Atuagagdliutit - 26.03.1993, Blaðsíða 13

NIVIARSIAQ
13

å
Inuiaqatigiit avatangiisiminnik
innarlitsaaliuisut
All.: Nuummi kommunalbestyrelsimut qinigassaq Ole
Heinrich
Avatangiisit mingutsaalior-
neqarnissaat siunertaralu-
gu suliniutit ukiuni kingul-
lerni annertusiartuinnar-
put, 1991-imiIu partiip
ataatsimeersuarnerani
ukioq2000 tungaanutangu-
niagassani avatangiisinik
pingaartitsineq erseqqissar-
neqarpoq, naatsorsuutigisa-
riaqarporlu ukiuni aggersu-
ni avatangiisit minguitsuu-
nissaannik pingaartitsineq
annikinnerulernavianngit-
soq, allaammi ineriartortit-
sinerni suniluunniit qitiul-
luinnalersussaalluni.
Avatangiisit minguitsuu-
nissaannik pingaartitsineq
aqqutissiueqataasinnaavoq
inuttaasut akornanni naa-
lakkersuinermik soqutigisa-
qarnerulernermik, avatan-
giisillu minguitsuunissaan-
nik suliniarneq naammaqa-
tigiinnissamut ilinniarfinn-
gorsinnaalluni.
Taamaattumik avatangii-
sit minguitsuunissaannik
anguniagaqarneq aamma
annertunerusumik kommu-
nini suliniutinut ilaatittari-
aqalerparput.
Nunarput, Kalaallit Nu-
naat, nunat assigiinngitsut
akornanni isumaqatigiissu-
tit tunngavigalugit imminut
pisu ssaaffilernikuuvoq
ukiut aalajangersimasut in-
gerlanneranni akuutissanik
assigiinngitsunik silaannar-
mut aniatitsisarnerup anni-
killiartuaartinneqarnissaa-
nut peqataanissaminik.
Tassani assersuutitut taa-
neqarsinnaavoq silaannar-
suarmi seqerngup qinngor-
nerinut ulorianartunut il-
lersuutitsinnik ozonimik
gasit silaannaat nungutitsi-
artuaartut freonip hallonil-
lu 1995 tikitsinnagu atorne-
erutivinnissaat.
Brundlandkommissio-
neeqqat
Anguniakkalli qanoq iliuu-
seqarani soorunami angu-
neqarsinnaanngillat, taam-
maattumik aamma kommu-
nitsinni anguniagassatut
isumaqatigiissutit angunia-
gassatut tigusariaqarpavut,
misissorlugulu anguniakkat
anguniarneqamerannut qa-
noq iliorsinnaanerluta. An-
guniakkat taakkua aallaa-
vissatsialaapput siunissaq
eqqarsaatigalugu najuga-
qarfigisatsinni avatangiisit
innarlitsaaliorlugit suliniar-
nitsinni.
pisussaaffiliussimasavut
naammassiniarlugit ullu-
mikkut kommunivut qanoq
iliorpat? Pissusissamisuus-
sannginnerluni najugaqar-
fitsinni »Brundtlandkom-
mission«-eeqqaanik pilersit-
siortorutta qanoq iliuusaa-
sinnaasunik kommunalbe-
styrelsinut siunnersuusior-
tussanik? »Brundlandkom-
mission«-i tassaavoq ataat-
simiititaliarsuaq Norgemi
minis teriunerusimasumit
Gro Harlem Brundlandimit
siulersorneqarsimasoq na-
lunaarusiorsimasorlu ava-
tangiisit mingutsaaliorne-
qarnissaat pisuussutinillu
nammanneqarsinnaasumik
iluaquteqarnissaq eqqarsaa-
tigalugit inassuteqaatitalik.
Ole Heinrich, Siumut sin-
nerlugu Nuup kommunal-
bestyrelsianut qinigassaq,
isumaqarpoq avatangiisit
minguitsuunissaannik peq-
qinnissamillu pingaartitsi-
neq ullumikkornit anneru-
sumik assersuutigalugu
atuariitsinni samminerusa-
riaqaleripput. - Aatsaat taa-
maaliornikkut sanngeequti-
vut siunissaq ungasinneru-
soq isigalugu akiorniarsin-
naavavut!
