Atuagagdliutit - 14.01.1997, Side 2

2
14. JANUAR • 1997
25 ÅRS REGERINGSJUBILÆUM
Kalaallit Nunaata dronninsia
Dronning Margrethe angalanermigut Nunatsinni amerlasuunik attaveqarlerpoq '
Qallunaat kunngikkormiui
ukiut ingerlanerini allanut
naleqqiullutik Nunatsinnut
qaninnerpaapput. Kunngik-
kormiut tikeraarneri tamar-
mik nalliuttorsiornerupput,
kunngikkormiut Nunattalu
imminnut atanerat sakkor-
tusiartuinnartarluni, atta-
veqarnerillu ataasiakkaat
ikinngutigiinnermik pilersit-
sisarput, imminulli ungasin-
nerujussuaq soorunami kil-
liliisarluni, aammali kun-
ngikkormiut malunnartuu-
nerat peqqutaalluni qanilli-
vallaarneqarsinnaannginne-
rat kiliiliisarluni.
Dronning meeraaliunili
Nunarput ilisimalerpaa, a-
ngajoqqaavi angerlarsimaf-
finnut kalaallimik kiffalinnut
pulaallattaartaramik. Aqqa-
neq marlunnik ukioqarlunili
angajoqqaani Nunatsinni
angalareerlutik tikimmata
nukkaniiu kalaallisuussa-
minnik nassaanneqarlutik
Nunarput ilisimallualereer-
paa.
Dronning-ip Kalaallit Nu-
naat soqutigiuarsimavaa, u-
kiullu ingerlanerini minne-
Danskit kunngeqarfiat na-
liitsuuvoq. Danskit isaan-
niinnaanngitsoq isigalugu.
Kunngit 50-it dronning-illu
marluk kipiffeqanngitsumik
atuunnerat nunarsuarmi
qaangerneqanngilaq. Ukiut
tusintit sinnerlugit matuma
siorna kong Harald-ip Dan-
mark tunngavilerpaa. Naak
qallunaat kunngii tamarmik
kakkartorsuunngikkaluar-
tut, danskit kunngeqarfiat
ukiuni tusintini oqaluttuari-
saanermini - vikinget na-
laannili demokratimut nu-
taaliaasumut - ukiut hun-
dredikkaat nikerarnerini
inuiaqatigiit naalakkersueri-
aatsillu allanngorarneri tu-
pinnaannartumik nalimmas-
sarfigisinnaasarpaat.
Arlalitsigut Niaqorutip
nunaarannguup Europap
nunavittaata avannamut
nuuaniittup ataannarnissaa
qulakkertarsimavaa - sor-
sunnerit, pikitsitsinerit, al-
lanngortiterinerit, nunallu
allat tiguaaneri aqqusaarlu-
git.
Niaqorutip nuna tamanna
atatsimoortippaa, taamanilu
- sulilumi - kunngikkormiut
innuttallu akornanni qanit-
tumik ataqatigiinneri peq-
qutigalugit, kunngikkormi-
ut Danmarkimi sorlaqartu-
arput.
Oqaluttuarisaanermik ili-
simasallit oqaatigiuartar-
paat, kunngeqarnenup a-
taannarneranut peqqutaa-
soq, innuttaasut imminnut
ilisarnaatitut misigisaat pi-
ginnaasaallu kunngiusup
rulersimanani. Paarlattua-
nik Nunarput eqqarsaatimi-
niitittuarpaa, pisullu Nunat-
sinnut pingaaruteqartut
malinnaaffigiuarsimallugit.
Nunatsinnik
ilisimannittoq
Dronning pissutsinut toq-
qaannartumik Danmarki-
mut attuumassutillit kisiisa
ilisimasaqarfigilluanngilai.
Kalaallit Nunaannut dron-
ningitut nunap oqaluttuas-
sartaanik ilisimasaqarluar-
poq - eskimuut qallunaatsi-
aallu - ullutsinnilu pisunik
aamma. Tamatigut malin-
naajuarnini takutittuarpaa,
arlallillu tupaallaatigisarpaat
mikisualunnguanut allaat ili-
simasaqarluarnera.
1970-imi landsrådimut
siulittaasumi Erling Høegh-
ikkunni tiitortillutik arlaleri-
arluni landshøvding N. O.
Christensen naqqittarpaa,
naak taanna pissutsinik ilisi-
masaqarluaraluartoq.
