Atuagagdliutit - 07.12.1993, Blaðsíða 9

Nr. 113 • 1993
9
(y ..
GRØNLANDSPOSTEN
Piffissami aalajangersimanngitsumi
All.: Finn Breinholt Larsen
Oqaaseq »eqqartuussive-
qarneq« taagukku inuit ava-
tinniittut amerlanerusut
aatsaassapput, aammalu
paragraflltoqarsuit allafliil-
lu tujorminartut eqqarsaa-
tigilerlugit. »Piffissami aa-
lajangersimanngitsumi
paarnaarussineq« imaluun-
niit »Herstedvester« misilil-
lugu oqaatigeriarukku tas-
sanngaannarsuaq inuit ava-
tinniittut oqallittorujussu-
anngussapput. Kalaallit Nu-
naanni eqqartuussisarner-
mik inatsimmi pillugu oqal-
linnermi maleruagassat ar-
laannaalluunniit piffissami
aalajangersimanngitsumi
paarnaarussisarnertut oqal-
lisigineqarsimatiginngilaq.
Oqallinnermi tunngavigi-
neqartut ilisarnarluinnar-
tarput: Tunngaviusut ila-
gaat sakkortoorujussuar-
mik pinerlussimasunik pif-
fissami aalajangersiman-
ngitsumi paarnaarussisar-
netup ajunngilluinnartutut
isigineqartarnera (sapinngi-
samik sivisunerpaamik
aammalu ungas innerpaa-
mut paarnaarunneqassap-
put). Tunngaviusorlu alla
tassaavoq inuk, pingaartu-
mik Herstedvesterikartitaa-
niartilluni qanoq sivisutigi-
sumik paarnaarusimane-
qarnissaminik sianigisaqan-
ngitsoq paarnaarullugu
inuppalaarnerunngitsoq.
Kisianniliuna piffissami aa-
lajangersimanngitsumi
paarnaarussisarneq sunaa-
na? Sooq atulersinneqarsi-
mava, sumullu atorniarne-
qartussaava?
Oqaluttuaq una 1930-imi
Danmarkimi aallartippoq.
Ukioq taanna Stauning-ip
naalagaaffiata pillaanermut
inatsit nutaaq nutaaliaallu-
innartorlu atulersippaa. Pe-
riaasitoqarsuaq atorlugu pi-
nerluutip suunera aallaavi-
galugu aalajangersimasunik
pillaassuteqartarneq naleq-
qukkunnaarsimavoq. Pil-
laasarneq pinerluttup inut-
tut tunuliaqutaanut naleq-
qussartariaqalersimavoq.
Soorunami pinerlussimasut
pillarneqartariaqarput, kisi-
annili pineqaatissinneqar-
nerani inuiaqatigiinnut ilu-
aqutaaleqqinnissaa pi-
ngaartinneqartarluni.
Pillaasarnermut inatsim-
mi nutaami pinerluutaasoq
sunaluunniit annikinner-
paamik annertunerpaamil-
lu pineqaatissiissutigine-
qarsinnaalerpoq, taamaalil-
lunilu piffissap pillagaaffigi-
sassaata sivisussusissaa al-
lanngorartinneqarsinnaa-
lerluni. Pineqaatissiissutaa-
sinnaasuttaaq immikkut it-
tunik ilaqalerput: Inuusut-
tut pinerlussimasut paar-
naarutivinneqassaaarput,
kisiannili inuusuttunut
inissiisarfinnut inissinne-
qartalerlutik, siullermeerlu-
tik pinerluttut aatsaat pi-
nerloqqinnerminni pineqaa-
tissiissutigineqartoq atorta-
lerpaat imaluunniit eqqar-
tuussinerusimagaluup ato-
runnaarsinneratigut pillar-
neqartarunnaarput piner-
lussimasorlu tarnimigut
nappaateqarsimaguni na-
korsanit katsorsarneqartus-
saanngorluni. Nunaannaap
aqqusernini angalaannar-
tut, qinusartut, annikitsu-
nik tillinniartartut aamma-
lu inuit suliumanngitsut su-
linermik sungiusaaffimmu-
kartinneqartalerput, tassa-
nilu sulinermik ilinniartin-
neqartalerlutik. Imerajut-
tut imeruttunik katsorsaa-
sarfinnut inissinneqartaler-
put.
