Atuagagdliutit - 09.03.1995, Side 9

Nr. 20 • 1995
9
/^tgajpapsc/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Avanersuarmi tunumilu
qinikkat nutaat
Inuit Ataqatigiit siullermeerlutik isorliunerusuni inatsisartunut
ilaasortaatitaqalerput
mik.
NUUK(KK) - Arfininngor-
mat martsip 4-ani isorliune-
rusuni Inatsisartunut qinersi-
nermi angusat, maannamut
takusarsimasatsinnit, politik-
kikkut tunuliaquttat siama-
sinnerulerneranik kingune-
qarput.
Siumut Atassullu avannaa-
ni tunumilu ilaasortaatita-
qaqqilermata immini nutaar-
siassaanngilaq, uissuummis-
sutigineqarsinnaasorli tassa-
avoq Inuit Ataqatigiit Ittoq-
qortoormiuni qinigaatitaqar-
mata.
Isorliunerusuni tallimani
tassa Uummannami, Uper-
navimmi, Avanersuarmi,
Ammassalimmi aamma It-
toqqortoormiuni arfinilissaa
Inatsisartunut qinersisoqar-
poq. Qinigaasunit 30-usunit,
1979-imiilli qinemeqartarsi-
masunit, 23-it Siumumeersu-
usarsimapput, arfinillit Ata-
summeersuusarsimallutik a-
taaserlu Inuit Ataqatigiinne-
ersuusarsimalluni.
Tassalu pissusiviusut taa-
maapput.
Unammipput
Uummannarmiut kommunep
ernivissuisa ilaannut, Siu-
mup siulittaasuanut Lars E-
mil Johansen-imut, ilumoor-
tuupput.
Nunarput namminersor-
nerulermalli Uummannap
kommunea Siumukkormi-
oqarfissuusimavoq, tassanilu
qinigassanngortittut ilaat
marluk tassa 58-nik ukiulik
aalisartoq Pavia Nielsen
aamma 38-nik ukiulik
maskinalerisoq Mikael Pe-
tersen Inatsisartunut qineq-
qusaavissortarsimaqalutik.
Pavia Nielsen 1979-mi,
1983-mi, 1984-mi aamma
1991-mi qinigaanikuuvoq
aappaa Mikael Petersen
1987-mi qinigaavoq maan-
nalu 1995-mi. Taakkua ki-
ngumut qineqqusaavissorsi-
mapput-aasiit, tassalu Mikael
Petersen marts-ip 4-ani 273-
nik taaneqarluni Pavia Niel-
sen-mut 257-nik taaneqartu-
mut ajugaavoq.
Uummannarmiut borgme-
sterertik, Uvdloriaq Løv-
strøm, naammagisimaarsi-
magamikku 121-iinnarnik
taavaat taamalu Siumuk-
kormiuni qinigassanngortit-
tut akornanni nr. 3-ulluni.
Taamaammat Uummanna-
miiginnassaaq sulianilu na-
ngiinnartussanngorlugu.
Uummannami taasisinnaa-
titaasut pingasuugaangata
marluk Siumumik taasisar-
put, taamaammat Atassutik-
kormiut Inuillu Ataqatigiik-
kormiut sinnimininnguinik
pinnanniuttarlutik. Pinnanni-
unnermi tassani Inuit Ataqa-
tigiikkormiut ajugaallutik
taasinerit 16,5 procentinnaf-
figaat, taamalu Atassutik-
kormiut nr. 3-ngortillugit
taakkua taasinerit 14,6 pro-
centiinnaannik pissarsiga-
Borgmesterit akerleriit
Upemavimmi qinersineq pis-
sanngatigineqarsimaqaaq.
Tassani 1975-miilli Bendt
Frederiksen, maanna naalak-
kersuinermik sulinerminik
unitsisisimasoq, qinemeqar-
tarsimavoq taamalu inatsi-
sartuni siulittaasunngorsima-
neranik ilaatigut kinguneqar-
simalluni.
Bendt Frederiksen-ip tu-
nuarnerata kingorna Siumup
ukiorpassuami nuimaneruffi-
giuarsimasani pigiinnassa-
nerpaa? Apeqqut taanna saq-
qumilaamerulerpoq Siumuk-
kormiuutilluni borgmesteri-
usimasoq Vilhelm Kristian-
sen partiimut allamut ilaasor-
tanngormat, Inuit Ataqatigiit
tunuliaqutaralugu qinigas-
sanngortikkami taaguunne-
qarluarnissaalu siulittuugine-
qarmat.
