Atuagagdliutit - 25.07.1996, Blaðsíða 7

Nr. 57 • 1996
7
GRØNLANDSPOSTEN
Dawin Allen aamma Leo Denner (avalliit) Geoterrex-immersut aamma ujarassiooq Mogen Lind. Inngigissoq malugiuk,
taassuma nunamit kajungerisat malugisarpai.
Dawin Allen og Leo Denner (på fløjene) fra Geoterrex sammen med geolog Mogens Lind, Råstofkontoret. Bemærk flyets
brod, der opfanger de magnetiske signaler fra jorden.
Nunatsinni nunarsuaq aappa
affariarlugu kaajallallugu
Timmisartumik misissuinerni aatsitassat paasiniarneqarput
NUUK(JB) - Kalaallit Nu-
naata sannaata ilisimaneqar-
nera annertusiniarlugut qallu-
naat kalaallillu aatsitassanik
soqutigisaqaqatigiivi suleqa-
tigiipput. Imaanngilaq paasi-
sitsiniutit suleqatigiissutigi-
gaat. Misissuinermi nunatta
sannaani isertugaatit paasini-
aqqissaamiameqarput.
Uuttuinerit elektromagneti-
skiusut orsugiassiorfiup Øre-
sund-ip aallartitai kingomalu
GEUS-ip (qanga DDGU -
qallunaat kalaallillu nunap
sannaanik misissuisoqarfiat)
aamma namminersomerullu-
tik oqartussat aatsitassanut
allaffeqarfiata ingerlateqqip-
paat, neriuutigineqarluni ullut
ilaanni Kalaallit Nunaat ta-
makkerlugu nunap iluani al-
lanngoraatit paasisinnaaniar-
lugit.
Timmisartumit misissueru-
jussuamerup kingoma misis-
suiffigisat nutaat paasissutis-
sartaat assiliomeqartarput na-
lunaarsomeqarlutillu. Ukioq
manna ingerlanneqartut tas-
saapput AEM- aamma
AEROMAG-imik misissui-
nerit. Siulleq tassaavoq Air-
born Electronicx Magnetic
Surveys, aappaalu Aeromag-
netiske-mik misissuinerit. As-
sigiinngissutaat tassaavoq,
AEM atorlugu nunap sannaa
sukumerluamerullugu paasi-
neqarsinnaammat, kiisalu nu-
nap sannaani allanngorame-
rit, elektromagnetiskimik uut-
tortaanerit kiisalu kalium,
torium aamma uran-imit radi-
op seqilaneri uuttomeqarsin-
naallutik.
Nunarsuaq aapaata
affaanik kaajallallugu
AEROMAG atorlugu misis-
suinemi taamaallaat uuttortar-
neqartarput timmisartumik
qulaatani nunap allanngorar-
neri. Canadamiut timmisartu-
anit Geoterrex-imit pigine-
qartumik Aatsitassanut allaf-
fiup misissuisitaanit nunaru-
jussuaq misissomeqartarpoq.
AEROMAG atorlugu uki-
oq manna misissomeqarpoq
Kangerluarsorutsimit Arsuup
avannaa qaangilaarlugu. Si-
neriak isorartuumik avan-
namut-kuj ammut toqqaannar-
tumik qulaanneqaqattaarne-
qartarpoq kilometerip affaa-
nik akunneqartumi - ingerla-
artuarluni avannamut kujam-
mullu. Avannamut kujam-
mullu qulaavaalluni misis-
sukkat sukumerluarniarlugit
kangimut kujammullu kilo-
meterinik tallimanik akunnil-
innik qulaavaasoqartarpoq -
katillugit 68.000 kilometer
sinnerlugu. Assersuunneqar-
sinnaavoq nunarsuaq aappaa
affariarlugu kaajallallugu.
Ulloq manna tikillugu i-
ngerlatseqatigiiffiup 49.000
kilometer timmisartorpaa,
19.000-it amigaatigalugit.
Timmisartoq pukkitsumi tim-
misarpoq, qaqqat qooqqullu
nikerameri malillugit qulaa-
suartarlugit. Nunamit timmi-
sartumut qutsissuseq tamati-
gut assigiittussaavoq.
Eqqoqqissaanngitsut
AEROMAG atorlugu uuttor-
taanerit nalorninartoqarsin-
naagaluarput, tamannali pinn-
gitsoortinneqarsinnaavoq ni-
piliomerit aamma kajungeri-
sap akomusersuineri, soorlu
ilaatigut silaannarmi pissutsi-
nit aallaaveqarsinnaasut - ta-
makku arsamemik pilersitsi-
sartut - atortorissaarutitigut
nalimmassarneqarsinnaaga-
mik.
