Atuagagdliutit - 10.02.1982, Blaðsíða 27

^anerassuup qeqertaasa ilaat palminik orpilik taaneqartarpoq »nuna
U^arnaajuaannartoq<i.
en Palmeklædte stillehavsø kaldes for »landet med evigt forår«.
Kalaallit Nunaat
palmelinnik sissalik
OLTmik aaqqissuussivigineqarsimasumi Ny
^uledoniami najugaqartut kalaallinit
atugarissaarnerupput
^eqertarujussuup taassumap nu-
. aqnit attavigisaminit, kilometer-
.la tusindterpagssuarnik unga-
Slt,sigisUmiittUmit, tapiiffigine-
^ tarneq pinngitsoorsinnaanngi-
a- Najugaqartut namminersor-
erulersimanermikkut imminnut
unngasut annertuumik nammin-
. e9 aalajangiiffigisinnaavaat,
aamaattorli nunat allat tungaan-
'• illersornissakkullu nammin-
q akisussaassuseqaratik. Qe-
qertarmiut nunap attavigisamik
inatsisartuinut ilaasortaatitamin-
nik marlunnik qinersisinnaapput.
Kalaallit Nunaat oqaluttuari-
gipput? Naamik, Ny Caledoniaa-
na oqaluttuarigipput. Qeqertap
franskit nunaata ilagisutut ippaa
Manerassuarmi Australiap kangi-
aniittoq — imaappoq nunarsuup
ilaani illuatunginnguatsinnilu-
sooq, aterpiangajannguatsinni.
AG-p qeqertami ungasissumiit-
tumi tassani tusagassiortoq atas-
suteqarfigisimavaa Ny Caledonia
OLT-mik aaqqissuussineq
ttaatsukullammik
Siunissaq alak-
kalaarlugu?
Kalaallit Nunaat februarip 23-
anni naaggaassappat OLT-
1Tuk aaqqissuussinermik taa-
heqartartoq tassaalissaaq EF-
lrt11 tamakkiisumik ilaasortaa-
nerrnut illuatungiunniarneqar-
tut siullersaat.
Kalaallit Nunaata siunissa-
risinnaasaa paasinarsisilaaru-
fnallugu AG-p atassuteqarfigi-
®'mavai nunat ungasissumiit-
’-at ullumikkut OLT-mik aaq-
q'ssuussivigineqarsimasut 17-
1Usut ilaat marluk. Siulleq tas-
^aasoq Ny Caledonien ullumik-
^at allaaserineqassaaq, tullia-
"lllu De hollandske Antiller al-
aaserineqassapput.
N aatsumik oqaatigalugu
OLT atassuteqariaasiuvoq, ni-
uernikkut tapiiffigineqartar-
nikkullu iluaqutissanik ilalik.
Taakkuli ilaasortaavissorner-
tulli annertutiginngillat, kisi-
annili nunat pineqartut taa-
maaliornermikkut EF-ip ma-
littarisassarpassuisa avataan-
niilersarput, tassami EF-ip
isumaqatigiissutai OLT-mi
atunngimmata.
OLT-mik aaqqissuussineq
ukiut tallimat qaangiunneri
tamaasa oqaluusereqqinneqar-
tarpoq. OLT-mik aaqqissuus-
sivigineqarsimasup innuttani
piumappata taamatut aaqqis-
suussivigisaaneq atortuujun-
naarsissinnaavaa.
Nunat ungasissumiittut nu-
nallu ilaasa ilaat taamaalillu-
tik ullumikkut namminersor-
tunngorsimapput.
solsi
pillugu paasissutissanik pissarsi-
umalluni, tassanimi EF-imiit
OLT-mik aaqqissuussivigineqar-
simammata — imaappoq kalaallit
februarip 23-anni naaggaarpata
Inatsisartutta atassuteqaatigini-
arnialersaagaata assinganik.
Qaammammusiat
7.500 kr.
Edouard Ventrillion, nutaarsias-
saqartitsiviup AP-p Maneras-
suup qeqertaani tassani 16.000
kvadratkilometeritut atsigisumi
ilanngutassiortorisaa oqaluppa-
laarpoq, tasamani innuttaasut
Frankrigimiutut Australiamiu-
tullu atugarissaartigisut.
— Qaammammusiat agguaqa-
tigiissinnerat amerikamiut dollar-
iisut 1000-isut atsigaaq (7.500
kr.), — ilaat 3.500 kr.-iinnarnik
qaammammusisaraluarpummi
atorfiginnerusulli 21.000 kr.-nik
qaammammusisarlutik.
Kalaallit Nunaanni akissarsiat
agguaqatigiissinnerat 1979-imi
ukiumut 53.000 kr.-usimavoq
imaappoq qaammammut 4.417
kr. — imaappoq Ny Caledoniami-
ut akissarsiarisartagaasa aggua-
qatigiissinnerata affaa missilior-
lugu.
Tamanna EF-komissær Dals-
agerip oqaasiinut naapertuutin-
ngilluinnarpoq, taannami oqar-
mat kalaallit ima akissarsiaqqor-
tutigisut allaat OLT-mik aaqqis-
suussivigineqarsinnaassanatik.
Tapiissutit 1,8 mia. kr.
Uuliap atortussiassalluunniit al-
lat Ny Caledoniamiut taama akis-
sarsiarissaartigilersinngilaat.