Avatangiisigissaasu-
nut nersornaasiutta-
gaq
Ullumikkut Nunatsinni an-
ingaasaateqarfeqareerpoq
avatangiisit eqqarsaatigalu-
git suliniuteqarluarsimasu-
nut nersornaasiisartumik,
ilaatigullu aningaasaateqar-
fimmit tassannga siorna
Nuup Kommunia Qaqortu-
milu qatserisartut nersor-
naaserneqarput avatangiisit
minguitsuutinniarlugit su-
liniarluarsimasutut.
Taamatut nersorsaasii-
sarneq soormi aamma kom-
munitta iluani atussanngi-
larput? SulifTeqarfinnut as-
sigiinngitsunut iluaqutaa-
saqaaq avatangiisinik in nar-
litsaaliuisutut serniginnit-
tutullu isigineqarnissaq.
Tamatumanilu sulifleqar-
fiit assigiinngitsut akornan-
ni unammilleqatigiinner-
mut kaammattuutaasin-
naavoq najugaqarfitsinni
avatangiisit eqqarsaatigalu-
git suliniarluarsimasunut
nersornaasiisalerutta. Ner-
sornaasiuttagaq ukiut ta-
maasa agguaanneqartarsin-
naavoq assersuutigalugu
ataatsimiititaliamit kom-
munalbestyrelsimit sulisul-
lu sinniisaanniit ilaasortaaf-
figineqartumit, avatangiisit
eqqarsaatigalugit mingut-
sitsineq kisiat pinnagu nali-
liisartussamik, aammali su-
lisut sulinerminni avatan-
giisaat eqqarsaatigalugit,
taamaalillutalu aamma su-
lifTeqarfiit ataasiakkaat ava-
tangiisigissaanikkut angusi-
masaat aamma annertune-
rusumik ilisimasaqarfigilis-
sagaluaratsigit.
Innuttaasut
peqataatinneqarnerat
Avatangiisinik innarlitsaa-
liuiniarnermi minguitsuu-
titsiniarnermilu qitiulluin-
nartut ilagaat innuttaasut
namminneq piumassutsi-
minnik aamma suleqataa-
nissaat.
Assersuutigalugu anger-
larsimaffippassuarni sulif-
feqarfippassuarnilu mikine-
rusuni, soorlu motorinik
iluarsaassisarfinni, nalusar-
paat assersuutigalugu na-
korsaatikut atorneqanngit-
sut, qalipaatikut, uuliakut
kiisalu eqqagassat kviksøl-
vimik akullit, soorlu kissar-
nersiutikut, qanoq pissaner-
lugit, taamalu ajornanngi-
naarlugv eqqagassanut alla-
nut akuliutiinnarlugit igin-
neqartartunik. Tamakkua
katersorneqartalernissaat
kommunit innuttaasut sule-
qatigalugit aqqutissiuutta-
riaqarpaat, soorunami mis-
issorluaqqaarlugu ajornar-
torsiutip qanoq annertutigi-
nera.
llloqarfimmi
saliisarnerit
70-ikkut naalerneranni 80-
ikkullu aallartilaarneranni
Nuummi siumukkormiut
suliniummik pitsaasumik
aallartitsigaluarput tassa
ukiup ingerlanerani ullormi
aalajangersimasumi illoqar-
fiup ilaani aalajangersima-
suni saliititsisarlutik. Taa-
matut iliuuseqartarneq aal-
larteqqinneqartariaqai-poq,
minnerunngitsumik eqqar-
saatigalugit illoqarfiup qa-
nigisaani asialaarfiusartut,
pinnguartarfiit eqqaat, aq-
qusernit sinaat inuillu ka-
tersuu ffigisar tagaat.
Taamatuttaaq kommunit
annertunerusumik suliniu-
teqartariaqarput peqataal-
lutillu assersuutigalugu
eqaloqarfiit, piniariartarfiit
eqqaasalu saligaatsuutinni-
arneqarnerinut minguit-
suutinniarneqarnerinullu.
Oqaq kisimi
naammanngilaq
Avatangiisit eqqai'saatigalu-
git suliniutaasinnaasut qu-
laani taakkartorneqartut
qanoq iliuusaasinnaasut
ilaannannguaraat, aallar-
niutaasinnaallutilli ukiuni
aggersuni avatangiisit eq-
qarsaatigalugit suliniarnis-
sami.
Suliassaraarput inuiaqa-
tigiit piorsassallugit ulluin-
narni tigussaasunik sunniu-
tilinnillu suliniuteqartuar-
nikkut. Avatangiisini qanin-
nerni pitsanngoriaatit qa-
noq ikkaluartulluunniit qa-
norlu annikitsigigaluartul-
luunniit, inunnut ataasiak-
kaanut, inuiaqatigiinnut
siumukkormiutullu siunis-
samik takorluukkatsinnut
pingaaruteqaqaat.
