Atuagagdliutit

Årgang
Eksemplar

Atuagagdliutit - 21.02.1995, Side 13

Atuagagdliutit - 21.02.1995, Side 13
Nr. 15 • 1995 13 a^a^c/é/'u. É/C GRØNLANDSPOSTEN Inatsiserput paarilluarlugu Nunarsuatsinni inatsisit »pitsaanersaat«, inatsisilerituutut ilinniartut pingasut Kalaallit Nunaata eqqartuussiveqarnera pillugu taamatut oqarput All. Karen Brygmann ÅRHUS - Inuusuutut nali- nginnaasumik akerliussutsi- mik takutitsisarput: Ingerlat- sisunut akerliuneq, nutarte- rinissamik piumasaqarneq, oqassaarutaasinnaasunik i- sumassarsiorneq. Kisiannili inuusuttut kalaallit, inatsisi- lerituutut ilinniartut pingasut Kalaallit Nunaanni eqqar- tuussiveqarneq pillugu oqa- loqatiginerini akerliunermit allaanerulluinnartut saq- qummiussuunneqarput. Per- nille Bolø, Morten Christof- fersen aamma Naja Joelsen ingerlatseriaatsimut taper- sersuipput. Kalaallit Nunaa- ta pinerluttulerinermut inat- sisaata ullumi atuuttup pi- giinnarneqarnissaa sapinngi- sartik tamaat sorsuutigissal- lugu piareersimapput. - Pinerluttulerinermut i- natsit ajoquteqanngilaq. Taannaana malillugu inger- latsiniarneq kisimi ajornar- torsiutaasoq, Pernille Bolø oqarpoq. Ilinniaqatimisulli qanittukkut kalaallit eqqar- tuussiveqarneraot pillugu ul- luni marlunni Århusimi isu- masioqatigiinnermi oqallin- nerup kingunerisaanik eq- qarsaaterpassuaqarpoq. Tas- sanimi Kalaallit Nunaanni pinerluuteqarsimasunik qal- lunaat paarnaarussiviinut i- nissiisarneq ilaatigut sak- kortuumik saqqummiussui- soqarpoq - tupaallaatissaan- ngilarlu inuusuttut pingasut taakku imatut oqarmata: - Herstedvesterimi paar- naarussat inunnit soqutigi- neqarluarput. Kisiannili so- qutiginninnerat Kalaallit Nunaanni pinerluttuleriner- mut inatsisip eqqartuussi- veqarnerullu eqqartorneqar- nerani pineqartut ilaminin- nguariinnarpaat, Pernille Bolø oqarpoq. Morten Chri- stoffersen-ilu ilassusiilluni oqarpoq: - Eqqartuussisut Hersted- vesterimut aallartitsisarner- minni ajornartorsiungaatsi- artarnerat qularinngilluin- narpara. Tamannami arlaan- naataluunniit kissaatigisan- ngilaa aammalu Danmarki- mut inissinneqartut misigin- neqatigineqartaqaat. Taamaakkaluartorli pinga- suullutik Kalaallit Nunaanni matoqqasumik inissiisarfe- qalernissaa kissaatiginngi- laa. - Aammattaarmi innarluu- tillit ilinniartullu Danmarki- liartittarpagut, atortussanik tamakkiisunik soqanngin- natta, Morten Christoffersen oqarpoq. - Kalaallit Nunaanni pit- saasumik ilisimatusarfeqa- lernissarput matoqqasumik inissiisarfiliornissamiit pisa- riaqartinneruarput, Pernille Bolø isumaqarpoq. Nunarsuarmi inatsisit pitsaanersaat Morten Christoffersen-ip i- sertuutinngilluinnarpaa ka- laallit eqqartuussiveqarnerat pillugu oqallittoqaleraangat Herstedvesterimut inissinne- qartartut imaluunniit tiguin- nakkanik illersuisoqalertar- neq pisariaqanngikkaluamik uniffigineqartarmata nuan- narinngilluinnarini. - Nunat allat Kalaallit Nu- naanni inatsisinit atorneqar- tunit pitsaanerusunik inatsi- seqarlutik oqarsinnaanngil- lat, ilani allanngorianngit- sulluunniit taamatut erseqqi- ssaavoq. Naja Joelsen oqar- poq: - Pinerluuteqarsimasut i- nuiaqatigiinnut utertinniar- neqarnissaat eqqartuussive- qarnitsinni isumaavoq, ta- mannalu allanngutsaalinias- savarput. Taamaamallu ma- toqqasumik inissiisarfeqa- lernissarput angorusunngil- arput. Pinerluuteqarsimasu- nik taassumalu inunnik isu- maginninnera pitsanngor- sassavagut. Ajornartorsiutit ilungersunarnerit