Atuagagdliutit - 12.08.1993, Síða 7

NR. 80 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7
Højskolip takornariaqarneq sammigaa
Qaqortumi Højskole takornariartitsinermik suliaqalersimavoq, kiisalu Sisimiuni Højskole pisamertut
ingerlaannarluni
Højskolip ukiuuneranipikkorissartilsineraniilinniartut su-
leqatigiisinneqartarput at uagarsortinneqartarlu tillu.
Eleverne får undervisning i både kreative og boglige fåg på
højskolernes vinterkurser. (Ass. toqqorsivimmit/Arkiv foto).
QAQORTOQ/SISIMI-
UT(KB) - Qaqortumi takor-
narissat Sulisartut Højsko-
lianniittartut amerliartuin-
narput, taakkulu tassunga
omiguttartup Kalaallit Nu-
naata Kujataa sapaatip
akunnerani ataatsimi mar-
lunniluunniit najoriartorlu-
gu. Aaqqissuussaq taanna
Kastrup-imiilli timmisartu-
mut ikigaanni aalajangersi-
masumik pilersaarusiugaa-
voq: Puilasunut kissartunut
sermersuarmullu angalaar-
neq, Kalaallit Nunaanni pis-
sutsit pillugit nassuiaatit,
nerisassat unnuisarnerillu.
Takomarissat højskoli-
miinnissartik akileraaga-
mikku angalanissaq piler-
saarusiorluariigaq akiler-
tarp'aat, taamaammallu
kaasarfimmiussatik kisiisa
eqqarsaatigisussaallugit.
Angallaffiulluarnerani
angalanissaq sapaatip akun-
nerasnut ataatsimut 7.700
kroninik akeqarpoq, kiisalu
ulluni 14-ini angalaniaraan-
ni 11.500 kroninik akeqarlu-
ni. Aaqqissuussinermut tas-
sunga amerlasuut peqataa-
rusuttarput, højskolimilu
qularinngilaat aningaasar-
siorfimmik patajaatsumik
nassaarsimallutik. Pisortaq
Per Bringsjord oqarpoq:
- Siunissaq qaninnerpaaq
Kalaallit Nunaannut sipaar-
fiusussaavoq. Taamaam-
mallu pisortat tapiiffigisaa-
nik pikkorissariartortut iki-
liartussangatippagut. Ta-
mannalu tunngavigalugu
aningaasarsiorfissatsinnik
allamik ujaarlertariaqarsi-
mavugut.
Anguniagaq annertooq
1991-imiilli højskolip takor-
narissat tikeraartorisartak-
kani pingasoriaatinngortis-
simavai, ukioq mannalu
165-t missaanni tikeraarto-
risimallugit. Taakkulu atu-
arfiup 400.000-500.000 kro-
nit akornanni aningaasar-
sissutigisimavai. 1997-imi
takomarissat ukiumut 1
million kroninik aningaa-
sarsissutigineqartalernis-
saat anguniarneqarpoq.
- Aallaqqaammut nunani
avannarlerni suleqatigut,
pingaartumik Danmarkimi
attaveqarfigisagut aqqutigi-
simavagut. Kisiannili angu-
sinnaasagut annertuneru-
jussuanngormata Dan-
markimi an gut ataaseq isu-
maqatigiissuteqarfigisima-
varput inunnut allanut us-
sassaaruteqartarnissaanik,
ilaatigut suliffeqarfiit nam-
minersortut eqqarsaatigalu-
git, Per Bringsjord oqaluttu-
arpoq.
Sisimiuni Knud Rasmus-
senip Højskoliani forstande-
riuvoq Lars Olsvig. Sulisar-
tut Højskoliata periaasiinik
issuaanissaminik pilersaa-
ruteqanngilaq.
- Højskolip siunissaa er-
numaginngilara. Kalaallit
Nunatsinni paasisimane-
qarpoq inuit højskoliannik
pisariaqartitsisugut, aamm-
malu ukiumut inissaatigut
52-it ulikkaassallugit ajor-
nartorsiutiginngilarput,
Lars Olsvig oqarpoq.
Højskolit taakku mar-
luullutik ukiuunerani pik-
korissartitsinissanik neqe-
rooruteqarput, qinnuteqar-
tartullu amerlanersaat
inuusuttuusarput 18-it 22-
illu akornanni ukiullit.
Inuusuttut amerlanerit atu-
agarsorlutik suliaqarlutillu
aammalu inuusuttut allat
akornanniinnissamik sania-
tigut ilinniagassaminnik al-
lamik aallartitsinnginner-
minni højskolimiinnertik
eqqarsarfittut ator tar paat.
Tamatuma saniatigut atu-
arflit aasaanerani pikkoris-
sartitsisarput, pikkorissar-
titsinernilu taakkunani pi-
lersitsiortornerit silamilu
sammisassat aallunneqar-
nerusarput. Qaqortumi
Højsko li sulisartunik tun-
ngaveqarami aammattaaq
sulisut tillidsmandiinik pik-
korissartitsisarpoq, kiisalu
Knud Rasmussenip Højsko-
liata Kalaallit Nunaanni su-
lisunik qallunaanik kalaalli-
sut pikkorissartitsisarnini
iluatsitsilluarluni ingerlat-
tarsimallugu.
Allatut ingerlavoq
Namminersornerullutik
Oqartussat tapiissutigisar-
tagaasa saniatigut nammi-
neerluta 500.000 kronit
missaanni ukiumut isertit-
tariaqartarpagut. Taakkulu
atuarfiup ataatsimeersuar-
nernut pikkorissartitsiner-
nullu attartortinneratigut
isertittarpagut, Lars Olsvig
oqarpoq. Kisiannili højskoli-
mik ingerlatsinerup saniati-
gut allanik isumassarsioru-
sunngilaq:
- Qaqortumi højskolip
ingerlatsineranitr allaane-
rulluinnartumik ingerlatsi-
vugut. Nunatsinni kisiar-
taalluta inunnut højskoliu-
gatta pingaartipparput nali-
nginnaasumik Uinniartitsi-
nissamut atugassarititaasu-
nullu pitsanngorsaanissa-
mut nukigut atussallutigit,
Lars Olsvig oqarpoq.
