Atuagagdliutit - 23.02.1978, Page 11

pinerdlugtuliornernut
inats'rt periarfigssa-
KartfneKarsimangilaK
ato rsfnaun in e takutfsavd lugo
afdelingsleder Storck Lange, K’aKortume pinerdlug-
simassunik isumagingnigfingmérsoK isumaKarpoK,
isumagingnigfiup ingrmkortoKarfé sulissukipatdlårtut
— misigigajugpunga, pinerdlug-
tuliornernut inatsisit anersåvat
maligdlugo sulingitsugut, afde-
lingsledere, socialrådgiver, Storch
Lange, K’aKortume pinerdlugsi-
massunik isumagingnigfingmér-
soK, oKarpoK. — måne isuma-
gingnigfingme mardluinauvugut,
Kujatånilo avdlåussutigdlit ta-
maisa iluarsitisinåungilagut.
imaKalunit ingassangajagpoK
OKåsavdlune, angutit mardlussu-
gut, uvanga nangmineK kommu-
nalbestyrelsime ilaussortauvunga
ilånilo agfåinarmik sulissardlu-
nga.
nuname måne pinerdlungniar-
nerujugssup inuit ima oxartika-
jugpai, pinerdlugtuliornernut i-
natsit sagdlåipatdlårtoK. — kisiå-
ne erKortoK unaugunarpoK, pi-
nerdlugtuliornernut inatsit periar-
figsslneKarsiméngisåinartoK pit-
såussutse takutisavdlugo.
amigautit
måne igdloKarfingme påsisinau-
ssarput unåinangajauvoK, iluar-
sisitsiniarneK pinerdluteKarsima-
ssunut atausiåkånut iluaKutau-
simanersoK iluaKutausimånginer-
sordlunit. periarfigssaKångilagut
— pivfigssaxaratalo — ingmikut
atausiåkåt ikiusavdlugit.
— amigautivut pititdlugit, tau-
va åma bileKångilagut, Storch
Lange nangigpoK, — taimågdlåt
inuit nåkutigissavut tåkutingit-
sortutdlo sulivfingmingnut anta-
busitornigssamingnutdlo pisui-
nardluta taxardlutalunit ornigsi-
nauvavut.
åma angatdlateKångilagut, nauk
Kujatå tamåt nåkutigissagssari-
galuardlugo, polititdle angatdla-
tåt atorKussauvoK, ajoraluartumik
atorneKartuåinangajagpoK.
isumaga maligdlugo pinerdlug-
tuliornernut inatsisiliorsimavu-
gut, uvdluvtinut inuiaKatigiu-
ssuvtinutdlo iluamik nalerxutu-
ngcrsagkamik. kisiåne piviussu-
ngortinigssånut nåmagtunik suli-
ssugssaKarsimångisåinardlutalo
atortugssaKarsimångisåinarpu-
gut. iluarsisitsiniarneK isuma-
gingningnerpalårtoK nåmagsini-
arsinausimångisåinarparput.
iliniartitauneK
pinerdlugtuliorneK pingårtumik
inugtut atugarissanik patsiseKar-
tarpoK, Storch Lange OKarpoK. —
taimåitumik ajornartorsiutit ani-
gortisinåungilagut inuit „isertit-
sivingmut" isertlnardlugit uvdlu-
inarne atugarissait pitsångortina-
git. taména åma periausiungilaK
pissarineK — sulissoKartariaKå-
ngineK. — måne inigssissarfing-
me igdloKarfingmitume sordlo
arfineK pingasunik inigssisima-
ssoKarpoK (december 1977 —
åndgss.) arfineK mardlungnik
nåkutigdlissoKartume, uvagutdlo
tåssa mardluvdluta isumagissag-
ssaralugo inigssinigssaK nåku-
tigdlinigssardlo encartussanik 60-
70-inik.
navsuerutigigåine, inugtut atu-
garissat pinerdlugtarnemut per-
Kutaunerpaussut, tamatuma ki-
ngunera tigussariaKarpoK social-
pædagoginigdlo sulissugssanik i-
liniartitsinigssaK pingårtitdlugo.
månåkut piarérsarpara sujuner-
sutigssaK inigssissarfingne nåku-
tigdlissut iliniartitaussarnerat nu-
tåmik nalilerniarKuvdlugo. må-
namut ikiortinik iliniartitsissar-
neK nåmångitdluinarpoK. avdla-
tut ajornartumik socialpædagogi-
sk sulissoKartariaKarpugut inig-
ssissarfingne sulissugssanik.
suleKatigigdluarneK
AG: — måne ingmikortortame
sulissut Kavsit atorfigssaKartine-
Karpat?
— pinerdlugtuliornernut inat-
sisit agdlangneKarmata anersåju-
ssutut ingerdlatisaguvtigit, sisa-
mat-tatdlimanik iliniarsimassu-
nik sulissoKartariaKarpugut mar-
dluinåungitsunik. imaKalo avgu-
atårsimassariaKardlutik K’aKor-
tumititdlugit pingasut mardlug-
dlo Narssame. Nanortalingme pi-
ssariaKartitsineKarpatdlångilaK,
tarKavane pinerdlungniartoKar-
patdlångingmat.
