Atuagagdliutit - 06.06.1996, Blaðsíða 10

10
Nr. 43 • 1996
GRØNLANDSPOSTEN
Imermi nassataqartoqartariaqarpoq. Vandforsyningen skal være i orden.
Sarfartamerap suraiiutai
All. tusagassiortoq Lone Madsen
Qajaq 96-ip aallartinnerani a-
lianaassioqaagut. Unnukkut
seqinnarik, anoreqarnani.
Imaq tarrarsorfissaannaavoq,
inuppaaluillu aalateriartorput
- ilaat champagne-serlutik,
Peqatigiiffik Qajaq Sisimiut
ilaasortaasa ilaata umiarsuali-
vikkut qaniorpaatigut, aallat-
siaannartugullu tikaagulliup
puiarfigaatigut.
Immitsinnut qiviarpugut;
aallartilluarneq, oqariartaasi-
toqarlu eqqaavarput: Aallar-
tilluaraanni affaa naammasse-
reertarpoq.
Kingunitsiannguali pakat-
sivugut. Putsup ulippaatigut
immitsinnut takusinnaajun-
naangajalluta, oqquinnginnat-
talu malissiulerpugut, immit-
sinnut alutoriunnaarluta paa-
tigut nakkutiliinnarlugit.
Pujoraluartoq unnuakkut
ingerlaarnerput nuanneqaaq.
Apuuffissarput siulleq Assa-
qutaq Sisimiunit 12 kilome-
terinik kujasinneruvoq. Assa-
qutaq nunaqarfik inuerunni-
kuummat illukuinnaqamissaa
ilimagaarput. Putsumilli appi-
kaakkatta tupigutsaqaagut il-
lorpaaloqarmat, nunallu assi-
nga misissoqqipparput...
Sunaaffami assaqutaq, inu-
erunnikoq 20-lli missaanni i-
noqanngitsunik illulik. Ataa-
seq iserterfigaarput.
Pujorsiuserluni
pujorsiorneq
Apuuffissatta tullia Itilleq Si-
simiut kommuniani nunaqar-
fiit kujasinnersaat. Aamma
tamaani pujorsiorpugut. Ka-
ngerluup akia takusinnaanagu
ingerlaarluni misigisaq eqqu-
miippoq. Pujorsiuterput 160
gradimut toqqartipparput, a-
quatungitsinni nuna aanngar-
lugu, pissangalluta paarpugut.
- Akunneq qaangiuppat nu-
nasinngikkutta ajussaaq, im-
mitsinnut oqarfigaagut, pujor-
siullu alassaarlugu sangunar-
veersaarpugut.
Aqqutaani oqartoqanngi-
laq, Inge-p akunnermik af-
faannanngorneraanera eq-
qaassanngikkaanni.
Minutsit 40-t qaangiumma-
ta nunasivugut, qeqertaq to-
raagarput iluatsillugu.
Sikumit unitsitaaneq
Aqqutissagut nunap assinga-
nut titartarnikuuagut piniartut
peqatigiiffiinit innersuussat.
Ingerlaarfiit ernumananngi-
tsut, qeqertaararpassuit akor-
nisigut ikerasaaqqallu - ilaati-
gullu utertariaqartarluta, maj-
immi naalemerani ikeraqqu-
tassatta ilaat suli sikoqartiter-
put. Ataatsip sikua aserorter-
lugu ikeraqqupparput, amerla-
nertigulli uterluta uiarterfissaq
qaninneq aqqutigisarparput.
Sisimiunit Itillip tungaanut
kisimiinngilagut. Umiatsiat
arlallit takusarlugillu tusaa-
sarpagut, igeriarpallannerit,
soorlumi marserneqarluta.
Takorloorparput piniartup
Itillimut tikikkuni oqamissaa:
- Amat qajartortut Saqqap
eqqaanut pipput.
Itillimut nuannersumut ti-
kippugut, sivisuumilli najun-
ngilarput. Kangerlussuarmi
piaartumik ikaarniagassarput
kisiat eqqarsaatigaarput.
75 kilometerinik ullunillu
marlunnik kangerluk tusaa-
manerlugaq inorparput. Ki-
ngusinnerpaamik ataasin-
ngomermi ikaartussaavarput,
taassuma kingoma sarfaqar-
torujussuanngussaaq.
