Atuagagdliutit - 01.04.1999, Page 13

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 1. APRIL 1999 • 13
Alten 1849-imit allanngorsimanngilaq, kunngillu niaqorutaasa suli ersippoq. Uku inngilinnguit ilingasut, 70-ikkunni nassaarineqarput, qalipaammik qallemeqarsimasut.
Alteret er oprindelig fra 1849. Kong Frederik den syvendes initialer, kan stadig ses. De her små basunengle blev fundet igen i 70-eme, under malingen bag alteret.
Annaassisitta Oqaluffia ukiuni 150-ini
Marlunngornermi 6. april ukiut 150-it qaangiutissapput Annaassisitta Oqaluffia atoqqaartinneqarmat
Tallimanngornermi Tannaartumi
(EE) - Nuup Saavani oqaluf-
fitoqqami ukiut 150-it inger-
laneranni pilluameq aliasun-
nerlu misigisaasarsimapput.
Upemaaq manna niviukkat
siullersaat sivisuumik toquu-
sarsimareerluni itertoq anni-
kitsumik provst Emma Bal-
slev-imut AG-millu aallarti-
tamut akornusiivoq, qalipak-
kap inngileeqqanik puala-
suunik qaamasunillu nujalin-
nik assiliartaqartup ataani
issiasasunut.
- Oqaluffik una inuit misi-
gissusaannik itisuunik ima-
qarpoq. Ilaqutariinnitsinni
pisut pingaarutillit tassani
nalliussisarpavut, soorlu kui-
sinnerit, apersortinnerit, ka-
tinnerit soorunalumi aamma
ilisinerit, aliasulluta qanitat-
sinnik inuulluaqqusinitsinni.
- Oqaluffimmukartarpugut
kiserlioraangatta nalornissu-
teqaraangattalu tuppallersar-
neqarumalluta, imaluunniit
qujaniarnermik ilunnguum-
merujussuartarpugut. Illu
taanna sunilluunniit imaqar-
sinnaavoq; Emma Balslev
oqarpoq oqaluffitoqaq pillu-
gu, Kalaallit Nunaanni piso-
qaanersaanngitsoq. Pisoqaa-
nersaavoq Zionskirken Ilu-
lissaniittoq.
Oqalufferujussuaq
Ullumikkut illunik uuttuisar-
nerput malillugu Annaassi-
sitta Oqaluffia angisuujun-
ngilaq. Qatserisartut oqartus-
sat, ikuallattoornissamut ma-
leruagassat aamma oqaluf-
finnut atuunnerannik ilisima-
saqartut, aalajangiisimapput
naalagiartoqartillugu inuit
250-it sinneqassanngitsut.
Kisiannili 1849-mi Nuuk
200-t missaannaannik inoqa-
rallarmat illussaarsuartut
allanarluinnartutut isikkoqar-
simassaaq. Oqaluffitoqarmi
siullermik qarmagaasimavoq
quassuttuui ersitsut.
Oqaluffik 125-liilluni nal-
liuttorsiormat taamani pala-
siusoq Bent Lynge allappoq,
qarmai aasimasut, taamaat-
tumik ajoqersuiartortitat aa-
lajangerput oqaluffik qisun-
nik qallerneqassasoq. Oqa-
luffillu nutaamik napasuliar-
taarpoq, napasuliaq uanit-
sutut isikkoqartoq nutaamik
taarserneqarmat. Kuserpal-
laartarmat napasuliaq 1884-
imi nutaamik taarserneqar-
poq.
Tusagassiortoq
6. april 1849-mi - talliman-
ngornermi illemartumi - o-
qaluffiup atoqqaartinnissaa-
nut Nuup eqqaamiui tamar-
mik qaaqquneqarsimapput.
Tallimanngornermi tan-
naartumi Jesusip sanningasu-
limmi toqquvigisaani alia-
sunneq angisaqimmat, illu-
mik taama angitigisumik
atoqqaartitsinermi nuannaar-
nissaq ajornakusoorsimas-
saaq.
Tusagassiortorlu Berling-
ske Tidende-meersoq atoq-
qaartitsinermi aamma ilaa-
voq. Atoqqaartitsineq no-
vemberimi allaaseraa, nal-
liuttorsiorneq qaammatinik
arfineq-pingasunik qaangiut-
toq.