sorsuutigi- satta isornartorsiorneqaatigi- sartakkattalu amerlanersaat eqqartuussiviup pinerluute- qarsimasunillu isumaginnit- toqarfiup naammattunik a- ningaasassaqartinneqartan- nginnerannik peqquteqarput. Oqaloqatigisavut pinga- suullutik Københavnimi i- natsisilerituutut ilinniartut kalaallit allat ilagalugit isu- masioqatigiinnermi eqqar- torneqartut pillugit oqalli- seqartussanik ataatsimiitita- liorput. Inuusuttut sulinissa- minnut piumassuseqarluar- nerat ajoquteqanngivippoq. Ilami allaat suli ataatsimiiti- taliortoqanngitsoq assaat u- niffeerutereerput. Kiisamilu aallartikkamik ataatsimiiti- taliami siulittaasoq, højeste- retsdommer Per Walsøe im- mikkut ilisimasallit sulia- minnut iluaqutigisinnaa- saannik oqallitsitsingaatsiar- nissamik ujartuiniartoq si- oqquppaat. Ukiarmi Nuum- mi GU-mi eqqartuussivik pillugu sammisaqartitsiner- mi, sapaatip akunneranik si- visussusilimmi aqutsisuup- put. Uissuumminartut - Suliarput assut nuanner- poq, aammalu Kalaallit nu- naanni atuarfinni allani taa- maasioqqissaagut, pinga- suullutik oqarput. Ilinniartut sammisaqartin- neqarnertik soqutigilluarta- qaat. Piffissap sivikitsun- nguup ingerlanerinnaani a- jornartorsiutit itisuut paasi- saqarfigereerpaat. Ilinniar- tullu oqaallisigisatik anger- laraangamik nereqatigiin- nerminni ingerlateqqittale- raluarpatigit ilinniarnertuun- ngorniat pingasut naamma- gisimaassagaluaqaat. Eqqar- tuussivik pillugu ilisimasaat annikittaqaat, inuillu annik- kippallaanik tunngaveqarlu- tik eqqartuussiveqarneq pil- lugu isummerniartartut ilin- niarnertuunngorniat paasi- vaat. - Inuit pinerluttut pillugit uissuumminartunik tusagas- siulitigut tusaraangamik, soorlu kinguaassiutitigut pinngitsaaliinernik, isum- mersinnaasarput. Taamaam- mallu ataqatigiisitsisinnaa- nerit pingaartorujussuupput, taamaalilluni pineqartut a- taasiakkaat tunngavigalugit isummernissaq pinngitsoor- niarneqarsinnaalluni, Pernil- le Bolø oqarpoq. - Inuppassuit eqqartuusse- riaaseq oqallisigineqartillu- gu aallaqqaammut issoqqaa- rissorujussuarnik isummer- tarput. Erngerlutik pillaasar- nerit sakkortusineqarnissaat suaartaatigilertarpaat. Sak- kortuumik pinerluutaasi- masut pillugit atuagaqaraa- ngamik inatsisit ajorpallaar- nerartarpaat allanngortittari- aqarnerartarlugillu. Pinerlu- uteqartut ilaasa eqqartuun- neqarnerini »akikippallaa- mik« pillaasimasorinermi i- nuppassuit pinerluttuleriner- mut inatsit pisuutittarpaat, tamannali paatsoorneruvoq. Kalaallimmi Nunaanni eq- qartuussisoq pineqaatissii- nermini qilersorsimaneqar- neq ajorpoq, taamaammallu naleqqunnerusorisaq pine- qaatissiissutaasarluni, Mor- ten Christoffersen oqarpoq. Qallunaat eqqartuusseria- asia malillugu eqqartuussi- salernissaq Kalaallit Nu- naannut eqqunneqassagalu- aruni ajussaqaaq. - Inatsisinut Kalaallit Nu- naannut allanngortinnagit nuuginnakkanut assersuutis- sanik ulikkaarpugut. Inatsi- sillu taamaattut qaqutiguin- naq iluaqutaasarput, Morten Christoffersen oqarpoq na- ngillunilu: - Oqartoqarsinnaavoq i- natsisilerituut qallunaat ka- laallit eqqartuusseriaasiat i- lusilersorsimagaat. Kisianili ullumikkut eqqartuusseriaa- seq taanna kålaalinngorsaaf- figineqarluarsimavoq, allan- ngortinnaveersaartariaqar- parpullu. Inatsisilerituutut ilinniartut pingasut, qulaani takuneqarsinnaavoq Naja Joelsen, taassumalu assimi saamerlermi ilinniaqatini marluk, Pernille Bolø aamma Morten Christoffersen