Atuagagdliutit - 09.03.1995, Qupperneq 17

Nr. 20 • 1995
17

GRØNLANDSPOSTEN
Soraaminngomissamut ukiussa-
rititat assortuussutigjneqartut
Ilageeqarnermut naalakkersuisup Marianne Jensen-ip aam-
maloorluni misissorumavaa nunatta biskop-ia qassinik uki-
oqalerpat soraarninngorsinnaanersoq.
Landsstyremedlem for folkekirken Marianne Jensen vil end-
nu en gang undersøge, hvad der er fup og fakta omkring
pensionsalderen for biskoppen i Grønland.
(Ass./Foto: Knud Josefsen).
NUUK(KK) - Kalaallit
Nunaata Kujataani provstip,
Magnus Larsen-ip Folketing-
imi Ombudsmandi Hans
Gammeltoft-Hansen Kalaal-
lit Nunaanni biskoppit sora-
arninngornissaannut ukiussa-
rititaasut pillugit saaffigin-
nissuteqarfigisimavaa.
Biskoppit soraarninngor-
nissamut ukiui pillugit apeq-
qutip ersarissumik akineqar-
nissaa anguniarlugu saaffi-
ginnissuteqarsimavoq, kisi-
annili Folketing-ip Ombuds-
mand-iata akissutaa soraarn-
inngortarneq pillugu oqallin-
nermik inerniliissutigineqan-
ngitsoorpoq.
Taamaammallu ilagiinnut
naalakkersuisup, Marianne
Jensen-ip aammaloorluni
biskoppit kalaallit soraarnin-
ngortamerat pillugu suliami
pineqartut tamaasa misissuif-
figeqqittussanngorpai.
Marianne Jensen-ip Suli-
soqarnermut Pisortaqarfim-
mi akisussaalluni naalakker-
suisuusoq, Emil Abeisen qin-
nuigaa suliaq misissoqqullu-
gu.
Qaammatit 16-it
Magnus Larsen marlunngor-
nermi martsip 21-iani bis-
koppissamik qinersinissamut
qinigassanngortittup aappa-
raa, taannalu 29. august
1996-imi 65-iliisussaavoq.
Qinigaassaguni biskoppi-
tut atorfinitsinneqarnerminit
qaammatit 16-it qaangiutiin-
nartut soraarninngortussqaa-
voq. Qinersisisinnaatitaasut
400-t eqqarsassagunarput
Magnus Larsen biskoppin-
ngoruni sivikippallaamik su-
lisussaasoq, taamaammallu
Sofie Petersen, 39-nik ukiu-
lik taassagunarpaat.
Tamanna pissutigalugu
Magnus Larsen-ip Kalaallit
Nunaanni biskoppit soraar-
ninngornissaannut killissari-
titaasoq pillugu apeqqut paa-
silluarusuppaa, apeqqullu
taanna pissusiviusunut mar-
lunnut attuumassuteqarpoq.
Ilaatigut Magnus Larsen-i-
mut tunngassuteqarpoq ilaa-
tigullu massakkut biskoppi-
usumut Kristian Mørch-imut
tunngassuteqarluni, taanna-
mi pingasunngomermi april-
ip tallimaani 65-iliisussaa-
voq, taamaammallu aprilip
naanerani soraarninngortus-
saalluni.
Weiss-ip akissutaa
Kalaallinut ilagiinnut naalak-
kersuisoq Marianne Jensen
1993-imi novemberimi ka-
laallit namminerisaminnik i-
lageeqarfeqalemerannut ata-
tillugu biskoppit kalaallit so-
raaminngornissaannut ukius-
sarititaasut pillugit qallunaat
ilageeqarnermut ministerian-
nut oqaasiinnakkut apeqqu-
teqarpoq.
Akissutaasorlu imatut ni-
peqarpoq: 65-it.
Biskoppissamut qinersi-
nissamut atatillugu qaamma-
tip uuma ingerlanerani Mari-
anne Jensen apeqqut taannar-
piaq massakkut ilageeqarner-
mut ministeriusumut Birthe
Weiss-imut, Socialdemokra-
tiet, allakkatigut saqqummi-
uppaa.
Tallimanngomermi marts-
ip pingajuani, tassa ullormi
qinigassanngortittut nalunaa-
reersimaffissaanni Marianne
Jensen Birthe Weiss-imiit a-
kissutisivoq.