Naatsumik oqaatigalugu:
paarnaarussiviit inunnut
»amigaateqanngitsunut«
atorneqartalerput, kiisalu
pinerluuteqarsimasut arlaa-
tigut allaassuteqartut im-
mikkut ittumik nakkutigi-
neqartalerlutik. Taakku-
nunngalu ilaapput tarni-
mikkut sakkortuumik nap-
paatillit. Ilaatigut tarnimik-
kut nappaatillit ulorianar-
torsiortitsillutik pinerluute-
qarsimasut (ikuallatsitsisi-
masut, kinguaassiutitigut
atornerluisimasut il.il.) ilaa-
tigullu inuit tillinniartarsi-
mallutik iluanaarniarlunilu
peqquserluttarsimallutik
arlaleriarlutik eqqartuun-
neqarsimasut (tassani er-
seqqissarneqassaaq piner-
luuteqartut taakku niaqu-
laartuunngimmata) taama-
tut pineqriatissinneqar taler-
put.
Annertuumik pinerluute-
qarsimasut inatsisinik ma-
linnaateqqilernissaat angu-
niarlugu paarnaarunne-
qaannartarnerat naamman-
ngilaq. Taamaammallu peq-
qissaasarfinnut nakorsanit
nakkutigineqartussanngor-
lugit inissinneqartarlutik.
Tamanna siunertaralugu
Herstedvester pilersinne-
qarpoq. Aatsaallu inuk ava-
tangiisiminut ulorianarun-
naartutut nakorsanit nali-
lerneqaruni paarnaarussi-
vimmiit iperangaasinnaa-
voq, kisiannili nalunnge-
reerneqarneq ajormat piffis-
saq qanoq sivisutigisoq ator-
lugu nakkutigisaasoq aaq-
qissanersoq, piffissami aala-
jangersimanngitsumi ti-
gummineqartussanngortar-
poq.
Taamanikkut Danmarki-
mi pillaasarnermut inatsit
taamaassimagaluarpoq. Ka-
laallit Nunaanni pinerluttu-
lerinermut inatsit 1954-imi
akuersissutigineqartoq suli
tassannga nutaaliaaneru-
voq. Imami nutaaliaatigisi-
mavoq aallaat »nunarsuar-
mi pinerluttulerinermut in-
atsisit nutaaliaanersaattut«
taaneqarsimalluni. Nutaali-
aassutigisaasa ilagisimavaat
pillaataasut - pillaanernik
taagorneqaratik »pineqaa-
tissiinemik« taagorneqar-
tut - pinerluttut ataasiak-
kaat tunuliaqutaannut na-
leqqussarneqarnissaasa pi-
ngaartinneqamerunerat.
Taaginnavillugu oqaatigi-
neqarsinnaavoq kalaallit pi-
nerluttulerinermut inatsi-
saat tassaasoq inerteqqu-
taasut suunerinik aammalu
pillaassutaasinnaasut suu-
nerinik allattorsimaffik.
Taamaalillunilu eqqartuus-
siviit namminersorlutik -
imaluunniit namminersu-
ngajallutik - pillaassutissa-
mik naleqquttumik allattor-
simaffinni nassaarniarsin-
naalerput. Pillaataasinnaa-
sut allattorsimaffiini paar-
naarussiviit, qanga pissusi-
usut atorlugit ingerlasut
ilaanngillat. Inatsimmili
1954-imi saqqummersumi
piffissami aalajangersiman-
ngitsumi pillaasarnerit er-
sarilluartorujussuupput.