Nalimmassaasinnaaniarlu-
ni Geoterrex Nuup mittarfiata
eqqaani illumik aallakaatitsi-
vimmik inissiisimavoq, tas-
sanngaannit sumiiffimmi aa-
lajangersimasumik kajungeri-
samik sunniisarnerit nalu-
naarsomeqartarput. Avataanit
sunniutaallutik akomusersui-
sut, aallakaatitsivimmi malu-
gineqartartut timmisartumit
uuttuinermi angusarineqartu-
nit ilanngaatigineqartarput,
naatsorsuutigineqartarami su-
miiffimmi tamarmi elektriski-
mik kajungerisamillu akomu-
sersuinerit assignttartut.
AG-mi sulisup ujarassiooq
Mogens Lind ilagalugu Geo-
terrex-ip suliami tassani pi-
sortaatitaa Dawin Allen pu-
laarpaa. Nuummi umiarsuali-
viup eqqaani illumi sulivoq,
qarasaasiarlu atortoralugu
paasissutissat suliarisarpai,
akornusersuinerillu nunami
aallakaatitsiviup malugisai
tunngavigalugit nalimmas-
saasarluni.
Dawin Allen-ip mittarfim-
mukaappaatigut, aallakaatitsi-
villu qimerloortillugu. Tim-
misartunik eqqussisarfimmi
ineerannguamiippoq. Tassani
paasissutissat qarasaasiamut
immiussissummut immiun-
neqartarput kingomalu tim-
misartumi qarasaasiap paasis-
sutissanik immiussaanut aku-
lemnneqartarlutik.
Timmisartoq ulikkaartoq
Leo Denner, timmisartumit
uuttortaanerni pisortaasup
timmisartuarannguaq qimer-
loortippaa, atortorissaarutaalu
pitsaalluinnartut oqaluttuaral-
ugit. Takutissorpai qarasaasi-
aq, qaammataasakkut sumiis-
susersiut, assiliivik TV-kkul-
lu isiginnaarut atorlullu allar-
passuit sumut atomeqartartut
nalilissallugit paatsiveqartin-
ngisagut.
Ataaserli immikkut soquti-
ginarpoq. Karsersuuvoq qer-
nertoq, taassumalu akomuser-
suinerit suugaluilluunniit na-
limmassartarpai, soorlu tim-
misartup sajuppilunnera, tim-
misartumi nipiliortut elektro-
magnetiskiusut akomusersui-
neri allarpassuillu misissui-
nemp ingerlaneranut akomu-
sersuisinnaasut.
- Siomatigut timmisartoq
»salinneqartarpoq«, timmi-
sartuarannguami nikeriarfis-
saqanngingajattumik oqalut-
tuuppaatigut. - Atortut elek-
tronikkimut tunngasut pisari-
aqanngitsut tamarluinnaasa
niuneqartarput, innaallagissap
aqqutai atassuteqaatillu allat
sapinngisaq tamaat ikilisin-
neqartarput elektromagnetis-
kiusunik akornusersuisoqaq-
qunagu. Ullumikkut taamaal-
iomissaq pisariaqanngilaq. -
Uuma, karsi pattalaarpaa, -
suut tamaasa iliuuserineqar-
tarsimasut taarserpai, maan-
nalu taamatut misissuinerni
timmisartut nalinginnaasut
atortulersorsinnaavagut.
Timmisartup naqqani pu-
tunnguamit videomik filmili-
uut nunap tungaanut sammi-
voq. Taassuminnga nunap
qaava filmiliarineqartarpoq,
nalunaaqutaq sumiiffillu su-
kumerluinnarlugit nalunaar-
sorlugit, taamaalilluni uuttor-
taanermi paasisat qaqugu-
luunniit assilianngorlugit ta-
kuneqarsinnaanngorlugit.
Timmisartuarannguaq na-
lunaaquttap akunnerinut qu-
lingiluanut orsussaqarsinnaa-
voq, omitassalli allat toqqar-
nissaannut orsussaqamiarluni
nalunaaquttap akunnerini ar-
fineq marluk missaanni tim-
misartorneq taamaatinneqar-
tarpoq. Suliarli imaannaan-
ngitsuuvoq, pingaartumik
timmisartortartumut, inger-
laameq tamaat qaammataa-
siakkut sumiissusersiut ilu-
aqutsiullugu sammivik ataa-
seq malinniartuartussaagami-
uk, tamatumunngalu ilutigitil-
lugu qutsissuseq taannaannaq
nuna, qooqqut qaqqallu qu-
laallugit eqqorluarlugit inger-
lajuartussaalluni.