Birthe Weiss allappoq Ka-
laallit Nunaanni ilagiinnut
biskoppit Kalaallit Nunaanni
naalagaaffiup atorfeqartitai
pillugit inatsimmi ilaatinne-
qartut. Taannalu malillugu a-
torfillit 65-inik ukioqarner-
mik aallartinnerani soraar-
sinneqartarput.
Sivitsuinissamut
itigartitsivoq
Aammattaaq Naalakkersui-
sunut ilaasortaq Marianne
Jensen Birthe Weiss-imut a-
perivoq Kalaallit Nunaanni
biskoppip 70-inik ukioqaler-
nissami tungaanut atorfeqar-
tinneqarnissaa akuerineqar-
sinnaanersoq, soorlumi qal-
lunaat biskoppii taamatut pi-
sartut.
Birthe Weiss akissummini
itigartitsivoq, taamaaliorner-
minullu innersuuppaa Nam-
minersornerullutik Oqartus-
sani kommuninilu 18-ini a-
torfillit qaammammi 65-iliif-
figisaanni soraarsinneqartar-
nerat.
Taamaammallu ilageeqar-
nermut ministeri isumaqar-
poq kalaallit biskoppiisa so-
raarninngortamerannut inat-
sisip allanngortinneqarnissa-
anut tunngavissat naamman-
ngitsut.
Ombudsmandi
Provst Magnus Larsen-ip
biskoppit kalaallit soraarnin-
ngomissaannut killissaritita-
asut nammineerluni misissu-
iffigisimavai.
Februarip qulingani Mag-
nus Larsen Folketingip Om-
budsmand-ianut København-
imiittumut, Han Gammel-
toft-Hansen-imut imatut al-
lappoq:
- Kalaallit Nunaanni bis-
koppit 65-inik ukioqaleraa-
ngamik soraaminngortarnis-
saat ilumoorpa? Erseqqissu-
mik akineqamissara pisaria-
qartippara, tassami qineqqu-
saalerutta qaammatini 16-
iinnarni biskoppioratarsin-
naanera pillugu aperineqaria-
annaavunga.
Februarip 28-iani Folke-
tingip Ombudsmand-ia ima-
tut akissuteqarpoq:
- Ilisimatitsissutigissavara
Kalaallit Nunaanni naala-
gaaffiup atorfeqartitai pillu-
git inatsimmi, paragraf 29-i-
mi allassimammat atorfillit
qaammammi 65-iliiffigisa-
minni imaluunniit isumaqati-
giissuteqarneq naapertorlugu
65-it sinnerlugit ukioqaleraa-
ngamik soraarninngortinne-
qartarmata.
- Ilageeqarnermut mini-
sterip telefonikkut ilisimatit-
sissutigaa Kalaallit Nunaanni
biskoppit soraarninngortar-
nerat pillugu immikkut isu-
maqatigiissuteqartoqarsi-
manngitsoq. Taamaammallu
ukiunut killissarititaasoq 65-
iuvoq, Folketingip Ombuds-
mand-ia akissuteqarpoq.
Aj ornartoqanngilaq
Folketingip Ombudsmand-
iata akissutaa Magnus Lar-
sen-ip naammagilluanngilaa.
Ombudsmand-ip oqaaseri-
saa soqutiginartitaa tassaa-
voq »...imaluunniit isumaqa-
tigiissuteqarneq naapertor-
lugu 65-it sinnerlugit ukio-
qaleraangamik soraarnin-
ngortinneqartarmata.
Qanoq isumaqarpa?
Sulisoqarnermut Pisorta-
qarfimmi direktøri Jakob
Janussen: - Qallunaat naala-
gaaffiat aamma Namminer-
sornerullutik Oqartussat Ka-
laallit Nunaanni atorfillit pil-
lugit inatsiseqarput, tassanilu
ukiut soraaminngomissamut
killissarititaasut 65-inut aala-
jangerneqarsimapput, kisian-
nili 60-iliinermi soraarnin-
ngorsinnaanermut periarfis-
sanik ammaassilluni. Taama-
tullu aamma 65-ileereerner-
mi sulinermik sivitsuinissa-
mut periarfissanik ammaas-
sisoqarpoq.