Kangerluk eqqartoqaarput.
Ikaamissaa eqqasuutigeqaar-
put. Uaguinnaanngitsoq, ila-
quttatta ikinngutittalu Ka-
ngerlussuaq tusaamavaat, i-
laasa angallammik ikaarsi-
mallugu nuanniinneragaat.
- Qaannamimmi? aperaat.
Akisinnaanngilagut. Na-
lunngilarput ikaarneqarsima-
soq, piffissarli eqqorluaan-
nartariaavoq. Ilisimavarput
qaammammut marloriarluni
ulinneq tininnerlu nikingaval-
laartanngitsut, taamaattumik
tininnerup ulinnemllu siunin-
ngua kinguninngualu sarfa-
kinnerusartoq.
Piffissaq eqqorluarniarsa-
raarput, neriuppugullu silagil-
lunilu imarissasoq. Qujama-
suppugut aallajaarnissarput
aalajangiukkatsigut. Arlallit
ukiugigaluaraat piniartup Si-
simiormiup misilittagartuup
Sungiusimanngisami umiartomiaraanni piniartut
milittagallit naalattariaqarput.
Erfarne fangere er altid værd at lytte til, når man skal ud i
ukendt farvand.
oqarfigaatigut aallarfissarput
torrallakkipput, tamatuma
missaani pujorajukkami taa-
maattumillu imarilluni - Ka-
ngerlussuarmik ikaarsinia-
raanni piffissaq eqqortoq.
Torrallavillugu
Kangerluk tusaamanerlugaq
qanilligatsigu sila ajortippoq.
Sioqqerfigaarput sineriak iso-
rartooq. Kitaanit mallit portu-
suut sanerarmissavaatigut.
Allakkuussagutta Kangerlus-
suarmut pulangaatsiarluta ka-
ngerluup avalequtaa pulaffi-
galugu qeqertaq angisooq
»Simiutaq« uiarlugu kanger-
luup tukimut ikaarnissaa.
Marlussoriarluta toqqaannari-
araluarsinnarlugu malinnut
sapiutiinnarpugut, uiarterinis-
sarpullu aalajangiullugu.
- Silagissinissaa utaqqigut-
sigu paaruttaluunniit assigiin-
narpaa, isummiinnarpugut.
Tinittarfiup ulittarfiullu na-
lunaarsorfia takoriarlugu,
qassinngornersorlu paasigat-
sigu, paasivarput maanna aal-
larutta sarfap ilummukamera
iluatsissallutigu. Kangerluiup
kangerluullu avaleqitaata
naapiffiat sukkaqaluta toraar-
parput. Simiutarlu uiaratsigu
paasivarput pilertortumik i-
ngerlariaratta kangerluup ika-
arnissaanut pifftssaasoq pit-
sak. Piffissaq torrallapparput,
sapaatillu akunnerini marlus-
sunni taamak pitsaatiginavi-
anngilaq.
Inge siulliusoq, Rina ua-
ngalu kingulliulaarpugut.
Nuunnguaq kingulleq uiari-
artoratsigut pissangaqaagut,
naatsorsuutigaarput imaq sak-
kortuumik sarfassasoq, Inge-
lu ilungersungaassasoq.
Imaq isigisarput upperi-
nagu immitsinnut qiviarpu-
gut. Ikaamissatsinnut sivisuu-
mik qasuersaamissarput taa-
maatipparput. Ikaarfissan-
ngorpoq. Imaq manippoq.
Taamaakkaluartoq akuttusuu-
nik sillimalluta sakkortuumik
paariartarpugut akia toraarlu-
gu. Nalunngilarput susoqaria-
annaasoq. Sarfamut ilisamaa-
tinnguit tamaasa pissanngati-
gisarpagut.
Kangerluk kilometerinik
marlussuinnarnik ikertuti-
gaaq, pillasinatalu akianut a-
puukkatta immitsinnut qivia-
riarluta nillerpugu:
Pikkunaak...
Majimi immap sikua suli akornusersuivoq, qajartortullu allakkoorniartariaqarput. /Vinterisen volder fortsat en del problemer i maj og tvinger ekspeditionens deltagere til at vælge nye ruter.