Nikkelissamik kaffinillu nioq-
quteqarneq, takornariartitsineq
isertitaqaataasinnaasullu allat
Frankrigimiit tapiissutisiarisar-
takkanit isertitaqaataannginne-
rusartut, Edouard Ventrillionip
AG-mut oqaatigaa. Ukiumut ta-
piissutisiarineqartartut, 1,8 mia.
kr.-upput.
Qeqertaq kiattuniittoq taanna
ukiut tamaasa nioqqutissanik 2,5
mia. kr.-nik nalilinnik nunanit al-
laniit pisisarpoq. Nioqqutissat
taakkua pingajorarterutaat
Frankrigimi pisiarineqartarput,
8,9 procentiili nunanit EF-imut
ilaasortaasunit allanit pisiarine-
qartarlutik. Sinneruttut 57 pro-
centinit amerlanerusut Australia-
mit, USA-mit Japanimillu pisiari-
neqartarput.
Avammut nioqqutissiarisarta-
gaat Kalaallit Nunaannisuulli
ataasiinnaaneruvoq — aalisa-
gaanngitsut, kisianni nikkili. Ni-
oqqutissiarineqartup annersaa
Frankrigip pisiarisarpaa, tassalu
59,6 procentia. Tulliuvoq Japan
26,5 procentianik pisisartoq.
Frankrigimiit tapiissutisiarine-
qartartut 1978-imiit 1980-imut
marloriaatinngorput, Edouard
Ventrillion oqaluppalaarpoq. Isu-
maqarnerarpoq ineriartorneq
sukkavallaartumik ingerlagunar-
toq aammalu najugaqavissut ilin-
niartitaanerat sumiginnagaaval-
laartoq.
Ny Caledoniap ungasissumiit-
tutut isigineqarluni Frankrigimut
ilaasutut pineqarnera pitsaasuu-
soraa — pingaartumik isumaa tu-
nuaniittoq eqqarsaatigalugu. Na-
jugaqartulli politikikkut isuma-
qatigiinngissusiat ajoqutaavoq.
Ungasinnerusoq eqqarsaatiga-
lugu namminersulivinneq periar-
fissaavoq, AP-mili nutaarsiassa-
lerisoq isumaqarpoq tamanna suli
uaninnguamiilersimanngitsoq.
Ny Caledoniap Frankrigip tapiis-
sutigisartagai suli atorfissaqar-
tittuarallassavai, ilaatigut pissu-
tigalugu aningaasarsiaqqortussu-
seq tapiissutisiarisartakkat an-
nertussusiannik pissuteqarmat.
Sissami
nalunnguartarfiit
palminik auatangikkat
Ny Caledoniap Frankrigimut na-
leqqiullugu ineriartornera Kalaal-
lit Nunaata Danmarkillu pissusii-
nut naleqqiunneqarsinnaasorta-
qarpoq. Kalaallit Nunaata Dan-
markimut ilaatitaalivinneraniit
ukiut tallimat qaangiutiinnartul-
lu Ny Caledonia taamatut pine-
qarpoq. Nunatut ilagisatut unga-
sissumiittutut Ny Caledoniamiut
franskit inatsisartuini ilaasortaa-
titassaminnik marlunnik qinersi-
sarput, soorlu Kalaallit Nunaat
Folketingimi ilaasortaatitassami-
nik marlunnik qinersisartoq.
Ny Caledonia Kalaallit Nu-
naallu politikikkut assigiissute-
qarsimagaluarunilluunniit allati-
gut assigiinngitsupilorujussuup-
put: Manerassuup qeqertaani pin-
ngortitaq tassaaneruvoq koralit
qeqertaat ivigarissut qaallorissu-
nik sioralinnik palminillu avata-
ngerneqarsimasunik nalunnguar-
figissunik sissallit. Takornaria-
nut takoqqusaarutinut naqitikka-
ni Ny Caledonia atserneqarsima-
voq »Nuna upernaajuaannartoq«.
Silap ukioq kaajallallugu kiassu-
sia agguaqatigiissillugu 22 gradi-
uvoq, ukiornerlu ajorpoq.
Ny Caledonia ukioq 1774 euro-
pamiunit tikinneqaqqaarpoq uki-
ullu 100-ngajaat qaangiummata
pinerluuteqarsimasunik niguussi-
sarfinngorluni. Politikikkut isu-
maqatiginngisat 4 tusindtit mis-
saat qeqertamut ungasissumiit-
tumut tassunga niguunneqarput,
nunagisaminni politikikkut ineri-
artornermik akorngusersuisin-
naajunnaarsillugit. Illuatungaati-
gulli Ny Caledoniami ajornartor-
siuteqalerpoq: Nunaqavissut nar-
saataat europamiut nersutaa-
taannit ivigartortartunit aseror-
neqarput, tamannalu pissutigalu-
gu aammik kuisinertalimmik apo-
raattoqartalerpoq.
Najugaqartut ullumikkut tas-
saapput nunaqavissut 60.000-it,
europamiut 50.000-it, Tahitimiut
18.000-it allaneersullu 12.000-it,
ilaatigut tassaasut lndonesiami-
ut Vietnamimiullu.
solsi
GRØNLANDSPOSTEN
er bladet, hvori Deres an-
nonce virker bedst og
hurtigst
Atdagagdliutit
27