Atuagagdliutit - 24.04.1997, Page 10

10
Nr. 31 • 1997
ft£cl ap'a^c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
PISORTAT AKERULERPAI
Jens Kreutzmann assigiinngitsorpassuarnik piginnaasaqarpoq, amerlasoorpassuarnik
eqqaassutissaqartitsilluni
Nuummi biologstationimi
pisortaasimasoq pinngortita-
mik ilisimasaqarluartoq Jens
Kreutzmann Nuummi Radiup
Qaqqaani ineqarfimminit
Nuup Kangerluanut isikkivi-
gissorujussuuvoq. • Pinngorti-
taq ilikkarluinnarsimavaa Ka-
laallit Nunaata imartaani uki-
orpassuami misissuisarsima-
nermigut.
Jens Kreutzmann aamma
ilisarisimavarput KNR-TV-
mi pinngortitaq pilhigu aalla-
kaatitsisamemit, Niels Henrik
Lynge aallakaatitsivimmee-
qatigalugu uumasut, naasut
pinngortitarlu pillugit apeq-
qutinik isiginnaartunut akis-
suteqaraangat. Taamatut ilisi-
masaqaannanngilaq ilisima-
tusartarnermigut, aammali
peroriartomermini misilitta-
gaqamermigut ukiorpassuar-
nilu sulisamermigut ilisima-
saqalersimalluni.
Jens Kreutzmann-ip taa-
maattuunera kikkunnit tama-
nit ilisimaneqarpoq. Aammali
allamik inuuneqarpoq ikittu-
innarnit ilisimaneqartumik.
Assersuutigalugu landsretimi
ukiorpassuarni eqqartuusse-
qataasarsimavoq, Nuummilu
ukiuni arfineq-pingasuni
kredsdommeriusimalluni. Su-
liniuteqarneratigut Nuummi
katersugaasivik aallartinne-
qarpoq. Taamatullu katersu-
gaasiveqarneq sinerissamut
tamarmut siammarsimavoq.
Ilinniartitsisoq Gaba Thor-
ning aamma tusagassiortoq
Ulrik Rosing ilagalugit »Inuit
Parti« aallartippaat, 1960-
ikkut ingerlaneranni inunnik
eqiterinermik politiki - G-60-
imik taaneqartartoq - akerli-
lerniarlugu. Taamanikkut
naalagaaffiup atorfilittaanit
Jens Kreutzmann ima nuan-
narineqanngitsigisimavoq, al-
laat tamanna ullumikkut suli
malugineqarsinnaalluni. Uki-
orpassuami Kalaallit Nunaat
tamaat angalaarfigisarsima-
vaa nunaqarfmnut siunnersor-
titut, tunisassiorfinnillu assi-
giinngitsunik aallartitsiniar-
nemi pikkorissartitsisutut su-
lisarsimalluni.
Peroriartornera
Jens Kreutzmann Maniitsumi
inunngorpoq 1925-mi, mee-
raanermili annersaani Ap-
pamiuni maannakkut inuerut-
tumi alliartorsimavoq. Angu-
taa Ujoorsinnguaq Kreutz-
mann Atamminni Appamiu-
nilu nappajatut niuertorutsi-
tullu sulisarsimavoq, Jens
Kreutzmann qulinik ukioqa-
lersoq ilaqutariit Maniitsumut
nuunnginneranni. Ujoorsin-
nguaq nulialu Mikol katillugit
arfineq-marlunnik qitomaqar-
put.
Jens Kreutzmann-ip mee-
raanini nuannersumik eqqaa-
mavaa. Meeqqanit arfineq-
marluusunit akullersaavoq.
Oqaluttuarpoq suli mee-
raaraalluni angajuni toqusi-
masoq. Jens Kreutzmann i-
nunngormat amaa tamimigut
nappaateqalersimavoq, taa-
maattumik ajaata Andrea Jef-
tasen-ip jomguni perorsarsi-
mavaa.
- Ajaga atassuteqarfigisoru-
jussuuara, naallu angajoq-
qaakka ilagalugit Maniitsu-
mut nooreeraluarluta periar-
fissat tamaasa atomiartarpak-
ka Appamiunut uialu tike-
raamissaannut. Taakku nam-
minneq meeraqanngillat, nu-
annaarlutillu tikilluaqqusar-
paannga. Ajama nukattitaraa-
nga, tikeraartarpakkalu 14-
inik ukioqalerlunga Nuum-
mut atuariartunnginninni.
Jens Kreutzmann-ip mee-
raanerata nalaani Appamiut
100-t missaannik inoqarpoq.