Misissuinerit
malunnamerit
AEM-imik misissuinerit ma-
lunnamempput. Timmisartu-
mit nunap iluanut elektro-
magnetiskiusumik nassiussui-
soqartarpoq, aatsitassat ilaasa
kajungerisaat malugineqar-
sinnaallutik, taakkulu malu-
ginniummik atsissumik tim-
misartup nunallu akomanniit-
tumik uuttortameqartarput.
Uuttuunerit tamakku suku-
mernerusarput, AROMAG-
imillu uuttortakkanit annertu-
nerullutik.
Taamaattumik AERO-
Ujarassiooq Mogens Lind Aatsitassanut Allaffik.
Geolog Mogens Lind fra Råstofkontoret.
MAG-imik misissukkat nu-
nap sannaani paasissutissat
annerit sukuminnginnerusulli
ataatsimut isigalugit paasinia-
ataallutik. Taamatut sukumin-
nginnerusumik misissuinerit
tunngaviliisarput misissugas-
sat soqutiginaateqarnerusut
misissoqqinneqarnissaannut
aalajangiiniarnemi.
Misissuinerit sukumemeru-
sut nunap sannaanik assigiin-
ngitsunik misissuinerusin-
naapput. Timmisartumik pi-
sinnaapput, aammali nunami
ujaqqanik misissuinertigut
ingerlanneqarsinnaallutik, as-
sersuutigalugu nunap nikikki-
artomermini ajattugaani nak-
kaanikut misissomeqarsin-
naallutik, aatsitassanik aala-
jangersimasunik misissueq-
qissaarfiginiarlugit.
AEM tunngavigalugu uki-
oq manna misissuiffigineqar-
tussaapput Sermiligaaqp eq-
qaa kiisalu Arsuup Qeqertaa,
Aatsitassanut Allaffeqarfiup
ilisimagamiuk tamaani kuul-
teqamera, kanngussaqamera
zinkeqameralu ilimanaateqar-
toq.
Siunissamut
iluaqutissat
NUUK(JB) - Kalaallit Nu-
naata sineriaa tamaat kaju-
ngerisaq iluaqutsiullugu mi-
sissuinissarput takorloorpar-
put, ujarassiooq Mogens
Lind, Aatsitassanut Allaffik,
AG-mut oqarpoq. - lluatsis-
sinnaanersorli naluarput. Aki-
soqaaq, aningaasallu akuer-
sissutaassanersut qulakkeer-
sinnaanngilarput.
- Mannali tikillugu nammi-
nersornerullutik oqartussat
timmisartumit misissuinernut
taamak amerlatigisunik ani-
ngaasaliinerat tupinnaannar-
poq. Ilaat qallunaat aatsitassa-
nik aqutsisoqarfiat aningaasa-
leeqatigalugu ingerlanneqar-
put, allat namminersomeml-
lutik oqartussat kisimik ani-
ngaasaliiffigalugit.
- Soorunami siunissamut
iluaqutissatut aningaasaliine-
mvoq, Mogens Lind nangip-
poq. Oqarporlu AEROMAG
tunngavigalugu misissuisitsi-
nissamut akuersissut tutsiun-
neqaannartoq sunik tamanik
misissuisinnaanissanut qin-
nuteqartoqangaatsiarsimasoq.
Qularutissaanngilaq timmi-
sartumik misissuinerit ujar-
lememut soqutiginnilersitsi-
suummata.
- Arlaannillu iliuuseqartari-
aqarpugut, Mogens Lind o-
qarpoq. - Kititsinni sanilerput
nunarujussuaqarpoq, manna
tikillugu timmisartumit misis-
sorneqangaatsiareersoq, taa-
maattumillu uagut assingusu-
mik neqerooruteqartariaqar-
pugut.
- Tamakkununngali akuli-
unnissatsinnut periaifissa-
qarpugut?
- Aap, paasinarsereerpoq
Kalaallit Nunaat Canadamut
naleqqiullugu iluaqutissarta-
lik, Canadami qaarsoq ersin-
nginnami. Kalaallit Nunaan-
nili nunap sannaa ersiinnar-
poq, ilaatigullu pissutsit ta-
makku aatsitassarsiorfiit omi-
ginartippaat.
AEROMAG tunngavigalugu
Kangerluarsorutsimit Arsum-
mut misissuinerit namminer-
somerullutik oqartussat qallu-
naallu aatsitassanut aqutsiso-
qarfiup avillugit aningaasa-
lersorpaat. AEM tunngaviga-
lugu misissuinerit namminer-
somerullutik oqartussat kisi-
mik aningaasalersorpaat. Mi-
sissuinerit tamarmik immik-
kut 5 millioner kroninik ake-
qarput.
ASS./FOTO: AG-FOTO