Dronning Margrethe-milli
naqqinneqarneq kanngu-
suutissaanngilaq. Inuit
dronning-ip puaatsoortissi-
ileqqorisinnaaneri. lma isu-
maqarpoq. innuttaasut kun-
ngimik imaluunniit dron-
ning-imik ileqqulersuutaa-
sigut imminnut ilisarisin-
naassallutik.
Nalimmassareerpoq
Qallunaat kunngerpassuisa
akornanni Margrethe II
taamak ileqqoqarnissamut
nalimmassareerpoq. Dan-
markip kunngiini arnat siul-
lersaaraat. Siulia arnaq atii-
alu, Margrethe I (1353-
1412) ernini Oluf sinnerlu-
gu kunngiuvoq. Margrethe
II aamma qallunaat kunnge-
risimasaanni assortugas-
saanngitsumik siullersaallu-
ni eqqumiitsuliortuuvoq.
Qallunaap atuakkiortup tu-
saamasap Susanne Brygger
dronningip 50-inik ukioqa-
lerneranut atatillugu (16.
april 1990) apersornerani
allappoq. eqqumiitsuliorne-
rup kunngitut immikkorlu-
innaq inissillugu inuttut ili-
sarnaateqartikkaa.
Dronning-ip pingaartip-
paa kunngi apersorneqar-
nissaminut piareersimasa-
riaqartoq - allaat eqqumiit-
suliortunit akerliunianit
imaluunniit ilinniarluarsima-
sunit - misissorneqaqaan-
ngilluinnartumik, oqaloqati-
giinnerup siorna kingorna-
luunniit, taamatullu isuma-
qarnerata takutippaa kun-
ngeqartugut arnamik na-
liitsumik. Dronning-iunerin-
nani peqqutigalugu naliit-
suunngilaq, aammali inuu-
nermini naapinnerlutassa-
masai klubbiiioraluarunik
akimasuunik ilisimasaqarlu-
artunik ilaasortaqassagalu-
arpoq. Dronningimi unam-
millerniassagaannik piareer-
sarsimalluartariaqarpoq.
AG-p dronning ilisarisi-
maliuarpaa. Paarlakaajaallu-
ta nunarujussuatsini angala-
qatigisarnikuuarput, piffis-
sallu ingerlanerani aviisimi
oqaluttuat tamarmik dron-
ningip tikeraatut pissusi-
lersorneranut nuannarin-
ninnermik', Kalaallit Nu-
naannillu inuinillu naapita-
minik nuannarinninneranik
oqaluttuanik ulikkaarput.
Kunngi Frederik aamma
dronning Ingrid-ip Nunat-
sinnut tikeraartarnerminni
nuannarineqarnerujussuat
dronning Margrethe-p iti-
ganngivilluni kingornuppaa,
apersorneqartarnermigullu
nunatsinnilu oqalugiartar-
nermigut kalaallit inuuner-
minni atugarisaannik tupin-
naannartumik malinnaanini
tusartittuarpaa, piginnaasaq
aasakkut tikeraartartut -
aamma tusagassiortut nu-
nanit allaneersut - ilinniarfi-
raluamini paqumigisaqar-
nermit killilersorneqarner-
millu kaanngarsimagami.
Dronning Margrethe-lli
pingaartinnersaavaa dron-
ningiunissaq, naalagaaffiup
qullersaatut. Tamanna ki-
ngornussaraa, suliffigaa pi-
sussaaffigalugulu. Eqqu-
miitsuliortutulli inuiaqatigiit
qallunaat ilisarisimalerpaat
»arnaq taanna ilisimasalik,
malussarissoq ileqqunillu
malinnaaginnanngitsoq«
(qallunaap atuakkiortup tu-
saamasap allap taaneratut)
inuttut uummarilluinnartu-
tut.
Eqqumiitsuliai
Dronning Margrethe eqqu-
miitsuliortutut nutaaliale-
risutut pikkorissutullu ineri-
artorsimavoq, sulianilu Dan-
markimi nunanilu allani
saqqummersittarsimallugit.
Sivisuumik dronning-
ioreerluni eqqumiitsulior-
tutut nammineersinnaasu-
tut allanillu issuaanngitsutut
suliani aatsaat nittarsaate-
rusuttalerpai. Eqqumiitsuli-
anik naliliisartut oqaatigi-
sarpaat. ukiut ingerlanerini
atortut eqqarsaatigilluarlu-
git atornerisigut aammalu
eqqumiitsuliamigullu saq-
qummeriartaatsimigut eq-
qumiitsuliortutut ilisarnaa-
teqalersimasoq, inuttullu pi-
ginnaanini imaqarluartoq
sakkortoorlu assilianngorlu-
gu ingerlaavartumik saq-
qummersikkiartuinnaraa.
qalipaanermigut, assiliarta-
lersuinermigut kiisalu TV-
gilluarsinnaasaat.