Qaqortumi Højskolip
Namminersornerullutik
Oqartussanit tapiifTigine-
qanngikkaluarluni isertita-
minik amerliartortitsiuar-
nissani suli • kissaatigaa.
Ukioq manna atuarfiup
ataatsimut missingersuu-
taannit 8,4 millioner kroni-
usunit 4,8 millioner kronit
Namminersornerullutik
Oqartussanit tapiissutigine-
qarsimapput. Lars Olsvig-il-
lu naammagisimaarpaa atu-
arfiup nammineerluni iser-
titai ukioq manna missi-
ngersuutit sisamararteruti-
gimmagit.
Inuusuttut
imminiigaapput
Massakkorpiaq Knud Ras-
mussenip Højskoliata uki-
uunerani pikkorissartitsi-
sarnerit qaammatinik arfi-
neq pingasunik sivisussuse-
qalernissaat pillugu Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussat isumaqatiginninniar-
figaa. Atuartummi naam-
magittaalliutigisimavaat
qaammatit tallimaannaat
pikkorissartitsisarneq sivi-
kippallaartoq. Kiisalu aam-
ma ukiup avinneqarnerani
ilinniartut qaammaterpaa-
luit allamik ilinniagaqaler-
sinnaannginnerup nalaan-
niittarmata qatangiinnar-
tittarpaat.
Massakkumut højskohp
1994-imi annertunerusu-
mik aningaasaliilTigineqar-
nissani iluatsissimavaa, taa-
maalillunilu ukiup tullianiit
qaammatini arfineq pinga-
suni ukiuunerani ilinniar-
titsisoqarsinnaalerpoq. Lars
Olsvig-ip neriuutigaa aaq-
qissuussineq taanna ataa-
vartussanngorumaartoq.
- Ukiuni kingullerni uki-
uunerani pikkorissartitsi-
samerit sivikinnerpaan-
ngortillugit aaqqinneqarsi-
mapput, Lars Olsvig oqar-
poq.
Tamatuma saniatigut
højskoli inuusuttut suleqa-
tigiifiiisa kattuffiat Sorlak
suleqatigalugu ukiup tullia-
niit inuusuttunik 15-iniit
18-inut ukiulinnik aasaane-
rani pikkorissartitsisalis-
saaq. Pilersaarut taanna pil-
lugu Lars Olsvig oqarpoq:
- Inuusuttut taamatut
ukiullit Danmarkimi atuar-
fiit matooqqarneqarmmata-
li imminiigaasorujussuan-
ngorsimapput. Meeqqat
atuarfianni ileqquusut ma-
lillugit aasaanerani pikko-
rissar titsillu ta misilinniar-
parput, tassanilu ilinniartit-
sinerit nalinginnaasut sun-
ngiffimmilu sammisassar-
passuit atorumaarpagut. Si-
unissaq ungasissoq eqqar-
saatigalugu imaassinnaavoq
Kalaallit Nunaanni efter-
skoleqalernermik kingune-
qartoq.
Hotelit
naammagittaalliorput
Sulisartut Højskoliata tak-
ornariartitsisarnermik suli-
aqalernerata kingornagut
Qaqortumi takornariartitsi-
sarnermik suliaqartut
naammagittarpallaanngil-
lat.
- Hotelip nuannarigunan-
ngitsorujussuuaatigut. Kisi-
annili eqqortumik oqassa-
gutta saaffiginnittartut sul-
litagut allarluinnaapput.
Inuit ataatsimoortut ikin-
nerpaagaangamik quliusar-
tut angalanissaat aqaqqis-
suuttarparput, tamaanilu
iniutitsinni ufTarfeqanngi-
laq, perusuersartarfeqan-
ngilaq TV-qaraniluunniit.
Isumaqarpunga takornari-
artitsisarnermik suliaqar-
tut puigorsimassagaat inuit
nutaarluinnaat takomaria-
qartitsinermut aningaasa-
liisinnaasut pileritsatsitta-
rigut, Per Bringsjord oqar-
poq.
Tamatuma saniatigut er-
seqqissaatigaa højskolimi
suliniummik nutaamik
»Sten og menneskepro-
jekt«-imik taasamik ingerla-
taqalersimammat, taannalu
Qaqortumut takornarissa-
nut pilerinarluartuusoq,
taamaalillunilu Nunatta
Kujataanut tamanut ilua-
qutaalluni. Qiperuisartut
quht nunat avannarliit
amerlanersaanneersut aa-
saq manna ujaqqanik qipe-
ruinermik suhaqarsimap-
put, taamaalillutillu Qaqor-
tumi eqqaanilu qiperukka-
nik nutaanik pilersitsisimal-
lutik. Suliniut taanna nu-
taanik qiperuisulerluni uki-
up tulliani ingerlateqqinne-
qassaaq.
Sisimiuni Knud Rasmussenip Højskolia siunissami pikkorissartitsisarnemik nalinginnaa- Knud Rasmussenip Højskolia i Sisimiut skal også i fremtiden være en traditionel folkehøj-
sunik sammisaqartitsinissani kisiat pingaartissavaa, allamik eqqarsarani, taamatut isuma- skole frem for at satse på anden virksomhed, mener forstander Lars Olsvig. (Ass. toqqorsi-
qarpoq forstander Lars Olsvig. vimmit/Arkivfoto:).