Eqqaamassavarput aam-
ma meeqqat inuusuttullu
avatangiisinik peqqinnissa-
millu pingaartitsinerat me-
eqqeriviit, atuarfiit, ilinni-
arfiit assigisaallu aqqutiga-
lugit lkummarissartuartari-
aqaratsigu, taamaaliornik-
kummi aatsaat inuiaqati-
giinni sanngeequtivut, soor-
lu annertuallaarujussuar-
mik imigassap atugaanera,
siunissaq ungasinnerusoq
isigalugu akiorniarsinnaas-
savavut.
Ineqarnermut akiliut
ineqarnermullu tapiissutit
All.: Emil Abeisen
Ineqarnermut akiliut, tas-
sanissaaq pisortatigoortu-
mik aningaasalersueqa-
taaneq ilanngullugu naat-
sorsuutigalugu, piviusor-
palaanngitsumik appasi-
naagaavoq, ilaatigut sa-
naartornerup akisuallaar-
nera pissutigalugu. Inissi-
ani ataavartumik attar-
torneqarsimasuni akiliut
1991-imiilli maannakkut
angissusaatut aalajangiu-
simaneqarsimavoq siusin-
nerpaamillu qaffanneqas-
salluni 1. oktober 1994.
Inissiani nutarsarneqar-
simasuni ineqarnermut
akiliummik naatsorsueri-
aaseq 1. januar 1993-imit
allanngortinneqarpoq pit-
sanngorsaanermullu kii-
salu nutarsaanermut
tunngassuteqartuinnaat
nalungat ineqarnermut
akiliutissamut ilanngun-
neqartalerlutik.
Meeqqanut 18 inorlugit
ukiulinnut ineqarnermut
tapiissuteqartoqartarpoq.
Tapiissut inigisamut aki-
liummit ilanngaatigine-
qartarpoq, inissaini attar-
tukkani meeqqamut
ataatsimut ineqarnermut
akiliummit 10% ilanngaa-
tigineqartarluni boligstøt-
temillu illuliani ukiup af-
fakkaartumik akiliutinit
meeqqamut ataatsimut
7,5% ilanngaatigineqar-
tarluni.
Ineqarnermut tapiissut
qinnuteqarnikkut tun-
niunneqartarpoq, tun-
niunneqarsinnaasarluni-
lu inoqutigiit isertitaasa
128.000 kr. inortaraan-
gassuk. Inoqutigiinni me-
eqqamik 18 inorlugit
ukiulimmik najugaqarto-
qarsimappat killissariti-
taq taanna qaffanneqar-
tarpoq meeqqamut ataat-
simut 4.000 kr. nalingan-
nut. Taamaattorli ineqar-
nermut tapiiffigineqar-
tartoq inoqutigiit qanoq
isertitaqartutiginerat
naapertorlugu nammine-
erluni pilliuteqartussaa-
voq. Aaqqissuussineq
kommunimit 60%-imik
Namminersornerullutillu
Oqartussanit 40%-imik
aningaasalersorneqartar-
poq.
Isumaginninnermut
ineqarnermullu tunnga-
tillugu tapiissuteqariaat-
sit assigiinngitsut ataatsi-
mut kaputartuunneqar-
nissaat Nam miner sorne-
rullutik Oqartussat sulis-
sutigaat, taamaaliornik-
kut tapiissutit tamakku
ilaqutariinnut meerarta-
qarnerusunut isertitakin-
nerusunullu iluaqutaane-
rusinnaaqqullugit.
Soraamerussutisiallit
sulisinnaajunnaarnersiu-
tillillu ineqarnermut ta-
piissutip saniatigut arla-
litsigut kommunimit ine-
qarnermut akiliummut
kiassamermulli tapiiffigi-
neqarsinnaapput.