Siumukkormiulli tassa a-
jugaapput, Upemavimmiullu
1991 -miilli borgmesterertik
57-nik ukiulik Niels Mattaaq
qinerpaat taamalu Inatsisar-
tunut ilaasortanngortillugu.
Siumut 452-nik taaneqarpoq,
unammillertiginerpaasimal-
lugulu Atassut 436-nik taa-
neqarsimasoq. Upemavimmi
taasinerit 16-niinnaat Siumut
Atassutillu assigiinngissuti-
gaat.
Vilhelm Kristiansen-ip
parteertaani taaguunneqaati-
gilluarsimavaa taamalu IA-ip
qinigassanngortitaasa akorn-
anni taaguunneqarnerpaallu-
ni 148-nik taaneqarpoq, kisi-
anni IA Upemavimmi katil-
lugit 316-niinnarnik taane-
qarsimavoq.
Atassut Avanersuarmi
Avanersuarmi qinersinerup
inernissaa aamma pissannga-
tigineqalaanngitsoorsiman-
ngilaq, tassa piniartoq Usar-
qak Qujaukitsoq 1984-miilli
inatsisartuni ilaasortaasima-
soq naalakkersuinikkut suli-
nerminik kipititsigallamissa-
minik aalajangersimammat.
1979-miilli Avanersuarmi-
ut Siumukkormiuulluartuusi-
mapput, kisianni tassa Atas-
sut nunatta qinersiviisa avan-
narlersaanni ajugaalluni Inat-
sisartuni ilaasortaatitaqaler-
poq.
Partiit taakkua marluk si-
omatigut Avanersuarmi nali-
giittarsimaqaat. 1991-mi A-
tassut 155-nik taaneqarpoq,
Siumut 159-nik taaneqarsi-
masoq. Taasinernik sisama-
nik assigiinngissut Siumu-
mut iluaqutaasoq, tamannali
arfininngormat marts-ip 4-a-
ni illuanut saappoq tassa A-
tassummut. Atassut 215-
raarpoq Siumut 177-raartoq.
Naimangitsoq Petersen-ip,
1993-mi kommunalbestyrel-
se-mut qinigaasoq borgme-
sterimullu tullersortip aap-
panngortoq, naalakkersui-
nermik sulinini ingerlatiin-
narpaa maannalu Inatsisartu-
nut ilaasortanngorluni. Nai-
mangitsoq Petersen 1991-
missaaq inatsisartunut qiner-
sinermi qinigassanngortip-
poq taamanilu 68-nik taane-
qarsimalluni. Ippassaanitsi-
arlu qinersinermi taasisai a-
merleriarput 101-ngorlutik
tassalu Inatsisartunut ilaasor-
tanngullarluni.
Qineqqusaartartut
marluk
Ammassalimmi Anders An-
dreassen (Siumut) aamma
Jakob Sivertsen (Atassut)
inatsisartunut qinersisoqas-
satillugu aammalu borgme-
sterinngorniuttoqassatillugu
ukiorpaalunngorlersuni qi-
neqqusaartuartarsimapput.
Anders Andreassen siulli-
ulluni iluatsitsivoq taamalu
landsrådeqarallarnerani
1975-mit 1979-mut ilaasor-
taasimavoq, inatsisartoqale-
rattalu 1979-mit 1983-mut
ilaasortaasimalluni, allaallu-
mi nunaqarfinnut isorliune-
rusunullu naalakkersuisuusi-
malluni.
Tamatuma kingoma Jakob
Sivertsen inatsisartunut qini-
gaasarpoq tassa siullermik
1983-mi kingornalu 1984-
mi, 1987-mi 1991-milu,
maannalu Anders Andreas-
sen kingumut ilaasortaaqqi-
lerpoq arfininngormat marts-
ip 4-ani qinigaaqqikkami.