- Ullumikkut 65-ileereer-
lutik sulinerminnik sivitsui-
jumasunik arlalinnik isuma-
qatigiissuteqartoqareerpoq,
aammattaarlu ilagiit kalaallit
palasissaaleqinerat pissuti-
galugu palasinut isumaqati-
giissuteqartoqareerluni.
- Taamaammallu Kalaallit
Nunaanni biskoppit 65-ilee-
reeraluarlutik sulisinnaanis-
saat akornutissartaqanngilaq,
Jakob Janussen oqarpoq. Ki-
siannili taamaattoqassappat
palasit peqatigiiffiata aamma
Akademikernes Centralorga-
nisation-ip Inatsisinik atuut-
sitsinermut ministeriaqarfim-
mut isumaqatigiissuteqarto-
qarnissaa pisariaqarpoq, bi-
skoppimmi naalagaaffimmi
atorfilittut atorfeqartinneqar-
put.
- Nalunngisakka malillugit
Kalaallit Nunaanni biskoppit
soraaminngortamerat pillugu
ullumikkut isumaqatigiissut-
eqartoqarsimanngilaq, Jakob
Janussen oqarpoq, immik-
kullu isumaqatigiissuteqarto-
qarsimatinnagu biskoppit so-
raarninngornissaannut ukius-
sarititaasut 65-iiginnarallas-
sapput.
Naligiissitaaneq -
taamaattorli
Naalakkersuisunut ilaasortaq
Marianne Jensen: - Kalaallit
Nunaanni ilageeqarneq
Namminersornerullutik O-
qartussanit tigummineqara-
luartoq Kalaallit Nunaanni
biskoppi naalagaaffiup ator-
filittaraa. Biskoppitta Dan-
markimi Savalimmiunilu a-
tugaasa assinginik atugaqar-
nissaa anguniarlugu tamanna
aalajangersimavarput.
Kalaallit Nunaanni
biskoppinik atorfinitsitsinerit
politikkimut attuumassute-
qartussaanngillat, Marianne
Jensen erseqqissaavoq. Ka-
laallit Nunaanni biskoppip
palasinit, ajoqinit ilagiillu
sinniisaannit qinerneqartar-
neratigut aammalu naala-
gaaffimmi atornitsinneqar-
tarneratigut politikkikkut a-
kuliunniartunut illersugaa-
voq.
Taamaakkaluartorli Ka-
laallit Nunaanni biskoppit
naalagaaffeqatigiinnermi bi-
skoppinut allanut atugassari-
titaasut assiginik atugaqann-
gillat, tassami soraarnin-
ngomissamut ukiussarititaa-
sut Kalaallit Nunaanni naala-
gaaffiup atorfeqartitai pillu-
git inatsit maliillugu 65-inut
killiligaapput, qallunaat 70-
inik ukioqalernissamik tu-
ngaannut sulinerminnik i-
ngerlatsiinnarsinnaasut.
Marianne Jensen: - Aap,
takusinnaasara malillugu bi-
skoppit qallunaat kalaallillu
soraarninngornissaannut uki-
ussarititaasut pillugit assi-
giinngitsitsisoqarpoq. Taa-
maammallu suliaq misissuif-
figilluassavara, paasiniarlu-
gu Kalaallit Nunaanni bi-
skoppip soraarninngornis-
saanut ukiussarititaasut pillu-
git qanoq maleruagassaqar-
nersoq periarfissaqarnersor-
lu.
Kuisinnermut allagartaq
Kalaallit Nunaanni biskoppi-
mut ukiussarititaasut allan-
ngoraluarpata allanngun-
ngikkaluarpataluunniit Kri-
stian Mørch eqqorneqarnavi-
anngilaq, taannami suliinna-
rusukkaluaruniluunniit april-
ip naanerani soraarninngor-
tussaavoq.
Aamma Magnus Larsen-ip
martsip 21-iani qinersinissa-
mut qineqqusaarnissaanut
attuumassuteqanngilaq, al-
lannguutissarmi taama piler-
tortigisumik atuutilernavian-
ngilaq.
AG: - Qaammatini 16-iin-
narni biskoppitut atuussin-
naanissat pissutaalluni qini-
gaanissannut periarfissatit
annikinnerulerpat?
