Atuagagdliutit - 17.06.1999, Síða 11

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 17. JUNI 1999-11
Nunaqarfinnguaq Alluitsoq ukioq
manna ukiunik 225-liissaaq
Tamannalu nalliussineqassaaq sapaammi 18. juli 1999
Allattoq Jens Adolfsen
Alluitsup-Paa
Nunatta oqaluttuarisaanerani
pingaaruteqarluartoq niuer-
toq Anders Olsen Qatan-
ngutigiinnianut tikeraarner-
mini oqaluttuarmat Kujataani
niuerfimmik pilersitsiniarlu-
ni, ilisimannittunut ilaasima-
voq kalaaleq qatanngutigiin-
niani ajoqersuisutut suleqa-
taasoq Daavimik atilik. Taan-
na kujataamiunik eqqarleqar-
simavoq. Taamani Akunnaa-
ni (Lichtenfels-imi) naalaga-
risaminut Køningseer-imut,
ajoqersuisunut ittortaasumut,
saaffiginnilluni imaattunik o-
qaaseqarsimavoq:
»Uangakkuluk annaassisi-
ma saammaannermigut mi-
nissimanngilaanga, aammalu
tarnit naakkinartut naakkin-
ningaarsutsimigut puigorsi-
manngilai. Misigisimavunga
Naalakkap qineraanga aal-
laqqullunga, ikioqqullugit
upperisapilunniit qaamasu-
mut peqqullugit. Annaassi-
serput kiserluinnarmi suut ta-
maasa pisinnaavai. Taanna
kiserluinnarmi qanoq iliuu-
seqartitsisuuvoq«. Taava a-
perivoq:
»Ila Kujataanut aallaruso-
qigama akueriniannga. Nalu-
ara Naalakkap uanni suna si-
unertarineraa. Uannullu siu-
nertarisaanut tunniussima-
qaanga«.
Taamani qatanngutigiinni-
ani nalorninartorsiortoqale-
raangat immeraarutikkut a-
kissutissaq naniniameqartar-
poq. Taamanilu ajoqip Daa-
vip kissaatigisaa uppernarsa-
gaammat Daavi aallartussan-
ngomini paasigamiuk nuan-
naarnermik qullii uluaasigut
kuupput.
N uukkusuttussarsiorneq
Tamanna pisussanngormat a-
joqersuisut ittortaata Kønig-
seer-ip ajoqersuisut apeqqu-
teqarfigai kikkut kujammut
ajoqersuisoqarfimmik piler-
sitsiartornissami peqataaju-
masinnaanersut, peqataaju-
mappullu Johannes Sørensen
nulialu, aammalu noorleq
Gottfred Grillich.
Tassalu taakkuupput Allu-
itsumik tunngaviliisut.
Siusinnerusukkut qatan-
ngutigiiniat kujataanut paasi-
niaajartortinneqartarsimap-
put, maanna illoqarfiup Qa-
qortup akiani »Akia«-ni ukii-
simasumik. Taanna inassute-
qarsimagaluarpoq Kujataani
ajoqersuiartortitaqarfimmik
tunngaviliisoqaqqullugu. Ki-
sianni tamanna pilersaaru-
taannaasimagallarmat ator-
tussanik imaluunniit tappa-
vanngaanniit akuersissutinik
piareersarnermilluunniit pi-
soqarsimanngikkaluartoq ku-
jammut pisariaqarnerpaanna-
at nassarlugit umiat arlariis-
sut atorlugit aallartussann-
gorput.
Kujammut aallartussann-
goramik junip aallaqqaataani
1774 ilagiit Akunnaani asan-
ninnermik nereqatigiipput,
taamani qatanngutigiinniani
ileqquusoq malillugu.
Nunasinerat
Taamanilu kujammukarlutik
aallaramik kalaallit 33-upput
qallunaallu pingasuullutik,
tassa katillutik 36-ullutik.
Siunnerfigineqarsimagalu-
arpoq Uunartup qeqertaa na-
jugassiffiginissa, tassanii-
ngaatsiaraluarlutilli piniagas-
sarluppallaaqimmat avannar-
partiinnarput. Alluitsumullu
taamani Qernertumik taa-
sagaannut 13. juli 1774 nu-
nasillutik. Tikinniariarlutillu
kalaallit illunnguinik issunik
ujaqqanillu qammaallutik
aallartipput, taakkualu ukiuni
sisamani najugaraat.
Tysklandimi illoqarfin-
nguaq, tassani qatannguti-
giinniat atortussanik, inuus-
sutissanik illuliassaminnilu
atortussanik isumaginnillu-
aqimmata atsiullugu nuna-
qarfinnguaq Alluitsoq »Lich-
tenau«-imik atserneqarpoq.
Ajoqersuiartortitat ilassi-
neqarluarput.
Tikerarneqarluarput
livangkiiliu tusarumaneqa-
qimmat eqqaamioqarfiinit ta-
manit ornigarluameqalerput.
Ukiullu arfineq pingasut qaa-
ngiutiinnartut, tassa 1782-
imi, 336-t kuisereerlutik qa-
tanngutigiinniat ilagiisaannut
ilanngutereersimapput. Siuli-
anilu taariigarput ajoqi Daavi
ukioq ataaseq qaangiutiin-
nartoq kaportumik toquvoq.