Emil Abeisen
Inissiat pioreersut:
Namminersornerullutik
Oqartussat inissiaataat
attartortakkat pillugit
oqartussanit nutarsaanis-
samik pilersaarusiorto-
qarsimavoq. Nutarsaa-
nermi qanoq tulleriiaari-
nissami pisariaqartitsineq
apeqqutaavoq. Uloqarfm-
ni annerusuni tamanga-
janni nutarsaaneqareer-
luniluunniit nutarsaaneq
aallartinneqareerpoq.
piginneqatigiillu nilu
inissiaateqarneq pillugu
Inatsisartut peqqussutaa-
ta nutaap 1991-imi akuer-
sissutigineqareerneragut
pisortat inissiaataat attar-
tortakkat piginneqarti-
giilluni inissianngortinne-
qarsinnaanngorput. Ta-
matumap kinguneranik
piginneqatigiilluni inissi-
aatileqatigiifliup pilersin-
neqareersimasup kom-
munip Namminersorne-
rullutilluunniit Oqartus-
sat inissiaataat attartor-
takkat aalajangersimasu-
mik amerlassusilikkat ti-
gusinnaanngorpai pigin-
neqatigiillu nilu inissiatut
ingerlassinnaanngorlugit.
Kommuni ineqartunik
peqateqarluni aallarneeri-
assappat Namminersor-
nerullutik Oqartussat
avatangiisit pillugit suli-
niummik aallarneeqataal-
lutillu ingerlatseqataaju-
mapput, ineqarflmmi ava-
tangiisinut tunngatillugu
suliniarfiusumi pitsann-
gorsaanissaq siunertara-
lugu.
Siunissami
inisslaateqarnermik
ingerlatseqatigiiffik:
Nuna tamakkerlugu
atuuttumik inissiaateqar-
nermik ingerlatseqatigiif-
filiorsinnaaneq misissor-
neqarlerpoq. Ineqartut
peqataatinneqarnissaat
iissiaqarfinnilu ataasiak-
kaanik aningaasaqarniar-
nikkut ataqatigiinnerit
ersersinniarnerat inissi-
aateqarnermik ingerlatse-
qatigiifliliorniarnerup
siunertaraa. Tamatuma
saniatigut ineqarnermut
tunngatillugu assigiissaa-
rinissaq pisariillisaanis-
sarlu naatsorsuutigune-
qarput. Kommuninik ilu-
arsaaqqinnissamut ataat-
simiititaliaq Naalakker-
suisullu isumassarsiamik
ingerlatseqqinnissamut
isumaqataallutik nalu-
naarsimapput.
Apeqqutit
ajornartorsiutillu
ataani taaneqartut
il lit kommuninnl
ersegqlnnerusumik
Eaasiniaasinnaavutit
iummerfiaalugillu:
- 80/20 atorlugu sanaar-
tukkat kommunip anin-
gaasanut missingersuu-
taani ilaatinneqartut qa-
noq amerlatigisut. Ta-
manna utaqqisunullu na-
lunaarsuiffik imminnut
attuumassuteqarpat?
kommunimi innuttaasut
amerliartorpat, ikilartor-
pat imaluunniit amerliar-
tornerat unikaallakkiar-
torpa? Nunaqarfiit salliu-
tinneqarpat? utoqqaat?
Timimikkut innarluutillit
imminnut isumagisuup-
pat?
-Isummat naapertorlu-
gu kommuni piginneqati-
giilluni inissiaateqarner-
mik peqatigiilTiliortiter-
nissamut naammattumik
iliuuseqarsimava?
-Ineqarnermut tunnga-
tillugu akiitsut amerlaval-
laaqaat. Kommunalbesty-
relsiusimasoq tamatu-
munnga naammattumik
iliuusiqarsimava? Illit al-
latut iliuuseqarsimassa-
galuarpit?
-Sulisorisanut inissiaa-
teqarnermik aaqqissuus-
sineq iluaqutaalluarpa?
-Isummat naapertorlu-
gu ineqarnermut ataatsi-
miititaliap suliassavini
isumagai?
-kommunimi siunissa-
mi sanaartugassat kom-
munip naammaginartu-
mik pilersaarusiorsima-
vai? Sanaartornermut
akikillisaataasinnaasu-
mik siunnersuutissaqar-
pit?
-Boligstøttemut tunn-
gatillugu suna ajornartor-
siutaanerpaasoraaj uk?
Aaqqiiviginissaanut siun-
nersuutissaqarpit?
-Inissianik ingerlatse-
qatigiifliliornissamut isu-
maqataavit? Sooq? Taa-
maanngippat sooq?
-Kommunip inissiaati-
minik ingerlatsinera aser-
fallatsaaliuineralu naam-
maginartumik isumagine-
qarpa?
-Namminersornerullu-
tik Oqartussat ilaquta-
riinnut arlalikkaanut il-
luutaanni nutarsaasima-
nerit naammagisimaarne-
qarpat?