Magnus Larsen: - Sooru-
nami kuisinnermik allagar-
tanni allassimasut qimarrati-
gisinnaanngilakka. Ukiut a-
taatsip matuma siornatigut
kajumissaarneqartaleramali
oqartareerpunga utoqqaaval-
laarlunga.
- Taamaakkaluartorli qi-
nersisinnaatitaasunit 400-
juusunit 140-t tapersersorlu-
nga atsiorput. Taamatut a-
merlatigisunit tapersersor-
neqarnera tusaanngitsuusaar-
usunngilara. Taamaammallu
qinigassanngortippunga, - u-
kiukka isertuutinngilluinnar-
lugit, Magnus Larsen oqar-
poq.
( • ^
Biskoppissatut qinigas-
sanngortittut marluk
NUUK(KK) - Kalaallit
Nunaanni biskoppissaq
tulleq tassasinnaavoq Ilu-
lissani palasi 39-inik ukiu-
lik, Sofie Petersen ima-
luunniit Kujataani provsti
63-inik ukiulik, Magnus
Larsen.
Tallimanngormat marts-
ip pingajuani biskoppissa-
mik qinersinissamut qini-
gassanngortittut nalunaa-
rutigineqarnissaannut pif-
fissarititaasoq naammat
teologit marluinnaat, 20-
iniit 30-inik atsiortoqarlu-
tik qinigassanngortinnertik
Nuummut qinersinissamut
ataatsimiititamut nalunaa-
rutigaat.
Aqqi tupigusuallaatigi-
neqanngillat, tassami Sofie
Petersen aamma Magnus
Larsen siomali september-
imi palasit ataatsimiinne-
ranni qinigassanngortinni-
arlutik ilimasaarereersi-
mapput.
Tupigusuallaataavorli
allanik qinigassanngortit-
toqanngimmat. 1984-imi
Kalaallit Nunaanni bis-
koppissamik qinersinermi
siullermi qinigassanngor-
tittut sisamaasimapput.
Taasisussat 400-t
Marlunngornermi martsip
21-iani palasit, ajoqit ila-
giillu sinniisaanni nuna ta-
makkerlugu qinersisinnaa-
titaasut 400-ngajaapput.
Kalaallit Nunaanni illo-
qarfiit tamarmik nunaqar-
fiillu tamangajammik ila-
giinnut sinniisoqarput
minnerpaamik pingasunik
ilaasortaqartitertunik. Taa-
maammallu nunaqarfinni
isorliunerusunilu ilagiit
sinniisaat untritillit arlerlu-
git taasisinnaasunik ilaa-
sortaqarput, taakkualu qi-
nersinermi pingaaruteqar-
luarsinnaapput.
Marlunngornermi
martsip 21-iani qinersinis-
sap tungaanut qineqqusa-
arnissaq qanoq ingerlanne-
qassanersoq suli aalaja-
ngerneqanngilaq. Pissutsit
aningaasaqamerlii peqqu-
taallutik qineqqusaartut
ilagiit sinniisaannut isum-
maminnik saqquntmiussi-
artorlutik tikeraaqattaar-
nissaat ajornartinneqar-
poq.
Qineqqusaarneq
Periarfissat ilaattut tikku-
arneqarpoq KNR-imi radi-
ukkut TV-kkullu oqallit-
sitsinernik, qinigassan-
ngortittut naapiffigisinnaa-
saannik aallakaatitsinis-
saat. Taamaaliornikkummi
qinersisinnaatitaasut 400-t
Kalaallit Nunaanni tusar-
naartartunik isiginnaartar-
tunillu peqateqarlutik qini-
gassanngortittunik taakku-
lu isumaannik naliliisin-
naalisinnaanissaminnut
periarfissaqartinneqartus-
saapput.
Kalaallit Nunaanni bis-
koppissaq sapaammi maj-
ip 28-iani Nuummi Hans
Egede-p oqaluffiani atorfi-
nitsinneqassaaq. Dronning
Margrethe, 1994-imi juni-
mi Kristian Mørch-ip Ka-
laallit Nunaanni biskop-
pinngortinneqarnerani na-
juussimasoq tulliani bis-
koppinik atorfinitsitsinis-
samut peqataaniarluni a-
kuersisimavoq. Inatsit tun-
ngaviusoq naapertorlugu
dronningi naalagaaffeqati-
giinni ilagiinnut tamanut
siulersortaavoq.