Ammassaliup ilisamaatigi-
sarpaa Siumut Atassutillu
naligiilluinnartarnerat. 1991-
mi inatsisartunut qinersiner-
mi Atassut Siumumit 11-nik
taaguunneqarnerulluni aju-
gaavoq. Ukiorli manna ta-
manna illuanut saappoq, tas-
sa Siumut 587-nik taaneqa-
rami Atassulli 579-nik taane-
qarluni. Taasinernit arfineq
pingasuinnarnik nikingap-
put. Inunnut ataasiakkaanut
taasinerit qimerloorutsigik
Jakob Sivertsen 458-nik taa-
neqarluni ajugaavoq aappaa
Anders Andreassen 284-nik
taaneqarsimammat, kisianni
tassa partiimut taasinerit ka-
tinneri aaliangiisuusarput.
Jakob Sivertsen piginnaa-
nera uaniippoq Anders An-
dreassen-imut tamatigut a-
jorsaraangami ilassutitut I-
natsisartunut ilaasortanngor-
tarnini. Aamma taamaappoq
arfininngormat marts-ip 4-
ani.
Kiisami IA
Nalunaaquttap nikinganera
pissutaalluni Illoqqortoormi-
uni qinersineq naammassi-
voq kitaata nalunaaqutaa ar-
fineq pingasunngormat, ta-
matumalu kinguninngua
1995-mi qinersinerup uissu-
umminamersaasa ilaat tutsi-
uppoq.
Inuit Ataqatigiit oqaluttua-
risaaneranni perngaammik
taakkua isorliunerusuni qini-
gaatitaqarput. Jens Napaat-
toq 138-nik taaguunneqarlu-
ni Inatsisartunut ilaasortan-
ngorpoq. IA katillugit 161-
nik taaneqarpoq. Taamaalil-
luni borgmesteri inatsisartu-
nissaaq ilaasortaq Ane-Sofie
Hammeken ajugaaffigaa,
taanna 43-innamik taaguun-
neqarsimammat. Siumut ka-
tillugit 72-nik taaneqarpoq.
Ukiuni 16-ni Inatsisartunut
qinersisamerni Ittoqqortoor-
miut isorliunerusut akornan-
ni misilittaaffiunerpaatut o-
qaatigineqarsinnaavoq. Qi-
nersinemi arfinilinni pereer-
suni Illoqqortoormiut talli-
manik assigiinngitsunik inat-
sisartunut ilaasortaatitaqar-
tarsimapput: Aage Hamme-
ken, Siumut, 1979-mit 1984-
mut, Andreas Sanimuinnaq,
Atassut, 1984-mit 1987-mut,
Jonas Danielsen, Siumut,
1987-mit 1991-mut, Ane-
Sofie Hammeken, Siumut,
1991-mit 1995-mut maanalu
tassa Jens Napaattoq, Inuit
Ataqatigiit 1995-.
Inuit Ataqatigiit Nuummi qinersinerup unnukkuani
Set. Georgsgildet-ip illuutaanniittut, unnuup ingerla-
nerani partiip erinarsuutaa nutaaq atorluavippaat.
Unnuup ingerlanerani spejderit illuutaata »misigis-
aqarsimaqisup« qaliaata qaava qangattangajattar-
poq. Inuit 200-t missaanniittut spejderit illuutaanni
katersuussimapput, paasinarsimmat partiip aallaar-
niisuisa ilaat ukiorpassuarnilu IA-mi nuimanersaasi-
masoq, Aqqaluk Lynge inatsisartunut isinngitsoq.
Kuupik Kleist-ip, qinersinermi ajugaasup oqaatigaa,
ullut nutaat nukinnik nutaanik pisariaqartitsisut.
Inuit Ataqatigiit, der på valgaftenen i Nuuk holdt til i
Set. Georgsgildets hus, fik rig lejlighed til at bruge
partiets nye slagsang, og den var flere gange ved at
løfte taget på den stakkels prøvede bygning. Der var
omkring 200 mennesker med til gildet på det tids-
punkt, da det blev afgjort, at partiets medstifter og
frontfigur gennem mange år, Aqqaluk Lynge, ikke
kom med i landstinget. Kuupik Kleist, for hvem valget
blev en sejr, sagde, at nye tider kræver nye kræfter.
Kisimiillutik qinigassan-
ngortittut artoisaqaat
Taamaakkaluartorli Qeqertarsuup tunuani kattusseqati-
giit ataatsimik inatsisartunut ilaasortanngortitsipput
NUUK(KK) - »Kisimiittoq
nukittunerusarpoq«.
Atuakkiortoq norgemioq
Henrik Ibsen taamatut oqar-
poq, kisiannili kalaallit inat-
sisartunut qinersineranni ta-
manna malugineqanngitsoor-
poq.