Storch Langep kigsautigå nag-
gatågut ersserKigsarumavdlugo,
pinerdlugtunik isumagingningneK
tupingnartumik savautilingnik
suleKateKardluarmat. ukiualuit
matuma sujornagut savautigdlit
akcrnåne akunagtunganeKarsima-
galuarpoK, tamånale pissuteKar-
nerusimavdlune iluamik ilisima-
tineKartarsimånginermik. tåssa-
me pinerdlugsimassut ulorianar-
tut ilaKutaringnut inigssfneKar-
téngrtdlat åma angnertumik pi-
nerdluteKarsimassut. taimåitu-
mik månåkut ajungivigsumik
erKartussausimassut „piumane-
Karput“, ilaKutaritdlo ardlagdlit
tigusisinaussut utarKivdlutik.
-den.
mingugtitsineK perKutåungilaK
sujorna agpat toKorarnerata perKutå silap pissusinl-
sanerardlugo biologoverassistent Erik Hansen, Nuk,
agdlagpoK
februar/martsime 1977 Påmiunit
Nup erKånut agparparujugssuit
toKungassut toKulersutdlunit nå-
magtorneKartarput. — tingmissat
ilåtigut sinerissamut Kanigtume
kangerdlungnilunit eKimåtåku-
tårdlutik nukigdlårsimaKissut
malungnarsimavdlutik.
ardlaligpagssuarnit aperineKar-
tarpunga s6k agpat taima toKO-
rarnersut. taimanikume ukiunera
puerKortorssungeKingmat.
ersserKigsimavoK agpat salug-
tuararssussut, kisiånile erssitsoKa-
rane sordlo uliarasangnernik, u-
kiume sujuliane ukiortåp migsså-
nisut.
atéssuteKarfigisimavara dr.
phil. Finn Salomonsen, Zoologisk
Museum, KøbenhavnimitoK, oKa-
lugtutdlugo tingmissanik nukig-
dlårsimassunik toKorartunigdlo
dr. Salomonsen ilåtigut akivoK: —
„tamåna KularnångilaK pingorti-
tamik perKUteKarsimåsassoK. tai-
matut nåmagtorsisimavugut Tu-
luit-nunåta Savalingmiutdlo er-
Kåne ungasigsorssungitsukut
(ukiut 4—5 matuma sujorna), åma
naluneKångitdlat agpaliarssuit
taimåitartut akugtusorssungitsu-
nik. amerdlanertigut soruname
taména pissarpoK tingmissat nu-
kigdlårtardlutik imåne anorerssu-
arneragut, sivisumik åmalo plank-
tonit aulisagårKatdlo åpartitdlu-
git.
dr. phil. Finn Salomonsenip
åma atåssuteKarfigisimavå Sta-
tens Veterinære Serumlaborato-
rium KøbenhavnimitoK, tåssane
umassut nakorsåt Bjarne Clausen,
umassut nujuartat nåpautånut
ingmikortOKarfingmérsoK, agpa-
nik toKussunik tatdlimanik piu-
masimavdlune erssendngnerussu-
mik misigssugagssaminik.
3. marts 1977 Nup kangerdlua-
nit agpat toKungassut tatdlimat
pigssarsiaråka Statens Serumla-
boratoriumimut nagsiutåka. —
umassut nakorsåt Bjarne Clausen
kingusingnerussukut uvavnut
nagsitsisimavoK agpat tåuko tat-
dlimat misigssornerisa inernerå-
nik nalunaerusiamik.
nalunaerusiame umassut nakor-
såta Bjarne Clausenip ilåtigut ag-
dlagsimavå: „tingmissat, anguti-
vissat pingasut arnavissatdlo
mardluk, nalinginaussumit neri-
ssardliornerusimåput. orssoKångi-
vigput, nukile nalinginauvdlutik
ingmånguardlunit nukeKångine-
ruvdlutik (OKimåissusiat (1000-800
gram), tingmissat ilåne angnertu-
mik kipissaKåtårtumik itianit
ilungmut erdluane aseruneKar-
Pok, tamatuma saniatigut avdla-
mik pissusigssamisungitsumik
malungnartoKångilaK. ilumiuine
nåpautinik pilersitsisinaussunik
bakteriaKångilaK, åma anagssa-
mautaine parasitit måninik erssit-
soKångilaK takussutausinaussunik
tingmissat tamåkoKarsimagaluar-
pata.
tingmissat tåukua ilaisa sisamat
tingue kviksølvimut misigssorne-
Karsimåput, tåukunanilo navsså-
rineKardlune 0,19-imit 0,39 mg/kg
væv, tåssa angnikitsuararssuv-
dlune, taimalo kviksølv tingmi-
ssat pissusiånut suniuteKarsimasi-
naunane. Serumlaboratoriap mi-
sigssuinera tungavigalugo tingmi-
ssat ajortorsimanerat sumik pat-
siseKartoK oKautigineK ajornar-
poK. imaitdluarsinauvoK, najug-
kane ingmikut itunik pissuteKar-
simassut sordlo silardlungmik —
taima toKorarnerånut perKutausi-
massumik".
nauk Kularnaitsumik påsineKå-
ngikaluartoK, sunarpiaK agpat
taima 1977-ime neriniarfigisinau-
ssaisa angnikitdlisimatiginerat,
taimåitoK isumaKartoKarpoK åssi-
gingmik, silap pissusé ardlåtigut
perKutausimåsassut. — misigssui-
simanerit tungavigalugit mingug-
titsineK perKutausimasinåungilaK.