Ukiuunerani niuertarfik ma-
toqqasarpoq, nunaqarflmmi-
ullu Kangaamiunut qallunni-
artarput. Jens Kreutzmann-ip
angutaa majimi Appamiunut
tikikkaangami niuertarfik
atorfissaqartinneqarnerpaa-
ginnanik tuniniaavigilersar-
paa, soorlu kaffmik, qajuusa-
nik, sukkunik, margarinanik
aamma inuunermi pisaria-
qartinneqartunik allanik.
Angutaa oktoberimi Ma-nii-
tsumut uteraangat niuertarfik
matuneqartarpoq.
- Appamiormiut pisoorsu-
artut eqqaamasarpakka. Uki-
uni taakkunani aalisameq an-
nertoorujussuarmik ingerlan-
neqarpoq, qilalukkallu ukiak-
kut amerlasoorsuanngorlutik
takkusimaaleraanga qassu-
sersortoqartarpoq. Qilalukkat
umiatsianik kangerlunngua-
mut ungoomeqartarput, qas-
sutinillu unguneqartarlutik.
Taamatut piniameq peqqis-
saartumik ingerlanneqartar-
toq annertoorujussuarmik pis-
sarsiviusarpoq. Ukioq ataaseq
eqqaamava juulleriartortoq
qilalukkat 100-t missaat pisa-
rineqartut, kisiannili 1930-
ikkut ingerlaneranni silaan-
naq allanngormat qilalukkat
tammarput, Jens Kreutzmann
oqaluttuarpoq.
Assaanerit
Jens Kreutzmann meeraatillu-
gu Danmark-imi Katersugaa-
sivissuarmeersut Appamiuni
arlaleriarlutik assaasarput.
- Kalaallit Nunaanni naju-
gaqarfiit pisoqaanersaasa i-
laattut Appamiut Katersugaa-
sivissuarmit soqutigineqarlu-
arsimapput. Illukorpassuaqar-
poq Katersugaasivissuarmiut
assagaannik, eqqaamavaralu
ujaqqanit atortutoqqat Kater-
sugaasivissuarmeersunut tu-
niniartarlugit. Atortoq ataaseq
3 øremik akilersittarlugu. Eq-
qaamavara assaasut pisorta-
rigaat Therkild Mathiassen.
Ilaqutariit Kreutzmann-
ikkut Maniitsumut nuummata
ataataat napparpoq. Nissu-
migut qangali ajoquteqarsi-
mavoq, taannalu aseruussi-
mavoq, taamaattumik ukiumi
ataatsimi napparsimmavimmi
uninngasariaqarsimavoq.
Taamanikkut atomeqanngil-
lat penicilin imaluunnit pilat-
taasameq, taamaattumik Jens
Kreutzmann-ip angutaa inuu-
nermi sinnera qeratasuumik
nioqarpoq.
- Ataatama napparsimanera
pissutigalugu ilaqutariit pis-
sarliunngillat. Grønlandsty-
relsimi atorfeqamini pissuti-
galugu aningaasanik aalaja-
ngersimasunik pisartagaqarsi-
massaaq.
Oqaatigineqareersutut Jens
Kreutzmann 14-inik ukioqar-
lunu Nuummut pivoq, Ilinni-
arfissuarmi ilinniartunngorlu-
ni, taamanikkullu qinigassa-
tuaapput ajoqinngornissaq
imaluunniit ilinniartitsisun-
ngomissaq. Upperisaq anner-
toorujussuarmik ilinniartitsis-
sutaavoq, Jens Kreutzmann-
illi upperisaq soqutigivallaar-
simanngilaa. Taamaattumik
Ilinniarfissuarmi ukiuni arfi-
nilinni atuareerluni Danmark-
imut atuariartorpoq.
Atuaqqusaanngilaq
Sorsunnersuaq kingulleq qaa-
ngiuteqqammersoq Jens
Kreutzmann Danmark-iliar-
poq, tappavanilu ukiuni arfi-
neq-marlunni atuarluni.
- Taamanikkut inuit nunasi-
aneersut ilinniamertuutut atu-
arsinnaanngillat. Taamaattu-
mik qinnuteqaraluarama iti-
gartinneqarpunga. Taarsiullu-
gu lærerhøjskolimi atualer-
punga, ilinniarnertuutullu
kursusernermi ilinniagassat
ilaannik atuarsinnaallunga.
Taamatut atuamermi sania-
tigut Jens Kreutzmann Grøn-
lands Fiskeriundersøgelser-
imut København-imiittumut
atassuteqarpoq, ilinniagaqar-
ninilu ilavaa pinngortitaleri-
nermik ilinniagassanik. Taa-
maattumik Fiskeribiologisk
Laboratorium Nuummiittoq
1953-imi sananeqarmat tassa-
ni pisortanngorsinnaalerpoq.