Inuit soqutigisarai
Dronning Margrethe inuun-
ngilaq nunami qullersatut
inunnit takuneqarnissami-
nik nakerinninngilluni taku-
tilaaginnartartoq. Inunnut
akuliuttuarpoq, inuillu naa-
pitani tamaasa soqutigisari-
sarpai.
Inuit ikittunnguuvugut
eqqaamannittut Uunartimi
(Kap Tobin) umiatsiaaqqami
ikaartaammi nukappiaraq
qiterutaatigut nusummagu,
isumaqarami immamut nil-
lertumut sikut akornannut
isilersoq. Isilinngilaq, ta-
mannali dronningip naluaa,
piaartumilli qisuariarpoq.
Aviisimi ullormut saqqum-
mersartumi BT-mi sooruna-
mi oqaluttuarsuanngorpoq
dronningip nukappiaraq ka-
laaleq ipinissaraluanit an-
naappaa. Ingasattajaagaq
dronningip pisuussutigin-
ngisaa.
Dronning Margrethe tu-
sarnaallaqqissutut ilisarisi-
maneqarpoq. Imminut misi-
gisartakkanilu qaqqalaaruti-
mut isiginnaartarfinnillu
ballet-erfinnik ilusilersui-
nermigut pilersittakkami-
gut.
Ineriartortuarporlu.
Dronning 31-nik ukiulik
Qallunaat ulloq puigunngi-
saannassavaat Margrethe
kunngissaalluni 31-nik uki-
oqarluni 15. januar 1972
Christiansborg Slot-ip a-
neersuartarfianut anillam-
mat, statsminister Jens
Otto Krag-illu Danmarkimi
dronning-itut suaarutigim-
magu.
Ippassaammat angunni
asaqisani annaasimavaa:
- Kong Frederik IX toquvoq!
Jens Otto Krag-ip tamanut
nalunaarutigaa. - Ataqqi-
nartorsuaq Margrethe II
inuummersorli!
Aliasunnermini nunusaria-
qarpoq: - Qanortoq inuian-
nut kanngusuutissaanngit-
sutut iliorlanga.
Qallunaat kikkullunniit
januarip ullua issittoq taan-
na puigornavianngilaat
dronning-ertik qernertunik
atisaqarluni qullilillunilu
danskit inuiaat qanimut
suleqatigilermagit, suleqati-
giinneq maanna ukiunik 25-
liisoq.
Taamaalluni oqarneratut,
inuunermut isiginnaagin-
nartussanngornissani anni-
laangaginninnera, pissutis-
saqanngilaq. Dronning naa-
lagaaffiup qullersaraa suli-
assat ileqqulersornerlu inat-
sisitigut pisussaatitaanini
naapertorlugu, aammali
gisanngilai, allalli oqaluttu-
assaat tusassallugit soquti-
gineruaa. Taamaalilluni qu-
larutissaanngitsumik paasi-
titsisarpoq inuit amerlasuut
akornanni nunamilu inuu-
soq, naalagaaffimmi tamar-
mi innuttaaqataasoq - aam-
ma Kalaallit Nunaanni.
Aasaru tikissaaq
Dronning Margrethe aasaru
tikeqqissaaq. Dronningitut
nalliuttorsiornerminut ata-
tillugu Nunarput Savalimmi-
ullu tikeraassavai, taamaalil-
lunilu ileqqutoqqat eqquut-
sinngitsooqqissavai, qanga
ileqquusaraluarami kun-
ngikkut nunanut nammi-
nersornerusunut ukiut arfi-
neq pingasukkaarlugit tike-
raartarnerat.
Qanga taamaattaraluar-
poq dronningip angajoqqaa-
vi 1968-imi tikeraarnerisa
tungaannut. Margrethe
kunngissaalluni 1970-imi
Nunatsinnut tikeraarpoq,
taamanimillu pisuni amerla-
suuni takkuttarpoq. Nam-
minersornerulernerup atuu-
tilernerani pisortatigoortu-
nunami innuttani siullersaa-
voq allanngorarnernik ma-
linnaalluartuuginnarnani,
aammali ineriartornermi
malunnaateqarluartumik
sunniuteqartoq.