Kisimiillutik qinigassan-
ngortittut inatsisartunut iser-
niamertik artorsaatigeqaat.
Kattusseqatigiillu kattus-
seqatigiinnertik peqqutigiin-
navillugu partiimut arlaanna-
anulluunniit atanngikkaluar-
lutik ataatsimik isertitaqar-
put.
Attaveqanngitsoq
qinigaavoq
Qeqertarsuup Tunuani kat-
tusseqatigiit, 1993-imi kom-
munalbestyrelsimut qinersi-
nermi pingasunik isertitaqar-
tut inatsisartunut qinigassan-
ngortitsipput.
Kattusseqatigiit 627-init
taaneqarput, Anthon Frede-
riksen-ilu llulissaneersoq
525-init taaneqarluni inatsi-
sartunut iserpoq, ilaasortaa-
nerminilu attaviitsuugami
»kisimiittussaavoq, kisianni-
li nukittulluni«.
Anthon Frederiksen-ip i-
natsisartunut naalakkersuisu-
nullu ilaasortaq, Hans Iver-
sen qinersisartorpassuarnik
arsaarsimagunarpaa, taan-
nami Siumut sinnerlugu qini-
gassanngortikkami qinigaaq-
qinngitsoorpoq. Hans Iver-
sen 1992-imili aalisamermi
aqutsisuusimavoq, taamaam-
mallu pisassarititaasut ikili-
artornerannut tunisanullu a-
kigititaasut appasippallaar-
nerinut, aammattaaq Qeqer-
tarsuup Tunuani akersuuffi-
gineqartunut akisussaatin-
neqalersimalluni.
Partiiliussagunarput
Mogens Kleist, Sisimiuneer-
soq qinersinissaq sioqqullu-
gu Kalaallit Nunaata Qeqqa-
ni Qeqertarsuullu Tunuani
innarluutillit utoqqaallu par-
tiissannik pilersitsisimavoq.
Qinersisamermi periaatsit
eqqarsaatigalugit qinigassan-
ngortittut kattusseqatigiittut
marluinngorlugit qinigassan-
ngortitsipput, taamaalillutillu
taasinertigut imminnut ilua-
qusersinnaajunnaarlutik.
Taamaattoqassappammi
nuna tamakkerlugu partiili-
ortoqartariaqarpoq, tamanna-
lu Mogens Kleist-ip massak-
kut sulissutiginialerpaa.
Kattusseqatigiit marluk
taakku, assiginnik angunia-
gaqartut Qeqqata qinersivia-
ni 260-nit taaneqarput aam-
malu Qeqertarsuup qinersivi-
ani 158-nit taaneqarlutik.
Taasisui katikkaanni 418-
iupput, taamaakkaluartorli
taasisut ilassutitut qinigaa-
nissamut naammanngillat.
Kisimiillutik
qinigassanngortittut
taaneqarpianngillat
Arfininngomermi martsip si-
samaani inatsisartunut qiner-
sinermi kisimiillutik qinigas-
sanngortittut katillugit talli-
maapput.
Kujataata qinersiviani Be-
ate Kleist 22-nit taaneqar-
poq, taakkunannga qulit Nar-
saminngaanneerlutik qulin-
giluallu Qaqortuminngaan-
neerlutik.
Qeqqata qinersiviani sisa-
mat qinigassanngortipput.
Benny Dupont 1993-imi
kommunalbestyrelsimut qi-
nersinermi IA sinnerlugu
qinigassanngortittoq, mas-
sakkut kisimiilluni qinigas-
sanngortippoq. Benny Du-
pont 71-init taaneqarpoq,
taamaalillunilu kisimiillutik
qinigassanngortittunit taane-
qarnerpaalluni.
Niels Egede, 1989-imiit
ukiuni marlussunni Nanor-
talimmi borgmesteriunermi-
ni misillilaavissorsimasoq
Nuummut utersimalerpoq,
tassanilu kisimiilluni qini-
gassanngortilluni. Niels Ege-
de 19-init taaneqarpoq.
Angut inuusuttoq, Vittus
Jeremiassen Nuummeersoq
aamma 19-init taaneqarpoq,
Johan Karl Lennert-ilu Sisi-
miuneersoq 17-init taaneqar-
luni.
Tassa taamatut angusaqar-
tussaasimagamik angusaqar-
put.