Ilinniamermi nalaani iluat-
sitsilluni aalisakkanik misis-
suutip »Dana«-p Kalaallit
Nunaanni angalasamerani aa-
sani marlunni ilaasarpoq.
Jens Kreutzmann-ili Dan-
mark-imi ilinniamerminik su-
li naammassinninngitsoq paa-
sineqarpoq puammi illuatigut
TB-qartoq. Tamanna pivoq
1951-imi, unitsinneqarporlu
Aunstrup Sanatorium-imut,
tassanilu ukiumi ataatsimi
uninngalluni. Taamanikkut
qaqutiguinnaq pilaasoqartar-
poq, ilisimatinneqarporlu pi-
lanneqarnermi kingorna i-
maasinnasoq itinngitsoortoq.
Kisiannili pilatsinnermi ki-
ngoma iterpoq, nakorsanillu
paasitinneqarpoq puaata nuu-
ani nappaataa pilallugu peer-
neqarsimasoq.
All. Pauline Møller
Ikiuuttoq
Jens Kreutzmann Aunstrup
Sanatorium-imi uninnganer-
mini uninngaannanngilaq.
Nakorsaaneq Ole Christensen
namminerminik pilaasoq
ikinngutigisorujussuanngor-
paa. TB-p bakteriai nakorsaa-
tinit suneqarsinnaanngitsut
pillugit atuakkiortoq.
- Napparsimasut pillugit
allattugaatinit paasissutissat
arlalissuit atorlugit skemanik
suliaqamerani ikiorpara. Ske-
mat atuakkiami assiliartaler-
suutitut atorneqarput. Ole
Christensen taamatut atuakki-
omermigut doktorinngortin-
neqarpoq.
Ukiuni arfineq-marlunni
Jens Kreutzmann Danmark-
imi atuareerluni Nuummut u-
terpoq, Fiskeribiologisk La-
boratorium-imi Nuummiittu-
mi pisortanngoriartorluni.
Taanna 1953-imi sananeqar-
poq, aasaaneranilu angalasar-
nemi katersat assigiinngitsut
ukiuunerani laboratoriami ki-
simiilluni suliarisarlugit. Aa-
saanerani sulisut amerlisar-
put, biologit Grønlands Un-
dersøgelser-imeersut Dan-
mark-imiit tikikkaangata, ilis-
imatuutut suliartorlutik, a-
ngallatigalugit aalisakkanik
misissuutit »Toomaq« aam-
ma »Adolf Jensen«.
Kiiisaaterpassuit
Jens Kreutzmann oqaluttuar-
poq 1950-ikkut ingerlaneran-
ni nunani allamiut kilisaater-
passui unioqqutitsillutik nu-
natta imartaani aalisartartut,
taamanikkut saarullineruttor-
fiata nalaani.
- Tamanna aqqutigalugu
eqqartuussiveqarfimmi suli-
salerpunga. Unioqqutitsisu-
mik aalisarsimasut eqqartu-
unneqaleraangata aalisamer-
mik ilisimasaqamera pissuti-
galugu eqqartuussisamissara
kissaatigineqarpoq. Taama-
nikkut kilisaatit annikitsuin-
narmik akiliisinneqartarput.
Pisatik naleqaraluaqisut anni-
kitsuinnarmik akiliisinneqar-
tarput, kisiannili uanga sulis-
sutigisimavara akiliisitsisar-
nerit qaffanneqamerat.
Aamma Jens Kreutzmann
1960-imi kredsdommeritut
toqqameqarpoq, Agnethe Da-
vidsen-ip saniatigut domme-
rimik allamik pisariaqartitsi-
soqalermat.
Saarulleqarluarnerata na-
laani taamanikkut KGH-mi
direktøri Hans Christiansen
kissaateqarpoq Qoomumi a-
ngisuumik aalisakkerivilior-
toqassasoq. Taamaaliornis-
saanik nangartarsimavara, ka-
ngerlummi plankton-inik mi-
sissuinikkut paasisimagakku
ukiut tallimat qaangiunneran-
ni saarulliit annertuumik iki-
leriarujussuassasut. KGH-p
direktøriata taamatut inanne-
qamini nuannarinngitsorujus-
suuaa, piffissamilu sivisooru-
jussuarmi uannut ajomiartar-
luni.
- Tassa taamanikkut naa-
laaffiup atorfilittai oqaasissa-
qartorujussuugallarmata.
Aalisagaqarluamerata nalaani Nuup kangerluani assilisaq. Under torskeeventyret et kæmpeeksemplar fra Godthåbsfjorden.