Kalaallillu kujammukaqataa-
sut ilaat arfmillit avannamut
uteqqissimapput. Piniagas-
sanngooq killeqarpallaaqim-
mata.
Oqaluttuarineqarporlu qa-
tanngutigiinniat Nunatsinni
ajoqersuiartortitsinerminni
ukiunik 50-iliimmata 1783-
imi arnat angutillu 64-it ajo-
qersuiartortitsineranni sule-
qataareersimasut, kalaallillu
2.198-it kuineqareersimasut,
taakkunannga Alluitsumi
374-it.
Inuttuallaalersoq
Ukiullu 25-t ingerlareeme-
ranni ajornartorsiut alla pi-
lerpoq, tassa inuit amerlaval-
laalersimammata.
Inuit 400-t sinneqalersi-
mapput. 1828-milu 600-t sin-
neqalersimallutik piitsuussu-
seq alliartorpoq, piniarfiat
annikigisuulerami, allaammi
amerlatseruttoramik 676-
inngorsimapput.
Taama eqiterunnerujussu-
aq Naalagarsuarnit niuerner-
mik ingerlataqartunit nuan-
naarutaanngeqaaq, taamaat-
tumillu qatanngutigiinniat
Naalagarsuillu isumaqati-
giikkunnaarput. Tamatuma
kingunerisaanik Naalagarsuit
Nunaaqqani, tassa Sallemi,
niuertoruseqarfimmik tunn-
gaviliisussanngoramik qa-
tanngutigiinniaqarfimmut
nalunaaruteqarput Sallernut
nuukkusuttut aallaasinik, tu-
pissaminnik angallatissamin-
nilluunniit taarsigassarsisin-
naasut attartorlutilluunniit.
Tamatuma kinguneraa Al-
luitsup inukilliartorneranik,
naak ilaatigut qatannguti-
giinniani ataqqineqaqisoq
Konrad Kleinschmidt ilan-
ngulluni allakkatigullu assor-
tuigaluaqisut. Angutip taas-
suma Alluitsumiinnermi na-
laani Biibili nutsersimasaa
1823-mi saqqummeqqaar-
poq. Ernera kingoma tusaa-
masaallualersoq Samuel
Kleinschmidt qulingiluaan-
narnik ukioqarluni atuariar-
torluni Tysklandimut aallar-
tussanngortoq. Samualitsiap
angummi suliaa aaqqissuu-
teqqillugu inersimasunngor-
nermini Biibili nutserpaa.
Inuit Nunatsinnut
pingaaruteqartut
Angutit arnallu Nunatta oqa-
luttuarisaanerani pingaarute-
qartorpassuit nunaqarfinngu-
ami Alluitsumi meeraallutil-
luunniit suleqataasimapput.
Taakkunannga taaneqar-
sinnaapput erneriit Konrad
aamma Samuel Kleinsch-
midt, tussiusiortorsuarput
taalliortorsuarpullu Carl Juli-
us Spindler, palasi Ruttel,
provst Frederik Balle, palasi
tusaamasaq Jens Chemnitz-
itoqaq aammalu emeri Karl
aamma Jens L.A. Chemnitz,
palasi Niels Lynge, taakkua
ilaat aappaallu maanna ilive-
qarfinnguami qasuersaarput.
Ajoqiunitoqaq Pavia Lynge,
taassumalu ernera Augo Ly-
nge Alluitsumi allisarsimap-
put.
Inuppassuit qaangiinnar-
neqarsinnaanngitsut nuna-
qarfinnguup Alluitsup kissu-
miartutut peroriartortissima-
vai, taamaattumillu ukiut
qaanngiuttut unnersiutigis-
sallugit eqqaaniassallugillu
qujaniarluta ullormi nallius-
siffissaani qujaniarfigissava-
vut. Uagummi suli inuullua-
taarpugut, pisussaavugullu
ulloq malunnartumik nallius-
sissallugu.
Suliniuteqarfiit
Qaangiinnarneqarsinnaann-
gitsorlu aamma tassa peror-
saavinnguaq meeqqat taama-
ni iliarsororsimasut naakki-
neqarlutik perorsagaaffiat
Gertrud Rask Minde palasi-
mit upperluartumit nulian-
nguanillu ingerlanneqarsi-
masoq. Taamaattumik inoqa-
tinut naakkinnissinnaaneq
suli uumassuseqartillugu pa-
lasi Jens L.A. Chemnitz nuli-
anngualu Valborg ataqqi-
nartumik maligassiuingaar-
tutullu puigorneqartussaa-
junnaarput.
Aappariit toqoreermata pe-
rorsaavik Gertrud Rask Min-
de Sisimiunut nuunneqarpoq,
illullu qimataasut siunertanut
allanut atorfissaqaqimmata
naak pisoqaagaluarlutik ator-
luarsinnaaqimmata K.F.U.K.-
p qasuersaartarfittut Nunat-
sinni pisariaqartinneqaqisu-
mik ingerlatarilerpai. Illor-
paalussuillu allat aamma siu-
nertamut tamatumunnga ator-
neqartussat sanaartortillugit.