Bent Lynge allaaserisamik
nutserisoq allappoq, inuit pe-
qataajartorlutik qaannanik
umianillu kiveriaannarnik
angallateqarlutik tikittut.
Aanaat aataallu pitsorluttut
meeqqallu inoorlaat tamar-
mik ilaapput, Nuullu Saava-
nut tulallutik.
Palasi Carl Emil Janssen
København-imi biskopi sin-
nerlugu Annaassisitta Oqa-
luffianik atoqqaartitsivoq.
Tusagassiortoq Berlingske
Tidende-meersoq allappoq,
kalaallisut oqaluussinera
paasisinnaanngikkaluarlugu
nuannaarutigalugu uummaa-
rissumik nipituumillu oqa-
luussimmat.
- Najuuttut tamarmik o-
qaasiinit killinneqarsimapput
nipangerlutillu tusarnaarlu-
tik.
Qatanngutigiinniat
Qatanngutigiinniat Hermhut-
ineersut ajoqersuiartortitallu
kristumiussutsip nalunaajaa-
tiginissaa isumaqatigiinngis-
sutigisaraluarlugu talliman-
ngornermi tannaartumi tassa-
ni 1849-mi isumaqatigiin-
ngissutitik »matoorsima-
vaat«.
Qatanngutigiinniat ajoqer-
suisuilu ullumikkut llisima-
tusarfiusumiit pisuinnarlutik
Nuup Saavanukarput.
Qatanngutigiinniat ajoqer-
suisuat Herbrich Kristusip
anniarneranik toquneranillu
oqaluttuamik atuaavoq qin-
nussillunilu, Ilinniarfissuar-
mi atuartut handelimilu suli-
sut erinarsoqatigiit Weyse-p
tussiusiaanik tussiareersullu.
Siullermeerluni naalagia-
qatigiinneq naggaserneqar-
poq kuisinnermik. Nukappia-
rannguaq Saarlormioq kui-
sippoq, qeqartoralugit niuer-
toqarfimmi nuimanerit ta-
maasa.
Naalagiamerit pingasut
Atoqqaartitsineq talliman-
ngornermi tannaartumi pi-
voq, ullorlu taanna pisarner-
tut naalagiamerit amerlane-
rusarput.
Ullup taassuma ingerlane-
rani pingasoriarluni naalagi-
artoqarpoq. Ullulli ingerlane-
rani inuit silami nerisinne-
qarlutillu imigassinneqartar-
put.
Tusagassiortup allaaseraa
nunaqarfimmiut tulleriiaarlu-
tik nerisinneqartut, nerinerlu
eqqissisimasumik ingerla-
soq.
- Kalaallit kristumiutut
nuannaarput.
- Europamiunut ulloq taan-
na Kalaallit Nunaanni nuan-
nernersaavoq.
Pingajussaanik naalagiar-
nermi kalaaleq ajoqi Iver
Berthelsen oqaluussivoq, o-
qaluussininilu ingerlappaa
qamannga pisumik ataqqi-
narpaluttumillu.
- Kalaallit tusarnersumik
tussiartarput. Weyse-llu tussi-
usiai killitsinnartuinik ator-
neqarput Ilinniarfissuup eri-
narsortartuinit sivisuumik su-
ngiusarsimasunit, Belingske
Tidende 1849-mi allappoq.
Inip asserluinnaa
Ukiut 150-it qaangiussima-
galuartut Janssen-ip aamma
Iver Berthelsen-ip Annaassi-
sitta Oqaluffia oqaluussiffi-
gisaat suli taannaavoq.
1970-ikkut ingerlaneranni
oqaluffik iluarsaanneqarmat
sananeqaqqaarami qalipaa-
taasa assinginik qalipanne-
qarpoq.
Oqaluffiup iluata iigai is-
siaviilu qasertunik qalipaate-
qarput, qilaavalu tungujor-
tuulluni, soorlu taamani taa-
matut qalipaateqarsimasoq.
Alteritoqaq Frederik VII-p
ilisarnaatai annoraaminermut
aappaluttumut naqinneqarsi-
masut kuisivillu taakkuup-
put. Kuisivik naneruuserfi-
toqqallu qisummit sanaat sa-
nasup qiperorsimavai.
