Atuagagdliutit - 10.06.1992, Blaðsíða 9

NR. 65 1992
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
9
Inatsisartut Nuumi ataatsimiittarfiata silataani erfalasoqarfimmi Jens Jørgen »Ono« Fle- Der var et mylder af mennesker, da Jens Jørgen »Ono« Fleischer og Jens Danielsen blev
scher aamma Jens Danielsen tikilluaqquneqqarmata inuppassuit katersuussimapput. modtaget på flagpladsen for Landstingets mødesal i Nuuk. (Foto: Knud Josefsen).
(Ass.: Knud Danielsen).
Inatsisartut iperaatassaat
Jens Jørgen »Ono« Fleischer aamma Jens Danielsen angalanersuarmik kingorna Nuummi sapiitsorsuartut
tikilluaqquneqarput
NUUK(JTH) - Qimussersut
marluk Knud Rasmussenip
iUerninik Canadap avaanna-
tigut Alaskakkullu atuallaa-
simasut, Jens Jørgen »Ono«
Fleischer aamma Jens Dani-
elsen tallimanngormat
Nuummi sapiitsuliorsima-
sutut tikilluaqquneqarput,
siusinnerusukkut ilisima-
sassarsiortartut tikilluaq-
quneqartamerinit nikan ar -
nerunngitsumik.
Inatsisartut ataatsimiit-
tarfiata silataani erfalasu-
lerfeqarfimmi inuppassuit
katersuussimapput. Anga-
latoorsuit taakku marluk
ersaartaaneqartarlutillu
nilleraatigineqartarput nu-
annaartorinnippaluttumik.
Naalakkersuisuni ilaasor-
taq Marrianne Jensen naa-
lakkersuisunilu siulittaa-
suugallartoq Emil Abeisen
najuupput. Naalakkersui-
sut siulittaasuat Lars Emil
Johansen ullumi makkuna-
ni Danmarkimiippoq. OnO
Flescherip Jens Danielsenil-
lu ilaqutaat Nuuliarsimallu-
tik aamma najuupput.
Marianne Jensenilumi
angalatoorsuarnik tikilluaq-
qusinermini ilaqutaat aam-
ma oqaaseqarfigai: - Anger-
larsimaflimminni utaqqisa-
riaqarsimapput, nalullugu
uitik ajunnginnersut, pia-
reersarnerinilumi taperser-
sortuarsimallugit.
Emil Abelsenip oqalugiar-
nermini Knud Rasmussenip
taamani Arnarulunnguaq
Inuutersuarlu peqatigalugit
naggueqatitsinnut kititsin-
niittunut angalareerlutik
uternerminni oqaasii aallaa-
vigai. Emil Abeisen aamma
isumaqarpoq Ono Fleische-
rip Jens Danielsenillu qi-
mussimik angalanersuat
naalakkersuisut »Inuuneq
nakuunneq« pillugu paasi-
sitsiniutaannut tulluartuu-
soq.
Qimussertarunnaarsi-
mapput
Ono Flescherip naatsumik
oqaluttuaraa Davis Strædep
illuani najugalht qanoq in-
nersut.
- Uagut kalaallit paasisi-
manngilarput maani nunat-
sinni qanoq atugarissaarti-
galuta! Canadami Alaskami-
lu Inuit siamaseqalutik
inuupput, tassa nqjugaqar-
fiit tamarmik 500 kilomete-
rit missaanni imminnut
ungasitsigaat, qaqqaqarani-
lu issittorsuulluni. Qaquti-
goortuunngilaq 50-it sin-
nerlugit issittarnera, uuma-
sunik takusassaqanngilaq,
qimussillu angalanermi
atorneqarunnaarsimallutik,
Ono oqaluttuarpoq.
Kisianni Ono aamma
Jens sumulluunniit tikik-
kaangamik tikilluaqqune-
qartarput, soorluh ilaquttat
tikeraarlutik tikittut. Qi-
mussersut taakku marluk
illoqarfiit Inunnit najugari-
neqartut aqqanillit aqqqu-
saarsimavaat. Taakkunani
nunarput pillugu oqalugiar-
lutillu saqqummersitsisar-
simapput. Ilaatigut Kalaal-
lit Nunaata assiliorneqarne-
ra nassataraat, taannaiu aq-
qutiminni naapitaminnut
tam anu t takutittarsima-
vaat.