Kalaallit Nunaanni piffissa-
mi aalajangersimasuunngit-
sumi pillaasarnerit malun-
nartorujussuupput, asser-
suutigalugu taaneqarsin-
naapput ilinniagaqalemis-
samut eqqartuunneqarneq
imaluunniit isumaginniffin-
nut inissinneqarnissamut
eqqartuunneqarneq. Taa-
manikkulli kalaallit paarna-
runneqartut Herstedvester-
imukartinneqartalernissaat
eqqarsaatigineqarsimanngi-
laq.
Kalaaleq paarnaarussaq
siulleq 1958-imi Herstedves-
teriliartinneqarpoq. Dan-
markimi sianiutimikkut
annertuumik nappaatillit
paaqqutarineqarnissaat pil-
laas arnermi inatsimmi
ilaanngimmat aaqqiipallas-
sutissaannartut atorneqar-
simagaluarpoq. Inatsisip
1963-imi allanngortinneqar-
neratigut eqqarsartaatsi-
mikkut innorluutilinnik pi-
ner luuteqarsimasunik kat-
sorsaanissaq siunertaralu-
gu Danmarkiliartitsisaler-
nissamut periarfissamik
ammaassisoqarpoq. Aaqqii-
pallassutaasimagaluaq
taanna inatsisinngortinne-
qarpoq, naak Herstedves-
terimi sulisut erseqqissartu-
artarsimagaluaraat paar-
naarussanik kalaallinik kul-
turikkut allarujussuarmik
tunuliaqutaqartunik amer-
lanertigullu qallunaatut
oqalussinnaanngitsunik
nakkuttilliinissamut periar-
flssat ajortorujussuusut.
Kisiannili pissutsit allan-
ngorput - aammattaaq pil-
laasarnerup tungaatigut.
Nunarsuarmi piffissami aa-
lajangersimanngitsumi pil-
laasarnerit akerlerineqaleri-
artuinnarput. Taamanikkut
ineriartortutut isigineqarsi-
magaluartoq pissutsinut
nutaanut akerliusutut isigi-
neqalerpoq. Danmarkimi
isornartorsiuisartut oqarta-
lerput piffissami aalajanger-
simanngitsumi paarnaarus-
sisarneq pineqaatissinne-
qartumut tamikkut anner-
tuallaamik artukkiissutaa-
sartoq - tassa pillarneqar-
nermi saniatigut pillarne-
qaqqittarami. Kiisalu misis-
suinerit takutippaat piffis-
sami aalajangersimanngit-
sumi pillaasarnerit pillarne-
qartumut sunniutigisarta-
gaat annikitsuararsuusut.
Sianiutimikkut annertuu-
mik nappaatillit nakkutigi-
neqarsimasut amerlaner-
saat iperagaagaangamik pi-
nerluuteqaqqittarput. Pi-
ngaartumillu iluanaarutigi-
niarlugu pinerluuteqartar-
tut pinerluutaat annikit-
sunnguatulluunniit isikko-
qarsimagaluarpata piffissa-
mi aalajangersimanngitsu-
mi paarnaarusimaneqartar-
nerat kukkusutut isigine-
qarpoq.
1973-imi Danmarkimi sia-
niutimikkut annertuumik
nappaatilinnik nakkutillii-
sarneq atorunnaarsinne-
qarpoq. Taamanikkulli inuit
inoqammik inuunerinik
peqqissusaannillu uloria-
nartorsiortitsisinnaasutut
isigineqartut kisimik piffis-
sami aalajangersimanngit-
sumi tigummineqartussan-
ngorlugit eqqartuunneqar-
tølerput. Qallunaat pillaa-
sarnermut inatsisaani pif-
fissami aalajangersiman-
ngitsumi pineqaatissiisar-
nerup sinnituarisimasaa, pi-
nerluuteqartut katsorsar-
neqarnissaannut pisaria-
qartitsinermi imaluunniit
sakkortunerpaamik piner-
lussimasunnik sakkortuu-
mik pillaanissamik kissaati-
gisaqarnermut tunngatin-
neqassaarpoq. Tassani inuit
allat isumannaatsumik ulo-
rianartorsioratillu inuunis-
saat kisimi pingaartinne-
qartalerpoq. Pinerlussima-
sullu ikinnerpaartaannaat
piffissami aalajangersiman-
ngitsumi tigummineqarta-
lerlutik. 50-ikkut aallartin-
neranni taamatut pineqaa-
tissiisarneq annertuserut-
tormat pinerluuteqarsima-
sut ukiumut 150-iusimagaa-
ngata nalinginnaasumik
inuit pingasut-sisamat pif-
fissami aalajangersiman-
ngitsumi tigumisassanngor-
tinneqartarput.