Taartumi ikualanertut
Margrethe Alexandrine Tor-
hildur Ingrid, Kong Frederik
IX (1899-1972) aamma
dronning Ingrid-ip (Sverige-
mi 191 O-mi inunngortoq)
paniat inunngorpoq 16.
april 1940 kunngissakkut
nuannarineqarluartut anga-
jullersaattut. Taamani tyskit
nunamut pereerput. 9. april
Danmark imminut illersor-
sinnaanngitsoq saassuppaat
tiguarlugulu, sapaatillu
akunnerat qaangiummat
prinsesse-nnguup inunngor-
nera taartumi ikualalluni
neriuutissatut ilisarnaatin-
ngorpoq.
Taamanili siumut ilisima-
neqanngilaq Margrethe taa-
maalluni Danmarkimi arnani
siullersaalluni kunnginngo-
rumaartoq. Danmarkip tun-
ngaviusumik inatsisaanni
akuerineqanngilaq arnap
kunnginngornissaa, aatsaalli
1953-imi tunngaviusumik
inatsisit allannguutissaat
inunnut taasissutigineqar-
mata arnamik kunnginngor-
toqarsinnaanera periarfis-
sinneqarpoq.
Aalajangerneq nuannari-
neqarluartoq. Kong Frede-
rik, angut inuinnarnut akuli-
ussinnaassusilik, nipilersor-
nermillu pikkorissusilik, nu-
lialu pinnersoq dronning
mik nalliuttorsiornerit a-
merliartuinnartut Kalaallit
Nunaannut nuunnikuupput,
tamatigorluinnarlu periar-
fissaqaraangami takkuttu-
arpoq. Dronning Margre-
the-p Kalaallit Nunaanut
piumanngilluni angalassan-
ngilaq. AG-p assinik toqqor-
siviani asserpassuit upper-
narsarpaat ilaquttanilu tike-
raaraangamik maaniinner-
tik nuannarigaat, aammalu
eqqissisimaarnissaminnut
periarfissaqartartut - pini-
arnikkut aalisarnikkullu, kii-
salu inuit nunatsinni ilisarisi-
malersimasatik ilagalugit.
Aviisimut ilanngussami
matumani ussassaarisartu-
vullu dronningerput nunami
qullersatut naliiuttorsiorne-
rani nersorniarparput, ilaa-
tigut Kalaallit Nunaannut
angalasarnerisa ilaat eqqar-
torlugit. Tamakkunani ta-
kunerusarparput, taamaat-
tumillu angalasarneri dron-
ning Margrethe-p Kalaallit
Nunaannut qullersaanera-
nut ilaanersaapput.
Ingrid Danmarkimut kun-
ngissaapput asaneqartut
ataqqineqartullu. Taakku
Margrethe-p ilinniartin-
neqarnera sukumiisumik
pikkorissuseqartumillu aaq-
qissuuppaat. Ullutsinni
dronning amerlasuunik pi-
ginnaaneqartariaqarpoq,
nalinginnaasumillu ilisima-
neqarpoq Danmark kunnge-
qarmat arnamik silarsuarmi
ilinniarluarsimanersat ilaan-
nik.
Piareersameq sulinerlu
1959-imi angusarissaarluni
ilinniarnertuunngorpoq, ili-
simatusarnerminilu ilisima-
tusarfiit makku aqqusaar-
torpai: København, Århus,
Cambridge, Paris aamma
London, ilisimatusaqatimi-
tulli pineqarpoq, ilinniar-
nertuutullu inuusuttutut
aliatulli inuulluni.
Oqaluttuarisaaneq, poli-
tikkimik ilisimatusarneq,
aningaasarsiorneq aamma
oqaatsit dronning-inngor-
tussap piginnaasaqarfigisa-
riaqarpai, ullumikkullu ilisi-
masaqarluarluni inuiaqati-
giinnut tunngasut suugalu-
artulluunniit sapaatit akun-
nikkaartumik statsministe-
rimik nunanullu allanut tun-
ngasunut ministerimik a-
taatsimeeqateqartarnermini
oqaloqatigiissutigisinnaa-
sarpai.
Naalakkersuisut siulittaa-
sui taarserartut - saamerliit
talerperliillu - dronning oqa-
luttuarisarpaat soqutiginnil-
luartutut, paasissutissiissu-
Dronning Margrethe II
- Arnaq nutaalerisoq. Dronning nutaalerisoq