuifiiani kusa-
narsaasussatut.
Eqqumiittuliai periaatsit
akuleriisitapput, saviminer-
mut kigartorlugit naqitallu-
tik syrimullu ilanngartorti-
taallutik. Nerisaasat allat-
tortsimaffii februarip aal-
laqqaataaniit atorneqalis-
sapput. Taakkununnga ata-
tillugu immikkut naqitalior-
titsisoqarsimavoq 500-nik
amerlassusilinnik.
Jessie Kleemann SAS-
imit 1991-imi upernaakkut
saaffigineqarpoq. Taamani
SAS-imi sulisup Leif Peter-
sen-ip siunnersuutigaa,
»Kalaallit kuturikkut kigor-
nussaannik isiginnunnera«
isummatut uteqqiattutut
aallaavigissagaa. Aperine-
qarniariarami suliani aal-
lartippaa, 1991-illu aasaagaa
suliani naammassillugu.
Eqqumiitsulioriaatsi qan-
ga Grafisk Værkstedimik
atilimmi ilinniartuugallara-
mi ineriartortilersimaa. Pe-
riaasit marluk akuleriisillu-
git atortarpai, akvatint æts-
ningimik raderingimillu
taaguuteqartut. Raderingi
kingartueriaasiuvoq, akva-
tint ætsningilu savimineq
syremut ilanngartortitseri-
aasiulluni, qituttumik ma-
niilakulattumillu pissuseqa-
lersitsisartoq.
Jessie Kleemann-ip assi-
lissat SAS-imi atugassat
ilaatigut quianartunik at-
sersorsimavai. Tassami
ataaseq atsersimavaa »Qa-
jaq aappalaartoq arnaavoq,
immaqa aappaagumut Qaja-
mik Pissartanngomiuttu-
nut ajugaassooq«. Aammali
Jessie Kleemann eqqarsaa-
sertoq paasineqarsinnaa-
voq. Tassami ataaseq atser-
simagamiuk »Sinnatora-
saartarpugut, ilaannikkut
allannguutigisatsinnik, so-
orlumi timmissat ilagilerlu-
git.«
Jessie Kleemann 1979-imi
Grafisk Værkstedeimi ilin-
niartuuvoq, ukiunilu arla-
linni Eqqumiitsuliortut
Ilinniarfianni - Grafisk
Værksted taamatut ateqale-
reersoq - pisortaasimalluni.
Ilisarititsineq eqquisoq
SAS-imi nerisassat allattor-
simaffiannut atatillugu tim-
misartortitseqatigiit Jessie
Kleemannip eqqumiitsuli-
aanik katersaliorsimapput
500-nngorlugit naqitanik.
Tassunga ilaatinneqartumi
ilisarititsinermini eqqumiit-
suliortoq Bodil Kaalundip
Jessie Kleemannip suliai
nassuiarpai.
Bodil Kaalund ilaatigut
allappoq:
- Nunat titartagai taku-
sartakkatsitut ilisama-
gaanngillat. Tassaanngillat
qaqqaq aalajangersimasoq
qaamanerluunniit taannar-
piaq peqqissaavilluni qanoq
ittuunerinik aalajangiussi-
niartup ikkatarisimasai.
Tassaanerupput peqqis-
saarluni qimerluuinerit
ataatsimut katinnerat....
Nangilluni allappoq:
- Ilutsit atorlugit oqaati-
ginnittaatsip ingerlappaati-
gut sikkaqisumik, titarner-
tigut kigartukkaniittutigut
samunga sianissutsitta
iternganut. Angakkup eq-
qumiitsuliatut ersersitaal-
luni silarsuut silataata ilua-
talu avatangiisitta eqqar-
taatsittalu imminnut ataqa-
tigiinnerannik paasilersip-
paatigut. Ataqatigiisinne-
qanngippat tunngavissaaru-
tissaagut.
Jessie Kleemann isuma-
qarpoq, Bodil Kaalundip eq-
qarsariaatsiminik ilisaritit-
sinera eqquisorujussuusoq.
Oqarpoq:
- Bodil Kaalund eqquivoq,
avatagiisinnik paasinninne-
ra nassuiaramiuk. Taman-
nalu tupisuutigeqaara. Assi-
lialiortuinnaannginnama,
aamma allatigut takutitsini-
artarama.
Kigornussavut suli
pigaagut
- Masakkut eqqumiitsulior-
tutut sulerusunneruvunga.
Misigisimavunga tunnius-
sassaqarnerulerlunga. Eq-
qumiitsuliortunik allanik
suleqateqarusuppunga, Jes-
sie Kleemann oqarpoq.
Island ajugaavoq
KØBENHAVN - Atuak-
kiortoq islandimiu Frida
Sigurdardottir Nordisk
Rådip atuakkiortunut
nersornaasiuttagaanik
150.000 koruuniusunik
nersornaaserneqartus-
satut toqqarneqarsima-
voq.
N er sornaaser neqar-
tussatut toqqameqartoq
atuakkiortut nunanit
avannarlerneersut aqqa-
nillit akornanni toqqar-
neqarpoq, nunarput
aamma ilaatitaqarluni,
tassalu radiomini pisor-
taasimasoq Frederik
Nielseniugaluaq, qaam-
matip ataatsip matuma
siorna toqusoq.
Frida Sigurdardottirip
1990-imi oqalutualiani
»Medan nottin lidur«
(Unnuaanerani) ajugaas-
sutigai.
Ukioq manna ajugaa-
soq minutsit 45-t mis-
saanni kinguaattoorluni
toqqarneqarpoq, taman-
nalu qaqutigoortuuvoq.
Nersornaatissap kimut
tunniunneqarnissaa
dommerit akornanni na-
lomissutigineqarsimaq-
qooqaaq. Kisianni tassa
Island toqqarneqarpoq.
1988-imi Thor Vilhjams-
son ukiullu arfineq mar-
luk matuma siorna Snor-
ri Hjartarson aamma is-
landimiut nersornaasi-
gaanikuupput. Danmark
tallim ar iarluni toqqa-
gaasarsimavoq, kin gul-
ler mik 1983-imi, taama-
ni Peter Seeberg toqqar-
neqarmat.
Frida Sigurdardottir
51-inik ukioqarpoq, atu-
akkiornerullu oqaluttua-
risaanera pillugu ilinnia-
gaqarsimasuulluni. Oqa-
luttuat katersukkat mar-
luk atuakkiallu allat pin-
gasut siusinnerusukkut
saqqummersissimavai,
suliaalu kingulleq »Un-
nuaanerani« suliarisi-
masaani pitsaanerpaatut
isigineqarpoq.
Atuakkami anaanap
napparsimasup paniata-
lu paarsisup akornanni
pissutsit oqaluttuarine-
qarput. Oqaluttualiami
avatangiisit - inuinnaat
mattusimasumik inuu-
nerat taamanilu upperi-
sapalaanut tunngasut
inuillu ataasiakkaat aki-
massutsimikkut tunnga-
viginiartagaat oqaluttua-
rineqarput.
»Qilaat qaqqatigut akisuqjuarpoq, uummatip tillerneratut tusarsaanngitsutut.
»Trommen lyder gennem fjeldene, som hjerteslag du ikke hører.«
<(C^