Oqaluffik ingasattumik
pinnersagaanngilaq. Aaqqis-
suunnera imatorsuaq inngi-
laq. Kalaallit Nunaanni ila-
geeqamermi malunnaateqar-
luartut assilillugit gipsimik
qiperukkat oqaluffitoqqamut
naleqquttumik pinnersaa-
taapput.
Qalipaatiginnersaavoq qa-
lipagaq inngileeqqanik pua-
lasuunik pingasunik assiliar-
taqartoq tungujortumik tunu-
liaqutalik. Piffissap ilaani qa-
lipagaq taanna qallerneqarsi-
magunarpoq.
Oqaluffik iluarsaanneqar-
mat qallerneqarsimasoq nas-
saarineqarpoq.
Omigameqarluartoq
Annaassisitta Oqaluffia oqa-
luffiuvoq misigissutsinik
saqqummiiffiusartoq. Ka-
laallit Nunaat nammineerluni
biskopeqarfinngormat ilagiit
namminneq siunnersuutigaat
Hans Egedep Oqaluffia
Nuummiittoq Kalaallit Nu-
naanni oqaluffik pingaamer-
sarilissagaat.
Kisiannili politikerit inuit
oqaluffitoqqamut qanoq mi-
sigissuseqarnerannik ilisi-
mannittut kissaatigaat An-
naassisitta Oqaluffia oqaluf-
fiit pingaamersarilissagaat.
- Katittoqassatillugu kui-
sittoqassatillugulu oqaluffik
taanna atommaneqartaqaaq.
- Palasinngorama inuit
amerlanersaasa ilaqutariit
nalliuttorsiorneranni ilisiner-
nilu oqaluffik taanna atoru-
masarpaat, provst Emma
Balslev oqaluttuarpoq.
Ullumikkut Hans Egedep
Oqaluffia Nuummi najuga-
linnit atommaneqarnemlersi-
mavoq.
Sapaatini nalinginnaasuni
naalagiarnerni oqaluffiit
marluullutik omigameqarlu-
artarput. Juullilli nalaani
inissaqamiaraanni naalagiar-
nissaq nal. akunneranik a-
taatsimik sioqqullugu orni-
guttariaqarpoq.
Nalliuttorsiorneq
Pissusissaq malillugu oqaluf-
fiup ukiunik 150-iliilluni nal-
liuttorsiornissaa malunnar-
tinneqassaaq. Qanga sulisuu-
simasut maannakkullu suli-
sut, ilagiit sinniisaat peqati-
giiffiillu oqaluffimmut tun-
ngassuteqartut marlunngor-
pat 6. april oqaluffimmut
ingerlaaqatigiissapput.
Naalagiameq aallartissaaq
nalunaaqqutaq qulinut, soo-
runami kikkut tamarmik naa-
lagiariarsinnaapput.
Aamma unnukkut arfineq-
pingasut qeqqanut naalagia-
qatigiittoqassaaq, tassani ul-
lukkut sulisimasut naalagia-
riarsinnaallutik.
Ullap'tungaa naalagiaqati-
giinnemp kingoma sassaal-
lertoqassaaq, kisiannili ukiut
150-it matuma sioma pisutut
silamiinngitsoq.
Naalagiaqatigiinnerup ki-
ngoma provsteqarfiup Katu-
aq attartussavaa kaffillerfiga-
lugu, naalagiamermut omi-
guttussanut 250-inik amer-
lassuseqartunut, provsti o-
qarpoq.
Aamma Nunatta Katersu-
gaasiviani saqqummersitsi-
soqarpoq poorski sioqqullu-
gu marlunngornermi ammar-
neqartumik.
ATUAGAGDL1UTIT.
NAUHGI«AI\«IK TUSAIU1MINASAS8UNIK univhat.
Januar i.
Atuagagdliutit aallaqqaataaniilli ilisarnaatitoqaraa,
oqaluffiup napasuliaa, uanitsutut ilusilik. Taanna 1884-imi
taarserneqartoq.
Kirkens løgkuppel var fra det første nummer, Atuagagdliu-
tits logo. Den kuppel, der blev udskiftet i 1884.
ASS J FOTO: LIL-FOTO