Pissutsittaaq nutaat Ka-
laallit Nunaannut anngup-
put, 1979-imilu kalaallit pi-
nerluttulerinermut inatsi-
saat allanngortinneqarpoq.
Piffissami aalajangersiman-
ngitsumi pineqaatissiisar-
nerup atuuffigisinnaasar-
passui ilanngartorneqarput,
massakkullu nakkutilliinis-
samut maleruagassat Ka-
laallit Nunaanni Danmarki-
milu assigiipput. Piffissami
aalajangersimanngitsumi
nakkutilliinissamut siuller-
tut piumasaqaataasarpoq
pineqaatissinneqartup sak-
kortuumik pinerluuteqarsi-
manissaa. Taamaalilluni
piffissami aalajangersiman-
ngitsumi pineqaatissiisar-
nerup allattorsimaffia ima-
tut isikkoqalerpoq: toqutsi-
neq, tillinniarneq, kinguaas-
siutitigut atornerluineq al-
latulluunniit arneriniarluni
anguseriniarluniluunniit pi-
nerluttuliorsimaneq, kif-
faanngissusermik arsaarin-
ninneq, sakkortuumik per-
suttaaneq, toqutsinissamik
qunusaarineq ikuallatsitsi-
nerlu.
Piumasaqaatit aapparaat
pinerluuteqarsimasup ava-
tangiisiminut uloriaanaate-
qarsimanissaa, tamannalu
imatut isumaqarpoq; piner-
luuteqarsimasoq inoqammi-
nik allamik ulorianartorsi-
ortitsilluni pinerloqqeriaan-
naatillugu. Toqutsisimasut
kinguaassiutitigullu pin-
ngitsaaliillutik atornerluisi-
masut »nalinginnaasut«
amerlanersaat pinerluute-
qarsimallutik pineqaatissin-
neqarnerminni paamaarus-
sivinni ammasuni piffissami
aalajangersimasumi paar-
naarussassanngortinneqar-
tarput.
Pinerluutigineqarsima-
soq ulorianarsimanersoq
ulorianarsimannginnersor-
luunniit soorunami naliler-
niarneqartartussaavoq. Eq-
qartuussiviit naliliiniarner-
minni pinerluffiusup qanoq
isikkoqarnera, pinerlussi-
masoq siornatigut inunnik
ulorianartorsiortitsilluni pi-
nerluuteqarsimanersoq kii-
salu inuup tarnimigut eq-
qarsartaatsimigullu misis-
suiffigineqarnerata nalu-
naarutitaa tunngavigisar-
paat. Siornatigut nalingin-
naasorujussuuvoq tarnip
pissusaanik immikkut ilisi-
masallit pinerluuteqarsima-
sup avatangiisiminut ulori-
anarsinnaaneranik oqaase-
qarnissaata pingaartinne-
qartarnera. Ullumikkulli
tarnip pissusaanik immik-
kut ilisimasallit isertuun-
neq ajorpaat oqartoqarsin-
naanngimmat pinerluute-
qarsimasoq pinerloqqissan-
nginnersoq.
Kalaallit Nunaanni paar-
naarussivinni ammasuni
piffissami aalajangersiman-
ngitsumi paarnaarusimatit-
sisoqarsinnaavoq, kisiannili
periarflssaq taanna qaquti-
guinnaq atorneqartarpoq.