Tassalu Alluitsumi eqqissi-
sarfik »ALLU«, taama nam-
mineerluni ingerlatittutut tun-
ngavilerlugu.
Ukiut ingerlamgini eqqis-
sisarfik imaluunniit qasuer-
saartaifik Nunatsinni tamar-
Carl-Julius Spindler nulialu.
Carl-Julius Spindler med hustru.
mit orninneqartarpoq. Qular-
naatsumik tassaniissimasu-
nut qujassutissaasumik, kisi-
anni inigineqarsinnaasut
ilaannanngui atorneqartar-
mata aamma takornarianut
inigineqarsinnaasutut naat-
sorsuunneqarput.
Nunatsinni aasarsiorfigi-
neqarsinnaasut qasuernartut
amigaataaqimmata tamakku
ilisimalluarneqarpata assut
ornigarneqalersussaagaluar-
put, aammami akikeqimma-
ta, namminerlu iggaveqarlu-
tik.
Ukiorpaalunni K.F.U.K
aningaasarpaalussuarnik ta-
piissuteqartarsimagaluarluni
maanna tunulingersimasuu-
junnaarpoq. Nalornisoortu-
millu maannamut Landskarsi
tapiissuteqartarpoq, kisianni
naammanngeqisumik. Illor-
paalussuimmi aamma aser-
fallatsaalinissaat pisariaqa-
qimmat.
Takornariarfissaqqissoq
Alluitsoq takomariarfigissal-
lugu akunnaatsumiippoq. Ta-
sinnguamut kissartumut
Uunartumut 18 kilometer
missiliuinnarlugu ungasis-
suseqarpoq, kangerluullu
qinnguanut Qorlortorsuar-
mut 30 kilometer sinneqalaa-
runarpoq. Alluitsup Paanullu
immakkut 6 kilometeriinnaa-
voq. Alluitsormiullu savaa-
teqarfiat kanginnguani nu-
nakkut 5 kilometeriugunar-
poq. Nunaqarfinnguaq ku-
g jammut qaqqarsuit Sermer-
£ suut tungaannut kangimullu
| Akuliarusersuup tungaanut
^ isikkivissumiippoq.
GO
k Palaseqarfiusimavoq
| Alluitsoq ukiuni 1900-mit
| 1960-ikkut qiteqqunnerannut
z palaseqarfiusimavoq, pala-
k sillu Nunatsinni tusaamasaa-
“ sut sulilluartullu ukiuni taak-
|o kunani palasiusarsimapput,
S siuliani ilaatigut eqqaaneqa-
< reersut.
I Taakkunannga tusaamane-
qarnerpaanut ilaavoq pala-
sinnguakkulummik taasagaat
Jens Chemnitz, taamani sa-
vat misiliutiginiarlugit Nar-
sarmijit-niinnermini pissarsi-
arisimasani piaartumik Allu-
itsumut nuunnermini nassar-
simagamigit, tassanilu misi-
liineq iluatsilluarsimalluni.
Qatanngutigiinniat
aallamerat
Taamani ukioq 1900 qatan-
ngutigiinniat aallartussan-
ngormata umiat 40-t qaan-
nallu 212-it Alluitsuliakaasi-
mapput naggataamik inuul-
luaqqoqatigiinneq peqataaf-
figiniarlugu.
Naggataamik naalagiaqati-
giinnermi qatanngutigiinniat
taamani pisortaat provst Rie-
gel oqaluussisimavoq najoq-
qutaralugit Ruumamiunut al-
lakkani kapitel 1, v. 16, aam-
ma provst Balle qujassum-
mik oqaluussivoq najoqqu-
taralugit Hebriiarinut allak-
kani kapitel 13, v. 8. Taama-
nigooq 423-t nerliiviliaqa-
taapput.
Aallalemeranngooq killit-
sisimanaqaaq, qajarpassuit
200-t sinneqartut qaniuinis-
saminnut illorsuup tunuani
piareersimasut avatangiise-
ralugit. Ajoqersuisut umiatsi-
arsuarmut Qaqortumukaatis-
saminnut ikereermata aterfi-
ortut nunami imaanilu qajar-
passuit tussiut maanna tussi-
utitsinni norrnu 1-iusoq »Qi-
lammiup Guutip innuttan-
ngui« tusserrattorsuusimaga-
mikku. llagooq pisimasoq
imaannaanngeqaaq.
Qatanngutigiinniat 13. juli
Alluitsumut pisimagaluartut
sapaammut 18. juli eqqaania-
anissaq nalliuttorsiomissarlu
nuutsinneqarput.
Taamanikkussamullu pe-
qataaniartut tikilluaqqusaa-
ngaarput.
Tassalu ukiuni 225-ni ki-
ngumut qiviaraanni pisima-
soqarsimagaluaqisoq pisima-
sut taamanikkomisaanerusut
pillugit tusagassiilaarpunga.
ASSJ FOTO: ASSEQ NAMMINEQ PIGISAQ/ PRIVATFOTO