— neriugpunga matumuna nåma-
ginartumik akissuteKartunga sok
februarime martsimilo 1977 agpat
taima tOKUssortaKartigisimassut.
Erik Hansen,
biologoverass.
lUt; :
erKartuneKarsimassunik inigssissarfik K’aKortumTtoK.
Anstalten for domfældte i K’aKortoK.
Kalaallit Nunaata Katersugaasivia,
Nuummiitoq
ukuninnga sulisussarsiorpoq
Katersugaasivimme
pisortassamik
Katersugaasiviup pisortaa Jens Rosing aallaartussanngormat
taartissaanik Katersugaasivik pisortassaminik 1. juli atorfi-
nittussamik pissarsiorpoq.
Pisortaasup Katersugaasivimmi ulluinnarni sulineq tamaat
akisussaaffigaa. Nutaamik Katersugaasivittaarnissaq pissu-
tigalugu piumasarineqarpoq nutsemissamut pilersaarusior-
nermi pisortaasoq peqataasassasoq. Sinerissami illoqarfinni
katersugaasiviit assigiinngitsutigut ikiorneqamerat Nunatsin-
ni Katersugaasiveqarnermi Siunnersuisunngortut suleqatiga-
lugit ingerlatarissavaa.
Pisortaasup qullersarai Katersugaasiviup siulersuisui,
Pisortaasussap sivikinnerpaamik ukiuni marlunni atorfeqar-
tussaassaaq, pisariaqarpalli sivitsorneqarsinnaajumaarluni.
Isumaqatigiissutit tunngavigalugit akissaatissai aalajangerne-
qarumaarput, inissaqartinneqarsissaalu isumagineqassalluni.
Atorfinittoq Danmarkimeersuupat illumut akiliutai malitta-
risat tunngavigalugit taperneqartassapput. Atorfinittup Nu-
natsinnukarneranut ukiullu marluk qaangiuppata uterneranut
aningaasartuutit tamaasa akilerneqassapput.
Atorfimmut tassunga atorfinitsinneqassalluni piukkunnartoq
ilisimaneqareerpoq.
Pisortaasumut tuller-
sortissamik
Katersugaasivimmi pisortaasup tullersortissaatut (museums-
assistent) atorfik nutaaq kalaallisut qallunaatullu oqalussin-
naasumik inuttassarsiorneqarpoq, erniinnaq kingusinneru-
sukkulluunniit atorfinittuussamik.
Atorfinikkusuttop kalaallit pissusiinik, ileqquinik atortuinil-
lu soqutiginnitttuussariaqarpoq, inunnut nassuiaassisarnis-
sanut taamatullu saqqummersitsinissanut pilersaarusiornerni
peqataasartussaagami. Inunnut — soqutiginnillutik Kater-
sugaasivimmut saaffiginnittunut — ilassinnilluarsinnaasaria-
qarpoq pisortaasumullu paarlaasuusinnaasassalluni.
Noorliit illorsuatoqaanniit Nuup saavani illorsuarnut iluar-
saqqaanut 1978-ip aasaani katersugaatit nutserneqartussaam-
mata Katersugaasivillu ukiuni aggersuni allilerneqaannassa-
gunarmat ilimanarpcq ukiuni tullerni suliassaq anneq nutser-
nermut. atorneqartussaajumaartoq.
Atorfinittup Katersugaasivimmi pisortaasoq ulluinnarni su-
linermi qullersarissavaa.
Atorfinittoq Katersugaasivimmi sulinermut sulisitsinermullu
tunngasunik ilinniaqqinnissamut periarfissaqarumaarpoq.
Pisinnaasat akissaatigeriikkallu najoqqutaralugit isumaqati-
gissuteqarnikkut akissaatissat aalajangerneqassappuut.
Atorfinnut taakkununnga marlunnut kissaateqarusuttut er-
seqqinnerusumik paasiniaasinnaapput Katersugaasiviup siu-
lersuisuisa siulittaasuannut imalluunnit Katersugaasiviup pi-
sortaanut Jens Rosingimut, Nuuk, tlf. 2 26 11.
Atorfininniarluni qinnuteqaatit allaganngorlugit uunga nas-
siuunneqaassapput:
Katersugaasiviup siulersuisui
c/o siulittaasoq viceskoleinsspektør Isak Heilmann
Box 25 (tlf. 2 11 93)
3900 Nuuk.
Qinnuteqaatit Katersugaasivimmut anngutereersimassapput
kingusinnerpaamik matrsip 15-ianni 1978.
11