Tamatumunnga tunngaviu-
voq paarnaarussiviit amma-
sut inunnik avatangiisimin-
nut ulorianaateqarsinnaa-
sunut inissiisarflssanngor-
lugu naleqqussameqarsi-
mannginneri.
Naak Kalaallit Nunaanni
Danmarkimilu piffissami
aalajangersimanngitsumi
pineqaatissiisarnerit ator-
neqarnissaat pillugu male-
ruagassat assigiikkaluartut,
nunani taakkunani marlun-
ni eqqartuussiviit assigiim-
mik pineqaatissiineq ajor-
put. Qallunaat pillaasarner-
mut inatsisaat malillugu to-
qutsinermi ukiuni tallima-
niit inuuneq naallugu paar-
naarussisoqarsinnaavoq.
Eqqartuussiviillu naliliippa-
ta toqutsisoq avatangiisimi-
nut ulorianaateqarsinnaa-
soq piffissami aalajangersi-
manngitsumi pillaasarneq
atornagu sivisuumik paar-
naarusimaneqarnissaa ator-
niartarpaat.
Tamatumali akerlianik
Kalaallit Nunaanni paar-
naarussivimmut matoqqa-
sumut paarnaarussinissa-
mut periarflssaqartoqan-
ngilaq. Taamaammallu pif-
fissami aalajangersimasumi
nakkutilliinissaq tassani
toqqarneqartarpoq. Imaan-
ngikkaluarpoq maleruagas-
sat malinnagit ingerlatsiso-
qartoq. Kalaallinukua eq-
qartuussivii sakkortuumik
pinerluuteqarsimasunik pil-
laaniartillutik aqqutissakin-
neruinnartut.
Piffissami aalajangersi-
manngitsumi pineqaatissii-
samerit killilersimaamiar-
neqassappata - aammami
uanga isumaga mtdillugu
taamaattariaqarpoq - eqqar-
tuussiviit paamaarussivin-
nut matoqqasunut paarnaa-
russassanngortitsillutik pi-
neqaatissiisalernissaannut
periarfissittariaqarput.
Taamaalillutalu ukiuni
makkunani kalaallit eqqar-
tuussiveqarnerat pillugu
oqallinnermi pingaartinne-
qamerpaajugunartoq uter-
figeqqipparput: Kalaallit
Nunaanni matoqqasumik
paarnaarussiviliornissaq.
Tassani aningaasat apeqqu-
taapput, kisiannili aamma
pinerluttulerinermut inat-
simmi tunngavigineqartoq
tamarmi eqqarsaatigineqar-
luni. Tulliani allaaserisassa-
ni taanna uterfigiumaarpa-
ra.
Taamatut pillaasarneq pi-
nerluuteqarsimasunut pi-
neqaatissinneqartunut ilut-
tuinnannguanut atorneqar-
taraluartoq tamanna qiviaq-
qajaaffiginagu piffissami aa-
lajangersimanngitsumi
paarnaarussisarneq pillugu
oqallinnermi tunngaviusoq
oqallisigineqartariaqarpoq.
Tamaakkaluartorli ajussan-
ngilaq paasissallugu illoqar-
fiit eqqartuussiviini Kalaal-
lillu Nunaanni eqqartuussi-
vinni Herstedvesterimi
paamaarussassanngorlugit
pineqaatissinneqartartut
qanoq amerlatiginersut.
Ukiut arfineq m arluk inger-
lanerini (1984-1990) inuit
katillugit tallimaasut Her-
stedvesterimut paamaarun-
neqartussanngorlugit pine-
qaatissinneqarsimapput.
Piffissami tassani inuit
544-t Kalaallit Nunaanni
paamaarussivinnut amma-
sunut inissinneqartussan-
ngorlugit eqqartuunneqar-
simapput. Pinerluuteqarsi-
masunik eqqartuussinerit
ataatsimut katillugit (tassa
akiliisitsinerit, pinerloqqin-
nermi pineqaatissiissutigi-
neqartumik atuutsitsinissat
il.il. ilanngullugit) 17.000-t
sinnersimavaat.