- Ilar pas suisa naluaat
Inuit oqaatsiminnik oqaasi-
linnik Kalaallit Nunaanni
najugaqartoqarmat. Taa-
maattumik Inuttut oqalus-
sinnaasunik naapitaqarner-
tik tupaallaatigisaqaat. Ta-
s amani meeqqat Inuit oqaa-
siinik atuisinnaanatillu paa-
sisinnissinnaanngillat.
Inersimasullu ikittuinnaat
oqalukkaangatta paasisar-
paatigut, Ono Fleischer oqa-
luttuarpoq.
Berinaip Ikerasaanut
800 kuometeriinnaat
Taamaattumik kalaallit
oqaatsivut maani paarillu-
artariaqarpagut. Inuiaam-
mi namminerisaminnik
oqaaseqanngitsut kinaassu-
seerutiasuupput, Ono Flei-
scher oqarpoq.
Qimussersut Qaanaa-
meersut takku marluk Be-
ringip Ikerasaata illuani Si-
biriami naggueqatigut tike-
raarniarlugit akuersissum-
mik piniarsimagaluarput.
Ajornavissimavorh.
- Ungasigunnaavikkalu-
arpagummi, Ono Fleischer
oqarpoq. Nunarsuup assi-
ngani 800 kilometersuuga-
luartut qimussimik 4000 ki-
lometer angalasimagaanni
800 kilometerit annertugi-
sassaanngillat.
Kisianni indianerit ittui
eqqisseqatiginninniartut
naapissimavaat. Oqaluttua-
toqaatitsinnimi nalunngi-
larput Tunersuit, Inunnit
taama taaneqartaramik,
Inuillu sorsuuttuaannar-
tuusimasut.
• Assatik isaappaat Inuil-
lu tamatta eqqisseqatigalu-
ta, inuiaammi taakku mar-
luk siusinnerusukkut suli
eqqisseqatigiissimanngim-
mata. Taakkuninngalu
aamma qamannga pisumik
inuulluaqqutissavassi, Ono
Fleischer oqarpoq.
Jens Jørgen Fleischerip
angalanertik pillugu oqalut-
tuaani tam ar mi inuiaat kul-
turikkut inooqatigiinnik-
kullu kinguarsimasut piit-
sooqisullu eqqartorneqar-
put. Taamaattumik Onok-
kut Jensilu uteqqinnertik
nuannaarutigaat, inoqati-
mik oqaatsitigut paasisin-
naasamik akornannut.
Inatsisartut
iperaatassaat
Naalakkersuisut angala-
toorsuarnut taakkununnga
marlunnut tunissuterpas-
suaqarput.
Naalakkersuisuni ilaasor-
tap Marianne Jensenip ta-
maasa Kalaallit Nunaata as-
sihorneranik tunivai. Ono
Fleischer aamma Jens Dani-
elsen tamarmik aamma
checkimik tunineqarput, ul-
lorpassuarni assigiiaagin-
narnik annertunngeqisunil-
lu nerisaqareerlutik »qasu-
ersaarnerminni ilaquttatil-
lu atugassaannik«.
Ono Fleischer Jens Dani-
elsenilu naalakkersuisunut
aamma tunissutissaqarput.
Ono Fleischerip iperaataq,
erfalasorpullu iperaattap
tiiarutaanut aalajangigaq
tunissutigai. - »Ataqqinar-
torsuarmut« (Emil Abeisen
puigutsiarunarluni taama
taagamiuk) ihsimasassarsi-
ornermi iperaataq tunniun-
niarparput. Paasisimasakka
naapertorlugit inatsisartut
iperaataqanngillat. Matu-
muuna iperaatassaqalerput,
taama oqarpoq.
Emil Abeisen tunissum-
mut qujavoq, nassuerlunili
iperartorsinnaanani kuja-
taamiuugami.
Taava ilisimasassarsior-
nermi erfalasortik Marian-
ne Jensenimut tunniuppaa,
oqarluni: - Marianne Jense-
nip naalakkersuisoqarfiata
ihsimasassarsisornissamik
isuma siulliulluni taperser-
sorpaa. Taamaattumik isu-
maqarpugut erfalasoq Mari-
annep pissagaa. Illoqarfln-
nut assigiinngitsunut pigaa-
ngatta erfalasorput takutit-
tarparput, oqarlutalu: »Tas-
sa uagut erfalasorput«.
Tildlluaqqusinerup ki-
ngorna naalakkersuisut qi-
mussersunut, ilaqutaannut
immikkut qaaqqqusaalun-
nguanut Inatsisartut kaili-
sortarfianni ilasseqatigin-
nipput.