as-siliseqatigisimavai. Tre jurastuderende i danske omgivelser, herover Naja Joelsen, som til venstre ses med sine to kammerater Pernille Bolø og Morten Christoffersen (Ass./foto: Jørgen True, Sputnik Press). Isumassarsiat saqqummiullugit Ilinniarnerluunngorniartut neriupput inuiaqatigiit ka- laallit eqqartuussiveqarner- up siunissaa pillugu oqallin- nermut imminermisulli ka- jungertigalutik ilanngukku- maartut. Isumassarsiat pitsa- asut minnerunngitsumik Ka- laallit Nunaanniit pissarsia- risariaqartut pingasuullutik isumaqarput. - Pinerluuteqartup piner- luffigisaatalu imminnut naa- periaannaasarnerat pillugu ajornartorsiutip qaangerniar- nerani, pinerluttup illoqar- fimmut pinerluffigisaminut ornigussinnaanissaata iner- teqqutigineqartalerneratigut qaangerniarnissaa GU-mi i- linniartut ilaata siunnersuu- tigaa. Pinerluffigisaasut eq- qarsaatigineqartarnissaa pil- lugu isumasioqatigiinnermi oqallinneq eqqarsaatigissa- gaanni isumassarsiaq taanna pitsaasutut nipeqarpoq, Per- nille Bolø oqarpoq. Eqqartuussiveqarneq kik- kut tamarmik akisussaaffigi- sariaqaraat inerniliinerminni oqarput. Taamaammallu o- qallinnermik aallartitsinis- saq pingaartorujussuulluni. Ilaatigut Danmarkimi ka- laallit illuini oqallitsitsillutik unnussiuaartitsisarnissartik pilersaarutigaat, oqallitsitsi- nerminnilu kalaallit eqqar- tuussiviat pillugu ataatsimii- titaliap ukiuni tulliuttuni tunngavissaannik nassaarni- artoqartassaaq. - Allaanngivippoq ukiuni arlalissuarni inuit avatangii- siminni pisunut akuliunnis- sartik akisussaaffeqalernis- sartillu soqutigivallaarneq a- jorsimagaat. Qangaanerusoq inuit ajornartorsiortoqartil- lugu, soorlu pinerluttoqarsi- matillugu ikiuukkumatuner- usarpoq. Massakkulli arla- lissuit isumaqartarput sulias- sat inuiaqatigiinni isumagin- nittoqarfinnit assigiinngitsu- nit akisussaaffigineqartut. Taamatut isumaqarneq iluar- siniartariaqartoq ilinniarner- tuunngorniat isumaqarput. Naja Joelsen-ili isumaqar- poq allannguutissamik tak- kuttoqalereersoq: - Namminersornerulerne- rup kingunerisaanik immi- nut tatigineq annerrtusiartor- simavoq, taamaalillunilu nammineerluta nunatsinnut sunniuteqariartorsdimalluni. Isumaqarpungalu ilorraap tungaanut ingerlalluta. - Kalaallit Nunaanni inat- sisilerituutut siunissarsi qa- noq isikkoqassava - siunis- sami illoqarfinni eqqartuus- sisut inatsisilerinermik ilin- niarsimalernissaat isertorlusi takorloorneq ajorpisiuk? - Naamik, unikaallalaari- arit... Taamaaliussagutta ti- guinnakkanik eqqartuussi- soqartarneq pillugu isumar- put uniortissavarput, taa- maattoqartarneranullu taper- sersuilluartuuvugut, Morten Christoffersen illarluni oqar- poq. - Taamatut isumarput a- serussallugu tunngavissa- qanngilaq. Eqqartuussivim- mi periarfissagut ilaatigut tassaapput nunatta eqqar- tuussiviani dommerfuld- mægtigitut atorfeqalernis- saq, Morten Christoffersen oqarpoq. Naja Joelsen-ip naammas- siguni Kalaallit Nunaannut suliartorluni angerlarnissani qularinngilluinnarpaa. I- maassinnaavoq eqqartuussi- suuneqarfimmi pilersinniar- neqartumi eqqartuussivinnut siunnersuinermik suliaqaler- soq. - Eqqartuussivimmut tun- ngasunik suliaqalernissara kissaatigisorujussuuara. Kisiannili Pernille Bolø taamatut isumaqanngilaq. Massakkorpiarmi eqqarsaa- tigisarpaa ilinniarnini inger- lateqqillugu teologi-mik i- linniagaqalerniarluni.

x

Atuagagdliutit

Direkte link

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.